x-pj

Kun et lastaa kärriä täyteen kuormaan, voit vetää vapaasti. Korttivaatimus tulee nimellisten painojen mukaan, mutta vetoauto määräytyy vedettävän taakan todellisen painon mukkaan. Lainaus trafin sivuilta: Millaisella autolla voi vetää?Vetoauton ja kytkentälaitteiden tekniset ominaisuudet määrittelevät, minkä kokoinen perävaunu autoon voidaan kytkeä. Auton rekisteritietoihin on yleensä merkitty perävaunun suurin sallittu kytkentämassa jarruin ja jarruitta sekä suurin sallittu yhdistelmämassa. Kytkentämassa tarkoittaa perävaunun ja kuorman muodostamaa todellista yhteenlaskettua massaa. Perävaunun kytkemistä autoon voi rajoittaa myös suurin sallittu yhdistelmämassa eli auton ja perävaunun kuormineen yhteenlaskettu massa tai esimerkiksi suurin vetokoukulle sallittu massa. Pienin kaikista massarajoista on määräävä.

Rubiininpunainen L456 on perinteinen punainen kuplan väri https://www.google.fi/search?q=vw+color+L456&biw=1729&bih=853&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=oRvyVJDAGoL7ULi_gOgF&ved=0CB0QsAQ&dpr=0.9

Fridolin http://cal-look.no/lounge/index.php/topic,24176.0.html

Koneistushintija löytyy tästä samasta osiosta pari riviä ylempää. Männän halkaisijan kasvattaminen on kaikkein yksinkertaisin ja halvin tapa kasvattaa tilavuutta. Uusi pyttymäntäsarja ja isommat reijät kampikammioon ja kansiin. Muuta ei tarvitse välttämättä muuttaa. Jos laittaa isommat männät, niin miksi ei laittaisi samalla rahalla 94 millisiä?

Eikös tota takareunan korkeutta pysty säätännän muuttamalla saranan kiinnityspulttien keskinäistä asemaa suhteessa konepeltiin. Takimmainen pultti lähelle konepeltiä ja etummainen kauemmas konepellistä. Noin takareuna tuli muistaakseni alaspäin.

En ole paras neuvoja tässä asiassa, kun ei ole käytännön kokemusta vastaavanlaisesta moottorista. Sen verran kuitenkin tiedä, ettei Super pro ole sopiva kansi tähän moottoriin. Vai onko jollain hyviä kokemusta super pro –kansista scat c25 nokan kanssa? Super proot vois olla hyvät sellaisessa tämän kokoiseen moottorissa, joka herää toimimaan 3500 kierroksen kohdilla ja kiertää lähemmäs 8000, mutta sitten pitäisi nokkakin valita listan toisesta päästä. Olisi kiva moottori varttimailille, mutta ikävä kauniina kesäiltana rantakadulla cruisailuun. Nokkavalinnasta päätellen tässä ollaan kuitenkin rakentamassa moottoria, joka toimii hyvin niillä kierrosalueilla, joita normaaliajossa käytetään. Laittasin entäin 40mm imuvenat. Pienemmätkin riittäisi, jos olis hyvin portatut kannet. Nuo Scatin D-port kannet 40mm imuvenalla olisi varmaan riittävän hyvin virtaavat. Niissä jäisi vielä potentiaalia vaikka haluisi myöhemmin laittaa kireämpää nokkaa tai kasvattaa tilavuutta. Palotilan pienentäminen sopivan kokoiseksi on jokaiselle koneistamolle ihan rutiinityö eikä maksa maltaita. Kansien porttaus on aivan eriluokan työ. Tuo 55 cc saattaisi lisäksi olla aika passeli palotila tuohon koneeseen tuolla nokalla. Minä en ainakaan maksaisi 1000 euroa kansiaihioista, jotka pitäisi vielä viedä portattavaksi, jos 800 eurolla saa valmiit, jotka on jo paremmat mitä tarvitsee. Et maininnut mitään polttoaineen syötöstä etkä pakoputkistosta. Kaasarit ja putkisto vaikuttaa myös merkittävästi esim. siihen mitkä kannet kannattaa laitta. Kaikkia CB:n osia saa Aircooletin kautta, vaikka ne ei olisi heidän listoillaan. Minun kokemuksen mukaan heidän kauttaan hintakin tulee edullisemmaksi, kuin Euroopasta tai Jenkeistä tilaamalla. Kannattaa ainakin kysästä ennen kuin lähtee muualta tilaamaan.

Näin tais olla! Lisäreikien tekeminen ei oikein innosta. Öljysumua sieltä nousee kuulemma enemmän kuin toisesta päädystä, jos ei ole kuivasumppua ja mulla ei ole.

Minä ostin jokunen vuosi sitten uuden tuulilasin Keiteleen Koneesta. Ei maksanut kovin montaa kymppiä. En enää muista tarkkaan. Muut lasit voi hyvin olla käytettyjä, mutta tuulilasiksi kanttaa mielestäni laittaa uusi. On paljon kivempi aurinkoisena kesäpäivänä ajella.

Onko kokemusta huohotuslähdön laittamisesta myös lohkon etupäähän. Minun lohkosta on jo sisäsiä virtauksia yritetty parantaa aukkojen reunoja pyöristelemällä ja kaivettu koloa lohkon kattoon keskimmäisen laakeripukin kohdalle. Aika pieniltä silti tuntuu päätyjen välissä olevat aukot. Kerkeääkö niistä kaikki ilma poistua, kun 1 ja 3 männät tulee yhtäaikaa alas. Netistä lueskelin, että jotkut on laittanut huohotuslähdön 1-3 päätyyn kampikammion kattoon. Yleistä tuo ei silti taida olla. Oisko kellään käytännön kokemusta, hyviä tai huonoja. Vai pitäskö lopettaa virtuaaliharrastaminen, unohtaa koko jutta ja mennä tallille.

