DWL_Puavo

Kolkkinavassa ne 4x130 pulttijaon vahvikkeet ovat kyllä aika ohuet (kierteen kohdalla ehkä 2-3mm ja vahvikkeet keskipistettä kohden ehkä 1mm paksut). Olettaisin että Petteri tekee tasavahvat paksummat navat. 4x130 ja 5x130 jaoissa yksi reikähän menee samalle kohdalle ja muut sitten enemmän ja vähemmän toisistaan erilleen, mutta oliko se silleen että jotkut pultinreiät sattuu aika lähelle toisiaan? 5x112-jako tulee sisemmäksi jonkun X milliä johon ei just nyt riitä äly laskemiseen, joten pystyykö sen tekemään jo kokonaan reilusti sen 130-jaon sisään vai meneekö sekin sitten lähekkäin tuon 4x130 -jaon jotain reikää? Puavo

Tästä kunnia kuuluu tuoreimmalle sheriffillemme! Ei myö vanhat oltaisi saatu kuitenkaan aikaiseksi.

Meille Mikko sorvasi CSP navallisista laikoista navat vekeen kun niistä oli boorit siloitettu urtsissa. Eivät valutavarana siis kestäneet kun pari tuntia. Ei tosin ollu ihan bolt-onnea enää siinä vaiheessa vaan vaati toki hieman sovittelua. OEM navat ovat toistaiseksi kestäneet hyvin kaikki aikaisemmat urtsit (vielä kun oli T3 rummut takana, oli myös meidän vanhassa tuho-kuplassa) ja nyt levyjen kaverina sen puoltoista urtsia.

Pallokeulan (muistaakseni 23 mutta saatto olla 22 tai 21, piruvie)-millinen toimi oikein hyvin 16-mäntä-applikaatiossa jossa mäntäkoot 8 x 50mm ja 8 x 35mm. Puavo

Heheh otsikko korjattu! Rekisteröidyhä metakekin Urhon Ajajat -foorumille http://keskustelu.urhonajot.fi niin mie hyväksyn tunnarit ja pääset lukemaan railakasta (aika hiljaasta) keskustelua :) Puavo

Miulla on (diesel eikä edes ilmajäähy) -tuplaturboprojektissa ideana säätää kaksi hukkaportillista turboa hukkiksiltaan jokseenkin saman verran "löysälle". Nekin puhkuvat samaan imusarjaan joten meinasin turbojen hukkisten letkujen väliin Y-haaralla bleed-venttiiliä josta paineet saisi kontrolloitua. Näin ainakin toivon että menee melko tasan... :) Toki pitää katsoa että hukkisten painekellot on jokseenkin tasan, muuten ne eivät varmaan aukea riittävän tasan josta tosin tuollaisessa suurin haitta lienee epäsuhtaisista pakopaineista. Sen mittaamallahan ne varmaan saisi sopivasti toisiinsa nähden säädettyä ja sit bleedillä halutut paineet. Oon kyllä sitä mieltä että koko tuplaturbottaminen on vähän veren nenästä kaivamista mutta pitäähän sitä aina jotain vähän pöhelöö tehdä :) Puavo / DWL

