peruskallio

Ei irtoperälinkki ainakaan minulla toimi, mutta tässä omasta irtoperävirityksestä kuva. Ensin rälläköit noiden huonekaluputkien kohdalle uran. Hitsaat putkenpätkät koriin kiinni rälläköidyn uran kohdalle ja viimeisenä katkaiset loput pellit, mukaanlukien sitä hyllyä sieltä konehuoneen sisäpuolelta. Näin ei tarvitse miettiä osuuko perä linjaansa, pakko osua kun oli paikallaan kun romut siihen hitsattiin Ja kaikki korityöt teet ennen maalausta! Mikään ei ota pannuun enenpää kun valmista, maalattua koria alkaa räpeltämään ja pilata se maali sitten sillä. Oma silmä huomaa ne paikat aina.

http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/9391-kupla-73-ikuinen-projekti-sai-kilvet/ Tuolta löytyy muutama kuva joissa vanne 17" leveys 7" ja et 40, rengas 205/55 ja tarvikelokarit->tulee juuri lokarin Reunalle. Edessä joutu jo kääntymistä jonkinverran rajoitamaan, keula ylhäällä kun leimasetä käänteli, otti lujaa kiinni. Renkaat edessä kapeammat. Et:tä joudut ainakin muuttamaan, eikä renkaan taaksekaan tuossa omassa autossa liiemmälti tilaa jää. Hideout vaimenninta piti ainakin mulkata et sai mahtumaan. Uskaltaisin väittää että 10" vanne ja vakiolokari, millä et:llä tahansa ei tule onnistumaan...

Matalat ilmäjäähyt vetää näemmä vähäpukeisia naaraita puoleensa kun hunaja kärpäsiä. Onkohan oma liian korkea, vai missä vika? Ei vedä puoleensa edes tuulipukuja... Noh, tämä setä (perheineen) päästänyt 356:lla miljoona mailia http://www.wimp.com/millionmiles/ http://youtu.be/7oxAjgq24Ts

Päivitetään nyt vähän tätäkin, vaikka kauheata edistystä ei olekaan tapahtunut... Vienyt kotona remontti kaiken ajan ja rahat. Suuttimet ja kaasuläppä pitäisi seuraavaksi hankkia, puolat, mega 3 boxi ja melkein kaikki anturit on olemassa. Imusarjojen tekoa tuli harjoiteltua, alkaa pikkuhiljaa alumiinin hitsauskin onnistumaan. Tosin piti välissä vaihtaa alumiinilaatua, ei Romusoinilta ostettu arpa-alumiini ollut oikein hitsattavaa... Toisessa kuvassa näkymä pönttöjen sisään ennen sulkemista. Tunkeumanesteellä tarkistin saumat ja painekokeen tein vesi-ämpärissä 3,5 barin paineella. Tältä pannu on näyttänyt viimeiset 2,5kk.

Kolmet vannesarjat olen noin levittänyt, yhdet (ekat) suteen, ei saanut kumia päälle, kun otettiin max. Levitys ja se potero keskellä jäi liian kapeaksi. Muistaakseni n. 4 tuumaa levisi ensimmäiset. Toiset ja kolmannet levisi 5,5 tuumaisista n. 7,5 tuumaisiksi. Olivat borasta kaikki vanteet ja onnistuvat. Se keskiö tuntuu olevan niissä ihan perkeleesti kiinni, saa sorvata käytännössä kokonaan pois ennen kuin irtoaa, pelkät hitsisaumat eivät ainakaan minulla tehneet mitään. Prässiin laiton kokeeksi yhden vanteen mistä hitsisaumat sorvattu pois, aika veltto oli vanne prässin käsittelyssä ja lopetaa piti ennen kuin hajoaa kehä kokonaan. Sorviin sitten ja lähes koko osa jolla kehään keskittyy pois, lekaa perään ja alkoi irtoamaan. Ja hitsisauma jäi piiloon sen kehän alle... Ei siis kuplan vanteet, mutta periaate varmasti sama. Levityshän riippuu sen halkaisijaltaan pienimmän osan leveydestä. Mitä leveämmät per vanne, sen leveämmät saa. Toiseen vanteeseen jätin siis sen keskiön kiinni ja toisesta joutui irrottamaan. Niin ei tosiaan toimi, että hitsaa yhteen vanteeseen kahden vanteen samat puolet, leviää kyllä rutosti, mutta kumi ei mene enää päälle kun molemmilla puolilla vannetta pitkä osuus ennen sitä syvää monttua. Pätkä peltiä tosiaan väliin, ei tarvitse irrottaa ainoatakaan keskiötä ja saa niin leveät kuin haluaa. Ainoa miinus kaksi hitsisaumaa, mutta väittäisin että helpoin tapa kuitenkin jos yli 2 tuumaa haluaa alkuperäistä leveämmäksi. Edit. Kauhea määrä virheitä edit 2, Löytyi kuvakin niistä suteen menneistä vanteista, nämä muistaakseni jostain bemarista. Näissä siis liian kapea keskimonttu, eikä rengasta saanut päälle... Leveyttä oli muistaakseni jotain 12''