Keiteleen Koneesta sain todella hyviä tiivisteitä (kuplaan). Ihan kuin korkkitiiviste, mutta sinisen-vihertävä värisävyltään. Asettu hyvin paikoilleen ilman liimoja ja on kestänyt ihan priimana monia kopan aukausuja.

Jos olisi ollut tarkoitus vaan kerran kassata ja ajaa vuosia, niin en olis viitsinyt nähdä tuota vaivaa. Nyt purku ja uudelleenkasaus sujuu mukavammin.

Kyllästyin lyhkästen vetareiden suojaputkiin, kun niiden kansissa ei ole o-rengastiivistettä. Irrotin suojaputkien vaihteiston puoleisista päistä laipat ja vaihdoin paremmat kannet pitkistä vetareista. Oikeaoppista kaiketi olis ollut irrottaa valumötikät suojaputken ulkopäästä, mutta näytti niin työläältä, että valitsin helpomman tien. Sain laipat hitsattua takaisin mielestäni aika tarkasti entiselle paikalleen.

Mulla olisi ottanut 82 kampi kiinni XR302 nokkaan. Otin kammesta pois niin, että sain 1mm välyksen. En tiedä tarviiko niin paljon, mutta käytin samaa minimi mittaa kuin lohkon avartamisessa.

Tyyppivika!

Mulla on 2007 passat, dieseli, automaatti ja kaikenlaisia kirjainyhdistemiä. Reilu 200 tkm mittarissa ilman ongelmia. Jos ajas toisen mokoman lisää, niin selviäsi onko nää huonoja vai ei. Todennäköisesti kyllästyn tähän autoon ennenkuin saan sen rikki.

Paljonko sitä tilaa sitten pitää olla? Mulla on vakio kopissa scat 1.4 keinut, nosto venalta mitattuna 13,5 ja mahtuu. Jos laittaa vaikka tollaset, niin mahtuu kaiketi nostamaan vielä enemmän:

Tuommoinen ohutseinämäinen putkisarja mahtuu vielä vakiolohkoon http://www.aircooled.fi/tuote/381/manta-sylinterisarja-88x69mm-1700cc-slipin-valu-aa, mutta siinäkin kannet koneistettava. Isommat putket vaatii aina koneistuksen myös lohkoon. Reikiä voi aina suurentaa, mutta pienentämään ei pysty. Purkamatta ei vanhoista moottoreista tiedä mitä siellä oikeasti on sisällä.

Tuollasella sarjalla pääsee lähelle. Seuraava koko menee jo hiukan yli 1800. http://www.aircooled.fi/tuote/383/manta-sylinterisarja-905x69mm-1776cc-tako-aa Lohkoon ja sylinterinkansiin pitää sylinteriputkien reijät avartaa suuremmiksi. Muuten menee vakio-osilla. Kaasariin joutuu suuttimia varmaan vaihtamaan.

Minulla on 26 mm pumppu, hover modit, ff ja lisäjäähdytin. Ohkasia öljyjä joudun käyttämään, ettei paineet nouse liian korkeaksi.

IMI-startista ei minulla ole kokemuksia, mutta muutama vaihtoehto: Minulla on automaattikuplan startti. Se on muistaakseni 20-30% tehokkaampi kuin kuplan perustartti. 2,3 litranen kone pyörii ihan mukavasti sen avulla. Puristukset 10 ja tuplajouset. Jotkut tälläkin palstalla on laittaneet skodan startin ja olleet tyytyväisiä (pieni, tehokas ja edullinen). Haulla varmaan löytäs keskusteluja aiheesta.

Silloin kun venttiili on auki, molemmista päistä tulee yhtäsuuri paine jäähdyttimelle menevään ja sieltä poistuvaan kanavaan, joten öljy lakkaa virtaamasta sitä kautta. Paine siellä kyllä on. Sitten kun venttiili on kiinni, öljy kiertää vain jäähdyttimen kautta kiertävää kanavaa pitkin. Pumpun imupuolella voi mahdollisesti olla vuotokohta imuputken ja lohkon liitoksessa sekä pumpun ja lohkon välissä. Eli nuo kannatta myös tarkistaa. Aika mystisiä ongelmia. Toivottavasti koneen avauksessa niille löytyisi looginen selitys.

Kapeampia simmejä on myös olemassa valmiina. Silmämääräsesti arvioituna sellanen mahtuis tuohon. Ostin sellaisia muistaakseni Keiteleen koneesta.

Itse laittaisin minimissään 1,2 mm ja ei haittais vaikka olis muutaman kymmenyksen enemmän. Putken alapäähän voi laittaa simmejä päällekkäin. Ei tarvitse olla yhtä juuri oikean paksuista.

Dekki on sitä varten, ettei mäntä osu kattoon. Tapin kohdalta sivusta mittatuna saa oikean tuloksen. Jos kannentiiviste ei tule männän tielle, niin sitten sen paksuus kasaan puristettuna tulee laskea mukaan. Samaten mahdollisesti kannessa oleva syvennys, jos se on mäntää suurempi. Eli mäntä pääsee nousemaan kannanen sisään.

Periaatteessa leveydeksi riittäisi rungon etupään leveys, jos päädyt madaltaisi. Sitten tekis coiloverille oma ulokkeen, joka tois sen sisäloksun ulkopuolelle. Rakenne toki mutkistuu.