Itse ehdottaisin ensimmäiseksi askeleeksi eteenpäin jos ei näitä jo ole: - pieni nykyisten kansien hiplaus ja hyvä venttiili/seetityö - kenties pieni plaanaus puristusten nostamiseksi (riippuu toki lähtökohdasta) - toinen 45 dellorto kaveriksi ja vivusto jonka kanssa ei ihan heti mene hermot (liikkeelle vaikka 32 tai 34 sisäkurkut, 130-140 pääsuuttimet, 55 tai 60 tyhjät, 180 lisäilma) - k&n style ilmanputsarit peltikansilla tai pipercrossit peltipohjalla (pitää olla tiiviit kaasarin kantta vasten tai tyhjäkäyntisuuttimet tukkeutuu tosi nopeasti) - sopivat imutorvet, mitkä nyt mahtuu nätisti putsarin sisään (~6cm varmaankin) - 1.25 kiikut ja pulttipäiset keinuakselit - kärjetön sytkä jos ei jo ole - hyvä pakosarja - fullflow-öljynkierto - lisäöljypohja ellei tule maavara-ongelmia Kustannukset vielä tolkulliset ja kaikki osat hyödynnettävissä sit viimeistään syksyllä kun kevään pirteä pata tuntuu syksyllä jo ihan lussulta. Seuraavana steppinä tai hurjana vaikka saman tien padan isompaa re-inkarnaatiota ajatellen: Erona noissa kahdessa esitetyssä 044 kannessa on tosiaan vaan jouset. Tuplajouset ovat ehdottomasti sen 20-eurosen väärtit. Ihan loputon suo tuo padan laitto on joka tapauksessa ellei tule niinkin kummallinen asia eteen kuin läpikesän tyytyväisyys. En oikein tiedä minkälaisen kombinaation voimaa ja toimivuutta / luotettavuutta sellaiseen edes tarvitsee :) Vanhaan 88-putkikoneeseen saa toki reippaasti iloa 94 porauksella ja vaikka noilla 044 kansilla, sen eron varmasti huomaa. Toisaalta pienemmällä porauksella ja vakioiskulla ei niistä nyt niin kummoisesti iloa ole, ja esim. siihen 88-slip-in-satsiin ei nuo 044:t edes sovi kun pienin poraus 90,5/92. Kahdella 45:llä riittää kapasiteetti hienosti sitten jo 94 sylinterille, 044 kansilla, isommalla iskulla ym. joten sieltä ne pikkuhiljaa voimakoneen osat vaan alkaa hakeutumaan hyllylle kun itsekseen... Valmiinahan olisi jo isomman koneen mielellään vaatimat välitetyt kiikut, sytkä, öljynkierto ym... Puavo / DWL

Pitkään harkittuani lähinnä sijoja 2 ja 3, päädyin omalta kohdaltani seuraaviin koviin: 1. Urhon ajot, tää on miulla muuttanut vw-harrastusta eniten viimesen 10vee aikana. Miusta on aika kummallista että ilmajäähyillä ylipäätään rataa kierretään, saatikka miten monta hienoa ja erilaista vw-perustaista autoa siellä on. 2. VW Open - hienoin tapahtuma niin kiihdytys/race- kuin myös show-puolella 3. Bug in Finn - isoin vw-tapahtuma joka on hienosti kasvanut "pois" Pälkäneeltä jossa tosin sielläkin oli oikein mukavaa. Jaetuille pistesijoille jää miulla noteerattavaksi mm: - ikiaikainen olarin swap -perinne joka kantaa hienosti vuodesta toiseen ja korkkaa kauden mukavasti - Kiihdytysskene oikeastaan koko vuosikymmenen on ollut varmasti kansainvälisin osa Suomen VW-harrastusta - Osakaupat ja "kiinanrauta", hatunnosto myös Tompalle alkuperäisestä "kimppatilauksesta" joka oli henk.koht. merkittävä asia oman vw-harrastuksen kehittymisessä - Yhdistyksen yleinen aktivoituminen ja ehkä suunnanmuutoskin tapahtumien järjestämisessä - BIF:in ja BSD:n järjestäminen nykytyyliin on FVWA:lta tosi hieno asia! ...jätän oman kerhon ja volkkaripalstan kehumatta, sen verran näpit pelissä niissä että on kun munalla leuhottas. Puavo / DWL

Jahas updatetaampa DWL galleriatilanne. Aikaisemmat skepuloinnit eivät pitäneet paikaansa, vaan ihan yksinkertaisesti DWL:n käyttäjätunnusten salasana oli levinnyt muualle. Todennäköisesti jonkun vakoiluohjelman kautta joka on sitten tunnistanut johonkin FTP-softaan tallennetun salasanan. Sen jälkeen botnetti on hajautetusti ladannu kaikki tekstifilet (htm, html, js, php, css) ja lisännyt perään hyökkäyskoodin IE:tä varten. Firefoxiin, chromee, safariin, operaan tms nuo eivät ole tarttuneet. Vielä edittiä. Koko DWL sivusto on ajettu nyt alas koska näköjään muutakin on sotkettu kuin galleriat. Onneks pystyn näitä firmalla skannaamaan gigasen lähiverkon läpi kun saastuneita tiedostoja on ollut kaikkiaan parikymmentä tuhatta. Puavo / DWL

