Jump to content

Dekkikorkeusongelma/pohdinta- apuja viksummilta...


Recommended Posts

Tuollainen tilavuus syntyy vaikkapa 70mm halkaisijaltaan olevasta kiekosta kun sen syvyys on esim. 1,5mm. Olisi varmaan optimaalisempaa jos muoto noudattaisi palotilan muotoa (jolloin sitä dekkikorkeutta ei tulisi tavallaan lisää niille alueille palotilaa johon sitä ei haluta) mutta aika matalalla lastulla joka tapauksessa selviäisi. Mutta mie en valitettavasti osaa sanoa vaikuttaako se kestävyyteen - venataskut männissä on monesti paljon syvempiä ja niissä materiaalivahvuuden vaihtelu on paljon pienemmällä pinta-alalla jonka kuvittelisi heikentävän rakennetta selvästi enemmän esim. suuren pieni-pinta-alaisen lämpövaihtelun takia.

Link to comment

Kannet on nyt 37cc palotilalla ja 92 putkelle, suurennetaan -94 ja reunat viimeistellen ne on varmaan 38cc.

Noin 6cc pitäisi saada lisää tilavuutta et puristussuhde olisi 10:1 vakioiskulla.

 

Toinen vaihtoehto on tietenkin lyödä vain millin kupariprikat kannen ja putken väliin ja kasvattaa dekki noin 2.3mm.

Link to comment

Aika ohut on kuplan männän laki? En siitä paljoa uskaltaisi sorvata tai ainakin turbon kanssa tuppasi olen tässä suhteessa ongelmia.

 

Noihin yllä oleviin kansiin voisi ns. vauhtitaskut tehdä ja pyöristää kulmat. Sillä saa lisää tilavuutta.

Link to comment

Onko siitä oikein mitattua faktaa paljonko parempi moottori tulee esim.

1.3mm dekkikorkeudella kun esim. 2.3mm ?

 

Esim.

Jm koneissa on ollut itsellä noita isoja yli 2mm-2.5mm kun kannet loppunlaskettuja ja 1650 konees puristukset likellä 12:1

Silti on tullut mukavasti tehoa pihalle eikä muitakaan ongelmia tuohon asiaan liittyen ole ollut.

Edited by Racing
Link to comment

Mie en ainakaan ole mittauksiin törmännyt, ainoastaan yleiseen mielipiteeseen joka on ollut olemassa varmaan jo vuosikymmeniä. Viimeisen vuosikymmenen aikana olen huomannut että kun ennen suositeltiin minimissään 1,3 - 1,5mm dekkikorkeutta (ja maksimissaan sen 1,5 tai vähän reilu), nykyään pidetään tasan millin dekkiä vielä ihan hyväksyttävänä.

 

Vastaavasti yleinen mielipide on että dekkikorkeus on huonoimmillaan välillä 1.5 - 3mm ja siitä eteenpäin taas asialla ei olisi niin vaikutusta. Tosi ison dekkikorkeuden voi kompensoida sitten sytkäennakkoa lisäämällä. Miulla on yhdessä moottorissa tulevaa turbokäyttöä ajatellen 3,5mm dekkikorkeus, 8,2:1 staattiset puristukset, ja vaparina se on toki aika tuhnu. Sen turbotus on taasen ollut vaiheessa jo viitisen vuotta...

 

Mutta en tosiaan muista törmänneeni mitattuun dataan, tai simulaatioon tuosta asiasta että miksi just välillä 1,5 - 3mm on "huono dekkikorkeus". Sitä perustellaan aina nakutusherkkyydellä ja hyötysuhteella joka on periaatteessa maalaisjärjelläkin ajateltavissa. Lähtökohtaisesti halutaan mahdollisimman nopea palotapahtuma, ja tiukalla dekillä palotilan ulkopuolella ei käytännössä varmaan edes tapahdu merkittävää palamista vaan sieltä reunoilta pakkautuu seos keskellepäin puristustahdilla. Samalla se sitten pyörteilee ja tekee varmaan vaikka mitä taikatemppuja. Vastaavasti palorintaman eteneminen tapahtuu enemmän kohti mäntää eikä reunoillepäin.

 

Eihän tämmöisen testaaminenkaan mahdotonta olisi mutta vaatisi kahdet identtisesti virtaavat kannet joista toisessa plaanattu palotila pieneksi, ja sit jonkun verran dynoa. Tai no pärjäisihän sitä yksilläkin kansilla jos ne plaanaisi vasta ekan kokoonpanon ja dynotuksen jälkeen ja sitten nostaisi vaikka kuparirikoilla niin säästyisi pyttyjenkin irrottamiselta.

Link to comment

 

Eihän tämmöisen testaaminenkaan mahdotonta olisi mutta vaatisi kahdet identtisesti virtaavat kannet joista toisessa plaanattu palotila pieneksi, ja sit jonkun verran dynoa. Tai no pärjäisihän sitä yksilläkin kansilla jos ne plaanaisi vasta ekan kokoonpanon ja dynotuksen jälkeen ja sitten nostaisi vaikka kuparirikoilla niin säästyisi pyttyjenkin irrottamiselta.