Pieni (olematon) kärkiväli itsellä aiheutti vastaavanlaisia ongelmia, ampui tosin myös putkeen. Rasvaa samalla se tyyny mikä virranjakajan akselilla, syö sen kärkivälin nopeaan jos ei mitään voitelua tarjolla.

Pongattu toiselta foorumilta. Olishan siihen vielä kuplakin mahtunut!

Diodisillassa kun vikaa, ei taida valo sammua kuin akun irroittamalla. Mielestäni ei vaikutusta käykö kone tai ei.

En äkkiseltään suosittele imusarjaan irroittamatta sitä poraamaan mitään. Voipi joutua lastua koneeseen... Mitään speciaalia ei ole, putki vain.

Kannattanee ensimmäisenä tarkistaa kiihdytyspumpun toiminta. Ota ilmaputsari irti, katso alta paljastuvaan kaasarin kurkkuun ja väännä nopeasti vipua jota kaasupoljin liikuttaa. Tällöin pitäisi kurkussa näkyä suihku bensaa. Kiihdytyspumpun kalvo taitaa olla tuolla oikealla ylhäällä näkyvän, kolmella ruuvilla kiinniolevan kannen alla ja se voi olla halki tai venynyt. Jos auto siis "booaa" kaasua painettaessa ja hetkenpäästä lähtee kiihtymään on vika luultavimmin pumpussa. Viisaammat kertokoot muista kysymyksistä, itse aloittaisin tästä vikaa kartoittamaan. edit. En ole sitten alkuunkaan varma onko se pumppu tuon osan alla, mutta jossain se on ja jotenkin yhteydessä tuohon akseliin jota kaasupoljin pyörittelee.

Tälläinen löytyi lattiaa purkaessa, vuoden -65 suomen kuvalehden takasivulta.

http://www.nettiauto.com/volkswagen/kupla/5716301 Komea on

Oli apua, ihmettelinkin miksi selaaminen kävi niin vaivattomasti aiempaan verraten.

Ei kai tässä nyt mitään jäänmurtajaa olla maalaamassa, varmasti parempia maaleja on olemassa, mutta maksaako vaivan? Haapasella teollisuuspohjamaalilla (joka ei muuten meinannut kotikonstein hiekkapuhaltamallakaan irrota) kuitenkin vedetty, taitaa se pintamaali olla enää lähinnä värin takia. Auto on nyt kestänyt tehtaan olemattomilla maalauksilla lähes 40 vuotta, kestänee toisen mokoman kesäajoja näillä pohjilla. Loppupeleissä joskus se ruosteeksi varmasti muuttuu, meneekö siihen sitten 50 vai 100 vuotta on asia erikseen. Siihenkin varmasti vaikuttaa enemmän makaako se pirssi metsässä pohja maatavasten vai kuivassa tallissa renkaillaan. Miranol tai joku kalliimpi muutaman mikrometrin maalikerros ei siihen eroa tee. Jos rakentaisin autoa ajoon, enkä pohja ylöspäin esiteltäväksi pirkkahalliin, maalaisin sillä mitä helposti käsiini rautakaupasta saisin. Säästynet ropot sijoittaisin sitten pintaväriin, sitä siellä kylänrinksalla kuitenkin arvostellaan.

Hio alkuperäisen mutterin avainväli(t) pienemmäksi esim. rälläkällä. Ei sen kovin tarkka tarvitse olla toimiakseen.

katso samalla kun irrotat rattaan, ettei reiässä, tai tuossa lukitusrenkaan uran reunassa ole raatia. Voi hirttää siitä kiinni. kynnellä pitäisi kyllä tuntea onko ok. Jos jotain tuntuu, hiomalla pois. Koititko muuten että kiila mahtuu rattaan uraan irrallaan?