Ei tuu troijalaista, teidän yliviritetyt viirusohjelmat vaan luulee niin. (ei oikeestikaan tule) Puavo

Tää varmaan viittas siihen edelliseen kirjoitukseen jossa esitettiin tilanne jossa erikseen tasapainotetut osat eivät satu enää yhteen niputettuna keskenään ihan samalle linjalle. Tosiaan vaikka tuon (itsekseen tasapainossa olevan) asetelman kun pystyy melko helposti pulttaamaan vauhtipyörään melkein millin heitolla kun se ei tosiaan ihan tiukalla sovitteella ole. Vauhtis ja hihnapyörä sinänsä asettuvat luontaisesti huomattavasti tarkemmin. Samalla kysyisin; menetetäänkö eri kappaleiden sisäistä tasapainoitusta kun ne niputetaan yhteen ja sen jälkeen vielä tasapainotetaan? Meinaan jos kaikki osat ovat erikseen tasapainotettu niin silloin koko paketin pitäisi olla niputettuna tasapainossa _JOS_ ne saa asennettua täsmälleen oikein. Tällöin erillistä yhdessä tasapainotusta ei oikeastaan edes tarvitsisi. Joten: erikseen tasapainottamisen idea lienee sitten se, että ei tarvitse poistaa enää niin paljoa materiaalia sitten kun osat on lyöty nippuun? Samalla vähennetään varmaan jotain eestaas-värinää eripuolilla kampiakselia jossa ei miun dynamiikan-maalaisjärki enää riitäkään. Puavo

Missähän vasta törmäsin että "ei tavallista jäteöljyä vaan vaihteisto/hypodiöljyä" koska siinä ei ollu niitä pahoja aineita. Lie kärykin metka.

Ketsan linkistä tuli mieleen tuo "valve deshrouding" suomeksi lie venttiilin seudun avartaminen palotilassa. Suunnitellaanko tämä sylinterin ulkoreunan avartaminen aina tietylle nostolle (jolloin saadaan maksiminostolle nätti pyöreä kanava venttiilin "ulkoseinän" ympärille) vai tehdäänkö tästä ulospäin kartiomaisesti aukeava venttiili / sylinterikoko huomioiden? Jossain muussa topicissa ollut virtauspenkin valmistajan porttausohje antoi tähän sinänsä mielenkiintoisen näkökulman joka oli karkeasti "eniten virtausta menetetään venttiilin tuollapualen". Tätä dynamiikkaa varmasti on tarkasteltu erittäin paljon jota en toki ole itse vaivautunut G:ltä kysymään. Perhana kun menee taas off-topiciksi, vielä mie kerran tämänkin threadin siivoan ja jäsentelen kun vaan ei ole perjantai-ilta. Puavo

Tää on kyllä hatunnostonen arvonen juttu, oon toki itteki lukenut että tottakai voi vaihtaa kovon piirilevyt ym. mutta harvemmin tulee ruvettua moiseen hommaan ...siksi kaikki tärkee onki raidattuna, ja eikös noita ulkosia kovoboksejakin saa raidattuna nykyään? Kovat jätkät ei tyydy pelkän elektroniikan vaihtoon (jos vaikka laakerit on menny pashaksi levystä) vaan avaa levyn ghetto-style puhdastilassa ( = iso minigrip-pussi jonka sisällä työkalut ym) purkaa koko kovon ja vaihtaa vaan tuoreisiin kuoriin sit pyörivät osat :) Pakastinkikka ja pöydän reunaan koputtelu auttaa niissä tapauksissa kun laakerit alkaa olla niin loppu että kovo ei kerran pysähdyttyään jaksa lähteä enää pyörimään, sit kun hyrrät saa liikkeelle niin kyllä sieltä vielä kerran datan lukee... Puavo

GT1544:n (joita vissiin fgronlundilla(kin) kaksin kappalein) kaikki kolme laippaa (pako sisään, pako ulos, öljy ulos) maksavat "anonyymistä nettikaupasta" ostettuna 43,5e / ahdin. edit. 10mm mustasta