 

Periaattessä näin, käytännössä ei ihan. Kun kansia lasketaan niin palotilan muoto, koko ja suhde paljealueeseen muuttuu. Eli vertailu jossa vain ja ainoastaan dekki muuttuu on aika hankala totetuttaa kupalan kansilla.

Link to comment

No juu totta, mutta toisaalta jos virtaus pysyy samana niin silloin vertailtaisiin kuitenkin kahta tosimaailman vertailukohtaa - kannen plaanausta kun ei monella tapaa voi tehdä. Tai sit vois piirtää alkuperäisen palotilan poikkileikkauksen sapluunaksi johon porttaisi lasketun kannen. Silloin ei muuttuisi kuin palotilan seinämän kulma eikä sekään hirmu radikaalisti?

 

Sent from my Moto G (4) using Tapatalk

Link to comment

Onko siitä oikein mitattua faktaa paljonko parempi moottori tulee esim.

1.3mm dekkikorkeudella kun esim. 2.3mm ?

 

Esim.

Jm koneissa on ollut itsellä noita isoja yli 2mm-2.5mm kun kannet loppunlaskettuja ja 1650 konees puristukset likellä 12:1

Silti on tullut mukavasti tehoa pihalle eikä muitakaan ongelmia tuohon asiaan liittyen ole ollut.

Ei siitä taida mitattua faktaa olla missään kuin moottoritehtailla, mutta veikaan että tuo jm moottori on ollut vakiopituisilla kiertokangilla ja nokan puolesta teholliset kierrokset jossain korkealla jolloin ei taida pers tuntumalla huomata huipputehossa muutosta ja ei tule selvää ongelmaa nakuttamisen kanssa.

Link to comment

Ei siitä taida mitattua faktaa olla missään kuin moottoritehtailla, mutta veikaan että tuo jm moottori on ollut vakiopituisilla kiertokangilla ja nokan puolesta teholliset kierrokset jossain korkealla jolloin ei taida pers tuntumalla huomata huipputehossa muutosta ja ei tule selvää ongelmaa nakuttamisen kanssa.

Kyllä,vakioveivit ja likemmäs 330" nokka. 133 hp /7200rpm, ei huippu mutta perushyvä -87.

Link to comment

 

Mutta en tosiaan muista törmänneeni mitattuun dataan, tai simulaatioon tuosta asiasta että miksi just välillä 1,5 - 3mm on "huono dekkikorkeus". Sitä perustellaan aina nakutusherkkyydellä ja hyötysuhteella joka on periaatteessa maalaisjärjelläkin ajateltavissa. Lähtökohtaisesti halutaan mahdollisimman nopea palotapahtuma, ja tiukalla dekillä palotilan ulkopuolella ei käytännössä varmaan edes tapahdu merkittävää palamista vaan sieltä reunoilta pakkautuu seos keskellepäin puristustahdilla. Samalla se sitten pyörteilee ja tekee varmaan vaikka mitä taikatemppuja. Vastaavasti palorintaman eteneminen tapahtuu enemmän kohti mäntää eikä reunoillepäin.

 

 

Joskus tuli asiasta opiskeltua, jokusen hyvän amerikan artikkelinkin aiheesta löysin.

1,5-3mm dekki on huono, koska silloin paljealueeseen jää syttymiskelpoinen seos. Seos ei kuitenkaan pala normaalisti tulpasta alkavan palorintaman mukana, vaan koska paljealueessa paine kasvaa äkisti tulpan sytytettyä palotapahtuman. Paljealueen seos syttyy siis paineen+kuumuuden takia, kun nämä 2 palorintamaa (tulpasta lähtenyt ja paljealueesta lähtenyt) sitten kohtaa tapahtuu nakutus.

Alle n.1,5mm dekillä syttymiskelpoista seosta ei paljealueeseen jää, ja yli n.3mm dekillä paine ei kasva paljealueessa niin suureksi, että nakutusta tapahtuisi.

Tiukalla dekillä myös juuri tuo etu, että seos puristuu palotilaan saaden seoksen pyörteilemään. Pyörteily parantaa seoksen sekoittumista tasalaatuiseksi, ja myös jäähdyttää seosta.

Link to comment
  • 3 weeks later...

Olisko mäntien muotoilu tässäkin ratkaisu? Eli esim. 80mm kiekko ja milli syvyyttä = 5cm3. Palotilat näyttää miunkin silmään ihan hyviltä jos kohta ehkä niitä voisi vähän silotella kun ovat muotoilun jäljiltä vähän "lommoiset". Muttei sipistelyllä kyllä tilavuutta pois saa nimeksikään eikä tuota ammetta kannata hyvin todennäköisesti laajentaakaan.

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...