Jotenkin huomannu itsessä ja lähipiirissä, että nykyään hankitaan se ja maksetaan siitä, mitä halutaan/tarvitaan. Ei siitä, että on kylkiäisen kylkiäistä ja samaan rahaan sai sitä tätä niin paljon - jonka toteaa olevan itselle turhaa / arvotonta tai jossain vaiheessa mahdollisesti vaan vaiva päästä eroon. Sulo Vilen - syndrooma on katoava kansantauti.
Tässäkin tapauksessa maksaisin pelkästä tapahtumasta 40€, en kaipaa yhdistyksen jäsenyyttä, etuja, lehteä. Maksetaan laadusta, elämyksestä. Ei määrästä tai joutavasta rihkamasta, eduista joita ei koskaan tarvitse. Monet asiat saa muuta kautta jopa halvemmalla kuin joidenkin mainostamat edut. Ei ne silloin etuja mielestäni ole.
Paitsi että en muutaman vuosikymmenen kokemuksiin pohjaten jaksa edes vaivautua paikalle. En koe, että tuolle rahalle saa minkäänlaista vastinetta suomalaisessa tapahtumassa.
Tapa se on tuokin saada lisää jäseniä. Jäseniä, jotka ottavat jäsenyyden vaan siksi, että saa tunteen että samaan rahaan saikin enemmän, kuin pelkän tapahtuman ja että ehkä jotain iloa jäsenyydestä olisi. Jos ei olekaan, niin tuskin maksavat seuraavan vuoden jäsenyyttä enää. Tuntunee laihalta lohdulta, suomainen mieli on katkera, kerran kun maksat sellaisesta jonka koet turhaksi, toiste et maksa ja tuo mielikuva pysyy melko pitkään, vaikka yhdistyksen puolesta olisi millaista iloa ja humppaa tarjolla seuraavan vuoden tapahtumassa 🤗
Se hetken hurma jos nyt saa jäseniä lisää, voi olla ensivuonna isompi kato jäsenkannassa. VW-harrastajia on rajallinen määrä tässä maassa kuitenkin.
Ja kaikesta negatiivisuudestani huolimatta toivotan suomen volkkariyhdistykselle voimaa ja jaksamista. Kuten aiemmin jo mainittiin, yhdistystoiminta on haastavaa nykypäivänä. Ihmiset ovat vaativampia sen suhteen mitä rahallensa saavat vastineeksi