Kauheasti ei ole tämä edistynyt, työkiireet haitanneet harrastusta. Pakolämpöanturit sain paikalleen ja aloitin imusarjan tekemisen. Ei varmasti paras vaihtoehto virtauksiltaan, mutta tällä mennään. Tulee siis molempiin kulmiin omat pönttönsä joiden sisään nuo torvet jäävät. keskelle sitten yksi läppä. Pakoputkistoa katselin, paljonkohan tuo vie maavarasta verraten tavan käärmenpesään? Csp:n pyyttoni siis kyseessä. Voipi tulla maa melko lähelle.

GoPro on hankalan mallinen, itse en kameraa omista, mutta kuvailtu muutamia crossimopotouhuja tälläisella http://www.kyparakamerat.fi/contour-c-28.html?osCsid=31f5107a0ff4d3a2d7e33d8bfdf77ab1 Helppo ollut kiinnittää mihin haluaa, eikä tarvitse pelätä että jää matkalle. Kypärässä siis kamera kiinni, Gopron joutuisi laittamaan kypärän päälle, tuon saa helposti sivullekin. Ei oksat revi päästä. Kuvanlaatuun en kommentoi, omaan silmään hyvältä näyttänyt, mutta muilla voi olla tiukemmat kriteerit

Pukista olisi suhteellisen helppo ottaa, jatkaa sitä akselia pidemmäksi ja kaventaa itse pukkia, mutta on ainakin viilaa kovempi. Varmaan vain pintakarkaistu jotta kestää myös vääntöä. Jos jollain keraamisella palalla siitä läpi pääsee, karkaisu on sitten mennyttä. Turhan iso vaiva viedä niitä uudelleenkarkaisuun, enkä keraamisia palojakaan omista. Antaa olla, mutu itselläkin ettei tuosta suurta haittaa voi olla. Mikäli nuo kupit venttiilien päissä ei pysy paikallaan, tietää mistä vikaa etsiä. Vain vasen koppa saa näillä neuvoilla ylimääräisen paluun, sidewinder tulossa putkistoksi.

Nokkaa jotui pari astetta aikaistamaan jotta sai osumaan kortin arvoihin. Työntötangot on pätkitty ja venttiilikoppia myöden kasattu. En korottanut keinuvipuja, hieman jäivät alas painamaan, mutta parempi kuin lähtökohta. Kulmat hyvin lähellä ideaalitilannetta. Pakoventtiilien vivut jäivät sivusuunnassakin hieman sivuun. Vaikka keinuvivusta olisi silpaissut siivun pois, olisi keinun sisällä olevan laakerin leveys tullut vastaan ennen kuin olisi osunut keskelle. Lueskellut ulkomaan foorumilta että vasempaan venttiilikoppaan kannattaisi tehdä öljyn paluu öljypohjaan, riittääkö pelkkä vasen tai onko mitään haittaa jos tekee molemmille puolille? Maalaisjärjellä tuntuisi että kopan hihnapyörän puoleiseen päähän se reikä, kai se öljy sinne kiihdytyksessä enemmän pakkaantuu.

Omassa lohkossa olivat casesaverit paikallaan kun minulle tuli ja n.millin vastinpinnan alapuolella. Jos siitä vastinpinnasta lastua otetaan ja casesavereista lähtee kanssa, voi tulla murheita. Terä antaa aina hieman periksi ja casesaverin kohdalla taipuu hieman enemmän kun pehmeämmässä alumiinissa. -> pinnasta voi tulla aaltomainen. Reiät olivat n. 0.2mm väljät sylintereihin. Onko se soikein sylinteri reiästään kuitenkin pyöreä? Tulee männälle ahdasta jos heittää reiästäkin eikä vain helmasta.

