Ketsa

Tilaa suoraan CSP:n verkkokaupasta. Varastossa olevat tuotteet tulevat nopealla toimituksella suoraan kotiovelle kohtuu rahdilla.

Kunniaa ja mainetta jaossa ilman, että tarvitsee leveillä rahoillaan tai sikailla yleisessä liikenteessä! Ja viihdettä kansalle :)

Jiciläinen mutteri ei varmasti ole mikään ongelma putkee, mutta en kyllä näe mitään todellista ideaa putkittamisessa, varsinkin kun tässä projektissa ei ole kyse pikkurahan säästämisestä. Putkittamalla saisi pari mahdollista vuotopaikaa lisää ja huomattavasti enemmän "rakentamisen iloa".

Kannattaa pyöritellä kampea ennen lohkon lopulliseen momenttiin vetämistä, jotta huomaa heti jos alkaa yhtään nahistaan. Osia ei varmaan ole mitattu ennen kokoamista?

Ja onko yleensä ratas mitallaan? Ei ole tarvinnut koskaan kampiakselia pakastaa, parin kolmen minuutin tohotus on riittänyt ja paksulla pajakintaalla on voinut rattaan asentaa ilman mitää lyöntityökaluja. Eli jokin on epänormaalisti.

Kaikki nää vuodet mä olin luullut noiden napojen olevan Toheltajan tekosia.

Ilo katsella kuvia ajatuksella tehdyistä peltitöistä.

Iso kaksitoiminen paineilmasylkky tai pieni hydraulisylkky, pytyn puoli täyteen moottoriöljyä ja letku siltä puolelta moottorin full-flow öljynkiertoon, paineilmalla painetta sylkyn männänvarren puolelle ja lurps, sylinterissä olleet öljyt on moottorin öljykanavissa & öljypohjassa... Mulla olis jonkinlainen venajousipuristin rakennussarja, jossa olisi kohtuu iso sylkky :-) Evo II:een voi ottaa mallia sitten kaupallisista sovellutuksista http://www.summitracing.com/search?keyw ... tors&dds=1

Jos tieliikenteeseen, niin oikea jako suoraan rumpuihin, eikä huolta konttorilla. Jos muuhun käyttöön, niin vaikka Tommy's billetiltä alumiinadapterit, jotka pultataan kiinni rummun orkkisjakoon ja joissa on sitten pinnapultit 4x100 jaolle. Adapterin leveys tarpeen mukaan, eli mitä vanteen ET + lokarin leveys vaatii. Näissä se etu, että saa keskityksen uudelle vanteelle. Itsellä ollut adapterit kolme kesää Urhon takapäässä ja hyvin toimii, ei tarvitse esim. kiristellä. Ostin myös kerran muutos adapterit 4x100 => 5x112 jostain vanneliikkeestä ja ne olivat niin heppoiset, että en uskaltanut laittaa mihinkään muualle kuin varaston hyllyyn... Eli ei kannata summassa mennä ostelemaan, vaikka halvalta saisikin :-/

Meno jatkui tänään, joten vielä pari kuvaa navan sovituksesta varastossa helpoiten ääreen päästävillä olleeseen pystäriin: Eli juuri ja juuri menee 205/55 R16 rengas 6 tuumaisella ET50 vanteella lokarin alle. Kuplaan paremmin soveltuvalla 185 leveellä renkaalla kelvannee ilman akselin kavennusta tai lokarin levitystä.

Mä voin myydä tuollaisen Bimaxin näköisen vekottimen 50€ noutohintaan (yli 20v vanha, eli varmaan laadukkaampi kuin uusi). Kaasusysteemeissä jotain vikaa, täytelankaa polttaa ja olenpa sillä joskus täytelangalla puutarhalapion korjannut :-)

Satunnaiseen peltien hitsaukseen soveltuu myös halppis invertteri ja siihen raapaisu tig -varustus. Vaatii vain sitten puhtaat ja hyvin luokseen päästävät hitsauskohteet ja suojakaasu on kalliimpaa. Työ on hitaampaa, mutta jälki parempaa, eli jos hitsaa vähän ja haluaa tehdä hyvää jälkeä, niin toimiva vaihtoehto...

Tää homma tuli maalausta ja kovien satulan pulttien hankkimista vaille valmiiksi.

Poljintapin päästä.

En ole purkanut, mutta ei ainakaan omassa Urhossa ole mitään ongelmaa yhdestä takalinjasta & mk3 GTi pääsylkystä.