Leimalliset vyöt ja penkit pitää olla mutta leimojen ei tarvitse olla voimassa. Integraalikypärä on toistaiseksi sallittu. Ensi kesä oli suunniteltu "siirtymäkaudeksi" jossa siirrytään ainakin oikeisiin autokypäröihin. Putkirunko tosiaan sopii sääntöihin kunhan siinä on kuplan kori (peltiä). Teknisissä säännöksissä ei ihmeempiä muutoksia toistaiseksi, roadsport rengaslista pätee _paitsi_ Yokohama A048 ei ole sallittu eikä tule varmaan olemaankaan. Kehutuin sallittu rengas on vissiin Hankook Z212 RS-2. Virallista keskustelua (toistaiseksi hieman hiljaista tosin) haluavat nykyisten tiimien jäsenet voivat liittyä myös Urhon ajojen keskusteluun osoitteessa http://keskustelu.urhonajot.fi. Sinne ei anneta tunnareita avoimesti, eli pidetään siellä keskustelu tiukasti tiimien sisällä ja tiedotetaan sitten muille foorumeille. Puavo

Oma yhden kesän ajettu uustuotanto -kultaflakelohko hangattiin ennen maalaamista ensiksi liuotinpesussa käsipelissä erilaisilla harjoilla rassaten (pari tuntia kun tarkkaan teki, tosin sisältä ja päältä), sitten tavan tiskikoneessa miedolla liuoksella. Ennen maalausta vielä silikoninpoistoaineella pyyhkien. Maali on pysynyt verrattain hyvin, sieltä täältä on lähinnä lakka maalin päältä vähän hilseillyt. Harmaa pohjamaali tuossa on mutta en osaa valitettavasti näistä maaleista sanoa tämän enempää. Tässä ei lämmönluovutusta ajateltu vaan ihan oli dollarinkuvat silmissä, kaulaketjussa ja hampaissa. Kuvia http://www.dwl.fi/paavon_kuvat/lohkon_maalaus Puavo @ dwl

Kiitos Pekka hyvistä kuvista, erityisesti kampuran kuva on ilahduttava! Tuppaa tuo moottorin rakentaminen olemaan aina sen verran innostavan hektistä hommaa (tai sitten välillä ei niinkään vaan osat lojuvat pöydällä lakanan alla) että dokumentaatio unohtuu, niin kuvien ottaminen kun pöytäkirjan pitäminenkin. Puavo / DWL

Nokan ajoitusta kun säädetään niin silloinhan tätäkin asiaa tulee tarkasteltua heittokellolla. Tätä mainittua hidasliikettä en ole kyllä huomannut (vaikkapa webcamissa tai englessä). Tuntuisi kyllä järkevältä että liike alkaisi hitaammin että se ottaisi välykset rauhallisesti pois ennen varsinaisen noston alkamista. Eipä sillä, tuolleen venat on kyllä helppo ja ilmeisen tarkka säätää koska silmillä näkee vastapuolelta sen venttiilin maksimiaukeaman muutaman kampura-asteen sisään. Ja sit "trikki" jota on tätäkin kyllä käsitelty aiemmin eli on wanha, mutta tuleepa samaan topicciin. Mikä parasta - ilmaista tehoa, juu-u! Kun sylinterin aukosta katsoo laakeripukkeja, niissä on terävät kulmat joiden ohi ilma joutuu kulkemaan kun mäntä tulee kohti. Laakeripukkien kulmien pyöristely auttaa kampikammion sisäisessä aerodynamiikassa. Merkitys toki erittäin marginaalinen mutta vaikuttaa sekä tehoon että lämmöntuottoon. Kuvittelisin että vaikutus on hieman suurempi jos ilman viskositeetti on suurempi esim. mäntään ruiskutetun öljyn hajasumusta. Edit: löysin kuvan omasta kultalohkosta jossa tätä pyöristystä on tehty hyvin hillitysti ja jonka kuvasta ehkä just ja just huomaa: http://www.dwl.fi/paavon_kuvat/lohkon_maalaus/lohko.jpg Selkeämpi ja ymmärrettävämpi vaikutus tällä on 6-pyttyisissä ilmajäähyissä koska niissä jokaisen sylinterin reiän kohdalla on 2 laakeripukkia jarruttamassa ilman kulkua. Kirjassa sanottiin "Factory recommended this modification for 2.0-liter racing engines, saying it would increase the output by about 10hp" Edit: tässä kuva josta tämän merkitys on helpompi havainnollistaa, tässä RSR:n lohko jossa nuo pyöristykset on jo toteutettu vissiin jo tehtaalta kun kuvan lohko on väittämän mukaan NOS: http://ic2.pbase.com/o6/53/615153/1/740 ... .3RSRa.jpg Kampiakseli-aerodynamiikasta olisi myös kiva kuulla asiantuntioilta, eli minkä verran sitä voi työstää vahvuuden (juurikaan) kärsimättä? Puavo @ dwl

