Essi

Henkilökohtaisesti tykkään itse tällä hetkellä vain peltivanteista. Niitä mulla on kaikissa autoissa kesärenkaissa. Niihin saa suht helposti sellaisen pulttijaon, keskireiän, halkaisijan, leveyden ja et:n, kuin itse haluaa. Lisäksi sopivat aina varmasti vanhoihin autoihin. Kuplaprojektiin on tämän hetken mielialan vallitessa tulossa tällaiset.

4-pulttiset vanteet ovat aina rumat tuon ikäisessä Kuplassa. Eli pulttijako vaihtoon tai sitten uudempia korinosia. Mä laittaisin 5x205 Sprint Starit.

Eilen ehtoolla poikkesin tarkastamassa tilanteen pikipäin. Otin muutaman kuvan, mutta en taidakaan näköjään osata niitä tänne linkittää..

Tuo on kyllä huippujuttu. Laitoin omaan Junikseeni noin toissakeväänä ja lämpöongelmat loppuivat siihen. Eikä sitä flektiä kovin paljon tarvitse käyttää. Viime kesä kun oli viileää, niin olisko pari kolme kilsaa ollut flekti päällä kokeilumielessä. Tämän kesän helteillä on ollut päällä vähän useammin, mutta eipä ole mittatikussa yli 90C lukuja vielä näkynyt, vaikka välillä mennään lujaakin.

Vanhaa rekisterinumeroa Pasi on juuri etsimässä. Tuolta pläräämällä se voisi kyllä hyvinkin löytyä, mutta on vaan melkoinen homma.

Mulla on tommonen http://www.aircooled.fi/tuote/2853/kampiakseli-78mm-4340-chromoly-vw-t1-aa katujunakeulassa, kylläkin melko miedossa (125 hv / 175 Nm) pannussa. Pari vuotta sitten sen moottoriin laitoin, hyvin lähti pyörimään ja on nyt reilun kymppitonnin jo pyörinyt. Ei valittamista - ostaisin toisenkin ja samasta paikasta, jos tarvetta olisi.

Pakollinen perinteinen leimapäivitys. Kunnossa tuntuu edelleen olevan.

Viime aikoina olen varovasti aloitellut kokoonpanojuttuja. Korin pulttasin kiinni pohjalevyyn noin kuukausi takaperin. Äänieristelevyjä tuli liimailtua vähän sinne tänne. Tiedostan kyllä, että tästä on tulossa melko äänekäs laite, mutta toivon kuitenkin, että äänieristyksestä olisi jotain hyötyä. Ovet laitoin jo kiinni ja niihin lukot, tiivisteet, cal-look ovistopparit ja NOS-in-box peilin kuskin oveen. Uudet tiivisteet vielä kinnaavat vähän, joten säädetään ovet kunnolla kohdalleen sitten, kun tiivisteet ovat vähän asettuneet. Näin muistan ennenkin toimineeni onnistuneesti. Uudet sivulistat meni myös paikoilleen ja etulokaritkin korinvärisillä tiivisteillä. Mittareiden suhteen mieli muuttuu edelleen kovaa kyytiä. Olinhan hommannut tuohon jo Tuning-Karmannista Porschen nopeus- ja kierroslukumittarit, jotka sopivat suoraan noihin reikiin. Nyt kun katselin niitä noiden uusien modernien VDO-lisämittareiden vierellä, niin tajusin niiden olevan liikaa erilaiset. Kuosi ei vaan natsaa. Niinpä myin Porschen mittarit pois ja taidan hommata tilalle uudet VDO:t - samaa sarjaa noiden lisämittarien kanssa. Ne lienevät halkaisijaltaan 85 mm, joten niitä varten hommasin alumiiniset adapterit. Nyt sitten pitäisi pystyä päättämään, että maalaanko nuo adapterit korin väriin, mustiksi vai jätänko tuollaisiksi. Katselen nyt hetken niitä tuollaisina.

Haitko pelkällä valmistenumerolla vai rekisterinumerolla? Minä hain pelkällä valmistenumerolla ja reilun parin viikon päästä tuli kotiin kirje, jossa luki, että pelkällä valmistenumerolla ei löydy tietoja, kun on poistunut rekisteristä ennen vuotta 1975. Rekkarinumerolla löytyisi kaikki 1966 ja sen jälkeen rekisterissä olleet.

Tämä seutu oli Turun ja Porin lääniä silloin ennenvanhaan.