Noniin, nyt on kokeiltu sitten noiden kuppien kanssa. Kulmat vaikuttaisi olevan silmämääräisesti kohdallaan ilman korokeprikkoja, painohta ei. Vähän alas jää, mutta taisi sekin hieman parantua. Kokeilen vielä huomenissa mitä kulmille tapahtuu jos korottaa painokohdan keskelle. Prikkaa luultavasti tarvitsee vähemmän kun tuon entisen 5mm. Puolinoston mittasin siitä lautasesta joka pitää venttiilijousta paikallaan. Ei varmaan tässäkohtaa väliä mistä mittaa, hankala saada kelloa keinuvipuun, varsinkaan työntötangon päähän mitenkään järkevästi. Sitten vielä kysymys nokan ajoituksesta. Lueskelin haulla, mutta ei ihan avautunut.. haluaisin tarkistaa onko kortin mukaan ajoitus kunnossa, en mitään säätöä mihinkään suuntaan tehdä kun tästä mitään muutenkaan ymmärrä. On hihnapyörä missä asteet pitää kutinsa. Imunokkaa ilmeisesti mitataan, vai onko väliä? Puhutaanko tuossa kortissa kampiakselin vai nokan asteista? tämän jälkeen olenkin sitten kysymystenkin suhteen kohtuullisen kujalla, mutta pitääkö tämä paikkansa tuohon nokkakorttiin verraten: (1) pytyn imu nostajasta mitaten, kun nokka työntänyt sitä auki 1,27mm pitää asteita hihnapyörässä olla 15 ennen ykk. ja samaa työntötankoa mitaten pitää nokan pitää sitä auki saman 1,27mm kun asteita on hihnapyörällä 52 jälkeen alakuolokohdan?

Sain capsit olarista mukaan, maanantaina pääsee kokeilemaan. Laitan kuvat niiden kanssa perään ja etsin myös sen puolinoston kohdan.

hyvä tietää että muillakin murheita samanmallin kansissa, en ole siis yksin. laitan nyt kuvat perään korokkeiden kanssa ja ilman. kuvakommenteista ilmenee mikä kuvaa mitäkin. Korokkeiden kanssa painokohta siis keskellä venttiiliä, aiempien kuvien mukainen. Maanantaina pääsee toivottavasti kokeilemaan mitä ne lash capit tekee. Tuota sivusuuntaa katselin vielä tarkemmin. sama ongelma kaikkien pakoventtiilien kanssa. Pukki karkaistu, varmaan vain pinnasta, siitä en siivua pois ota. Keinu taas suhteellisen hankala saada suoraan mihinkään ja niitäkin olisi sitten kaikki 4 kappalatta. Harkitsen jättää noin, ellei syty ajatus jolla kohtuullisella vaivalla pääsisi. Tämä ei kyllä johdu kiinnityskohdista, venttiilit on vain liian kapealla keinuihin nähden. Pyöriikö venttiili toimessaan, tai se sen päähän nyt tuleva kuppi? silloinhan kuluu ainakin tasaisesti.

Lash capit pistin eilen tilaukseen, toivottavasti saan ne olarista mukaan. jos 0 nostolla laittaa tuon ylemmän kuvan mukaan kohdalleen (painokohdan hieman alle venttiilivarren keskikohdan) joutuu laittamaan 5mm prikkaa alle. Tästä siis seuraa että keinuvivusto nousee niin korkealle suhteessa venttiilinvarteen että välyksien säätöruuvi on 0 nostolla linjassa työntötangon kanssa. Ei siis puolella nostolla niinkuin kuuluisi olla. täydellä nostolla kulma onkin sitten työntötangon ja sen ruuvin välillä kohtuuttoman jyrkkä. 0 nostolla tilanne on siis kuvan half lift mukainen. jos korokeprikat jättää alta pois ja antaa vivun painaa venttiilivartta liian alhaalta osuvat allaolevan kuvan kulmat aikas lähelle kohdalleen. katsoo nyt mitä ne capsit tekevät kun venttiilivarsi hieman pitenee. auttaa oikeaan suuntaan mutta tuskin tarpeeksi. silmämääräisesti pitäisi venttiin pidentyä 5-10mm jotta osuisi tuo painokohta puolinostolla venttiilin keskelle, ilman niitä korkokepaloja. Edit. en olekaan varma auttavatko capsit vai huonontavatko entisetään. en mä osaa tätä selittää ymmärrettävästi... en päässyt tänään ottamaan kuvia, menee huomiselle. Ei kai sen siällään mitään väliä ole, mutta tuleepahan dokumentoitua jos joku muu joutuu saman asian kanssa tulevaisuudessa painimaan. Teen varmaankin ne epäkeskeiset ruuvit, sillä tämän homman saa varmasti kohdilleen Ei niihin niin valtavasti heittoa joudu tekemään, että uskoisin että ne kestävät.