Raviradan nurkilla http://www.ruuvi.net/

Mulla on suurin piirtein museoikäinen mopo-sportin kuvasto, josta löytyy pitkät listat kuplan viritysosia, joten eikö ylikokoiset pyttymäntäsarjatkin sitten ole jo museoikäisiä varusteita...? Samaten omat tupla-lorttot on 80-luvun leimoilla, eli liki museoikäisiä... Eli eikös nuo osat jo vaadi museointia siinä missä 80-luvun vesivessatkin? :-) Ps. Edelleen sitä mieltä, että täysin alkuperäiseksi entisöiminen on paljon vaikeampaa kuin "oman mielen mukaiseksi rakentelu" (= touhusin, touhusin ja tälläinen siitä sattui näillä taidoilla tulemaan). Voin tietysti olla ihan omakohtainenkin juttu ja meitsi ei ole vain keksinyt mitenkä omilla oman mielen mukaisia rakennelmia synnyttävillä työkaluilla saisi aikaan täydellistä alkuperäiseksi entisöintiä.

Näitä CT:n lohkoja joku on aina joskus vailla http://www.ebay.co.uk/itm/vw-t25-t3-ct- ... 2a2b6552e3

Kukin tyylillään, minun korvaan maalarinteipin etsiminen ja nurkista pyöristely kuulostaa hirveän työläältä hitsaukseen verrattuna. Hitsikone kun on yleensä jo akselityömaalla säätöpalojen tai akselin ruostevaurioiden korjaamisen takia siinä vaiheessa kun purkaminen alkaa. Maalarinteippi taassa on maalaamossa, kaupan hyllyllä tai rouvan pakastepurkkilaatikossa... :-)

Ok. Itsellä ei ole moista ongelmaa ilmennyt, joten hitsaan jatkossakin. Pienellä kylmäsaumalla lämpö ei johdu merkittävästi edes tukivarren kiinnitysruuvin kololle asti, joten en keksi mitä tuo oikeasti lujuuteen voisi vaikuttaa.

Jep ja lämpö tekee kutaa jousiteräs pakalle ja sit kuuluu naps naps ja pakasta jousia poikki. Jos olet moiseen ongelmaan törmännyt, niin luultavasti käytetty hitsausvirta on aivan liian suuri tai hitsarin kädet liikkuvat liian hitaasti. Vai onko esittämäsi ongelma täysin virtuaalinen?

Toissapäivänä kokeilin tuon hitsillä irroittamisen ja on kyllä nopee ja helppo homma. Ei kannata tuon takia lähteä prässiä etsimään. Maailmalta saa ihan kohtuu rahaan uusia VW made in Mexico tukivarsia pallonivelet valmiiksi paikoillaan. Ei huono vaihtoehto sekään, koska ainakin itse viimeaikoina purkamista akseleista on merkittävästä osasta tukivarsien laakerpinnat kuluneet pilalle. Akselin säännöllinen rasvaus taitaa olla unohdettua kansaperinnettä :-/

Lohkon paino turhat vesivaipat poistettuna?

Possunapojen asennuskin tuntuu venyvä ikuisuusrojektiksi... No, olka-akselille sain ulompaa laakeria varten holkit sorvattua. Kolme satkua tiukempi sovite kuin mitä kuplan laakerin sisäkoolilla olisi, lämmittämällä meni heittämällä paikalleen, mutta hiukan holkin ulkomitta turposi, ehkä satkun verran joutui ottaamaan matskua pois paikalle asentamisen jälkeen. Tästä kuvasta näkee, että ulompi laakeri jää aavistuksen ulommas kuin missä laakeri normaalisti on. Holkin pituus luonnollisesti mitoitettu riittäväksi. Akin laittamassa linkissä pienennetään levyn halkaisijaa, jotta satulalle saadaan tehtyä kiinnitysreiät. Itse halusin pitää levyn vakiona, joten päätin lisätä hiukan matskua olkaan. Työmaan hitsauskoordinaattorin suositelema "taikapuikko" ja esilämmitys 200 asteeseen rouvan uunissa oli homman nimi. Puikkopaketti oli köyhälle kallis (paaaaaaaaljon nikkeliä), mutta pirun hyvä oli hitsata ja sauma ei kovettunut. Rouvakin suhtautui uunin käyttöön suotuisasti, kun perustelin, että kosanilla lämmittämällä tulee hiiltä pintaan... :-] Samalla tuli tulppahitsailtua olka-akselien edellisen omistajan tekemät jarrukilpien reiät. Ja tältä olka näyttää käsivaralla viimeistelyn jälkeen. Nyt sitten luottokoneistajalta kyselemään tasaujyrskäystä ja sen jälkeen sitten kiinnityspulttien reiät.

Itse olen vetäissyt aina viilapenkissä puristettuna olevan nippun päähän pienen hitsipalon. Joka-jokamieheltä nuoruudessa opittu toimintamalli...