Kylläpä tuli mulle hyvä mieli siitä, että tämä lopulta pääsi työlle hyvään kotiin. En siis aikoinaan "pelastanut" ja säilönyt tätä turhaan. Muille tuohon Pasin kysymykseen vastausta miettiville tiedoksi, että Kansallisarkistosta ei löydy apuja, kun on poistunut rekisteristä jo ennen vuotta 1975. Eivät löydä valmistenumerolla siksi tietoja. VV-Auton maahantuontipapereissa on kaikkea muita tietoja autosta kerrottu, paitsi rekkarinumero. Setä, jolta mä tuon ostin, poistui maisemista jo pian kaupanteon jälkeen. Hän ei enää silloin rekkaria muistanut, enkä tullut kysyneeksi päästä selaamaan perhealbumia, jossa autosta olisi ehkä kuva ollut.

Talven aikana en tehnyt tähän yhtään mitään. Mieleen tuli jopa vahvoja myyntiajatuksia, kun tajusin, että lähiaikoina ei ole aikaa tätä jatkojalostaa. Siitä huolimatta IRS-palikoita tuli hommattua jemmaan. Myyntiaikeet unohtuivat pari viikkoa sitten, kun joutessani kokeilin Junskia käyntiin. Tärähti tulille ihan laakista ja alustan rasvauksen jälkeen otin ajoon ja taas oli hauskaa. Yksi eniten negatiivisia tuntemuksia aiheutti vaihdekeppi. Orkkiskepillä vaihteet löytyivät vielä kohtalaisen hyvin oikeilta paikoiltaan, mutta viime syksynä hankkimallani Gene-sedän kepillä homma meni vaikeaksi. En saanut lukuisista yrityksistä huolimatta säädettyä keppiä siten, että pakki olisi mennyt pakkilukon taakse. Se jäi kakkosen paikalle. Kolmonen ja nelonen olivat oikeilla paikoillaan, mutta ykkönen ja kakkonen olivat jossain hämärällä raja-alueella. Syksyllä asiaa pohdittuani tulin sellaiseen loppupäätelmään, että hytin alla oleva tanko sai liikaa siipeensä aikoinaan irrotusyrityksissä. Se kun oli aika lujaa kiinni tavaratilan alla olevassa pitkässä tangossa ja irrotus vaati monenlaisia temppuja. Talvella onnekseni bongasin Facebookin myyntiryhmässä ehjän vuosimalliin natsaavan tangon ja ostin sen. Eilen viimein oli nosturilla tilaa, joten otin vanhan tangon pois. Sitä uuteen vertaillessani huomasin, että sehän on ihan vähän mutkalla siitä kohtaa, mistä uusi tanko on suora. Joku vuosi sitten takimmaisen puslan kanssa taistellessani totesin, että pienikin mittavirhe sekoittaa koko pakan vaihdekepissä. Samoin kävi tässäkin. Laitoin ehjän tangon paikoilleen, kepin säädöt osuivat ekalla yrityksellä kohdalleen ja nyt keppi toimii juuri, kuten pitääkin. Pakki on lukon takana, ykkönen vasemmalla edessä jne. Mahtava onnistumisen fiilis. Juuri tämän olotilan vuoksi näitä harrastan.

En kovin häävi sähköissä ole minäkään, mutta muistelisin koulussa kuulleeni, että nykyautossa (90-luvulla) hyväksyttävä purkuvirta akulta mitattuna (kaapeli irti ja virtamittari kengän ja navan väliin) olisi luokkaa 50...100 mA. Sen hyvä akku vielä kestää, jos ei pitempiä aikoja seisoteta. Kello, radio yms. vie aina kuitenkin virtaa, joten nollaa ei kannata tavoitella. Kannattaa mitatessa huomioida, että esim. sisävalo ei ole päällä sähköä kuluttamassa. Jos stereoissa sattuu olemaan isompia vahvistimia, niin ne tuppaavat "latautumaan" akkua kytkettäessä, joten mittauksen alkuun tulee virtapiikki, joka on ok. Akun lepojännite kannattaa mitata ekana, eli hetken seisseen hyvän akun pitää olla yli 12,5 V. Jos on alle 12 V, niin aika morjens alkaa olemaan.

Mulla talvella alkoi ensin vinkumaan ja sitten hyytyi. Pyyhkijän varret irti, vähän CRC:tä akselin ja läpiviennin holkin väliin ja taas mennään.

Tommonen tuli kesken vuotta '66.