Jäähdyntinhän toimii sitä tehokkaammin mitä suurempi lämpötilaero on jäädyttävän aineen (ilman) ja jäähdytettävän aineen (öljy) ero. Tällöin saadaan maksimijäähdytys aikaiseksi silloin kun virtausta on mahdollisimman paljon jolloin myöskin paluuöljy on taas vastaavasti kuumempaa, mutta lämpöenergiaa siitä on absorboitu ilmaan mahdollisimman paljon jäähdyttäjän välityksellä. En sitten tiedä onko jäähdyttimillä joku "saturaatiopiste" mikä on varmaan verrannollinen kaikkien eri aineiden lämmönjohtokykyyn (öljy, jäähdytin, ilma) ja -määrään (ja vissiin vieläpä jossain määrin pinta-alaan, tuo liikkuvien aineiden dynamiikkapuoli on miulle täysin tuntematon asia) Olisko joku sheriffi (en mie!) niin avulias ja siivoaisi trikkipalstan koska tässä on jo monta eri hyvää vinkkiä ja parikymmentä offtopic-viestiä :) Tää miun viesti kuuluu samaan offtopicciin, nuukasti on myös ässiä hihassa silmänkäännettäväksi. Puavo

Perhana et arvaakaan miten lisää työtä kun mie ymppään firman julkaisujärjestelmään videomodulin... joten nuo youtube-videot on ihan paikallaan :) "Youtube-embeddaus-työkalu" on merkittävästi iisimpi asentaa.

Vitapol on kyseinen sitruunahappojauhe, Agrimarketissa 10kg pönttö maksoi jotain 30e. Siitä on riittänyt tankin ja muutaman irto-osan hapotukseen ja vielähän tuota pöntössä reilusti on. Itte tein liuoksen aika mutulla palliksen irtotankkiin, vettä sinne tuli ehkä 20 litraa ja vitapolia noin kilo. Eikös tuo silloin ole osapuilleen 5%. Hyvin lähti ruosteet ja onneks laitoin vadin alle kun olihan tuo läpiruostunutkin uloslähdön juuresta. Puavo @ dwl

044:t tunnetustikin vahvoja, mutta miusta ihan hyvä referenssi on että kestää useita 6h ja valitettavan useita 1-2 -tuntisia kaasu pohjassa radalla 160hp koneessa. Venat 44/37.5, GB tuplajouset, bugpäk 1,25 kiikut, terästönärit, cb ultralight nostajat ja webcam 86c nokka (nostoa siis melko vähän). Puristukset 9.9 eli noilla (pienemmillä) nostoilla ja runsasasteisella nokkakepillä (todennäköisesti) melko paljon pienemmät puristuspaineet kun noissa kiyhytysmoottosissa.

Jos webereissä on (yksi tai useampi) alipainelähtö läppäakselin korkeudella niin silloin tuollainen vakio keskipako+alipainejakaja toimii hienosti. Mikäli alipainelähtö on jossain muualla kun siinä kaasuläpän sulkeutumiskohdassa, ei tuosta alipaineesta ole jakajan suhteen niinkään iloa. Auttaa myös jos useamman lähdön laittaa yhteen haaralla niin alipaine on tasaisempi. Tähän oli joku kapistuskin olemassa joka tasaa imusykkeen jakajan alipainekalvolle sopivaksi. Puavo @ dwl

Eikös tuo mene sen liekkirintaman etenemisen mukaan, eli vaihtoehtoina lie sylinterimäärän tai sytystulppien määrän lisääminen :) Oho melkein asiallinen vastaus viestiketjuun!