Kolkutus palasi taas noin viikon ajeluiden jälkeen. Vemputtelin vetareita. Tuntuivat molemmat samanlaisilta (oikean vetarin vaihdoin viime kesänä, vasenta en), mutta silti päätin sunnuntaina hakea AC:lta uuden. Vaihdoin sen eilen ja taas on hiljaa. Toivottavasti vähän pitempään. Perkele, kun laittoivat noita etuvedon osia Kupliinkin.

Joskus ostin 1300 Kuplan, jossa oli uusi tarvikevaimennin. Huiluista en ole enää aivan varma, mutta se ei sirkuttanut. Tein siihen vakion 1600cc koneen ja laitoin samalla uuden saksalaisen vaimentimen ja uudet rosterihuilut. Hienosti sirkutti sen jälkeen. Nykyisessä käyttökuplassa on kuluneempi 1600cc pannu, ruosteinen osin jo vuotava vaimennin ja ainakin päältäpäin ruosteiset huilut. Hienosti sirkuttaa sekin ja hyvä niin.

Viime viikkoina on harrasteaika mennyt taas vaihteeksi muiden harrasteautojen parissa, mutta tänään oli aikaa maalata tämän projektin ovet pintaväriin.

Eikäku Hellat Marsun pusseissa.

Torstaina tempasin pannun lattialle ja vaihdoin vaihteiston kumit. Samalla vaihtui kampiakselin stefa ja startin pusla. Äänimaailma hytissä kyllä muuttui täysin. Ei kolkuta enää. Myös kesäpyörät tuli veivattua samalla alle.

Jep jep. Kai se parempi olisi moottori irrottaa, kun muitakin juttuja pitäisi tehdä. Lämmönvaihtimet ja äänenvaimennin pitää kuitenkin jossain vaiheessa vaihtaa, kun ovat puhkiruostuneet, kampiakselin stefa vuotaa öljyä ja ne taaemmat kumitkin pitää vaihtaa. Haiskahtaa tehokkaalta pekkaspäivältä lähiviikkoina.

Ei ole 100% varmasti ehjä. Itse asiassa tiedänkin, että se ei ole ainakaan hyvässä kunnossa. Sama pätee takakumeihinkin. Moottori heiluu aika paljon ja pakarikin taitaa ottaa toisinaan kiinni johonkin, mutta siihen ääneen olen jo tottunut. On kyllä voinut etukumi hajota oikein kunnollakin. Edit. Mitenkäs se nyt onkaan, että pystyykö etukumin vaihtamaan irrottamatta moottoria ja vaihteistoa?

Tänään taas alkoi kuulumaan kolinaa jostain takaa kiihdytyksissä ja muutenkin vedättäessä, kaikilla vaihteilla. Kun keventää kaasua tai painaa kytkintä, niin ääni loppuu heti. Muuten kyllä toimii hyvin. Voimansiirrosta tuon täytyy kuulua tai sitten joku resonoi pahasti. Pitäisiköhän sitä alkaa henkisesti valmistautumaan vaihteiston hankintaan ja vaihtamiseen?

Kesäpyörät ovat valmiina. Ei puutu enää, kuin se kesä. Renkaiksi löysin omasta jemmasta eteen 195/65-15 ja taakse 205/65-15.

Kolinamysteeri ei ole selvinnyt, mutta ääni katosi seuraavien toimenpiteiden jälkeen. Tiistaina ajelin töistä tallille ja kammottava kolina kuului kaikilla vaihteilla, kun vähänkin painoi kaasua. Auto kuitenkin toimi hyvin - veto ei nykinyt, pannut sirkutti iloisesti. Tallilla sitten nostin auton ylös. Irrottelin takapyörät ja jarrurummut. Kaikki näytti olevan kunnossa ja rumpujen mutterit tiukassa. Sitten vemputtelin vetoakseleita ja tuntuivat napakoilta. Myös niiden ruuvit olivat kaikki kiinni. Vaihteiston kumityynyt ovat aika löysät, kun niitä vääntelin rengasraudalla, mutta ehjännäköiset kuitenkin. Kun kaikki näytti ulkoisesti olevan kunnossa, niin ajoin auton ulos ja ajoin parinkymmenen kilsan koeajon. Mitään ylimääräistä ääntä ei kuulunut. Tänään ajelin töihin ja hiljaista on edelleen. Olisikohan vetonivelet voineet mennä jotenkin jumiin, että äänsivät, mutta vemputeltuani niitä alkoivat taas luistaa? Tai sitten siellä oli joku jääkökkö vaihteiston ja sarvien välissä, joka suli auton oltua pari tuntia lämpimässä.