Kharon

Tähän on tietenkin optio 3 eli vaihtaa vilkkuviiksi sellaiseen jossa tämä asia on hoidettu sisäisesti. Vaikkapa -61 juniksessahan on juuri tuollainen vilkku: se vilkuttelee jarruvalon lankaa. Huono puoli tietty on että se on ihan erinäköinen viiksi, voi olla isokin este.

Kokolailla varmasti Mechelininkatu joo. Etualan poikkikatu on Eteläinen Hesperiankatu ja taaempana Pohjoinen Hesperiankatu. Kuvasta oikealle Hesperiankatujen välissä on leikkipuisto jossa itsekin on tullut leikittyä suunnilleen samaan aikaan kun tuo kuva on otettu.

Itselläkin on yksi auto liiterissä, puut eivät homehdu, joten ei se kovin huono ole, mutta auton alle meinasin ison vanerin (jonka alle puut että ilma kiertää välistä), juurikin maakosteuden nousua estämään. , Joskus ensi vuonna sitten näkee että miten se talven kosteilla toimii/ei toimi.

Projektitopic joo ja tiivisteistä kuvia, juuri toissatalvena kasattiin maalauksen jäljiltä *ihan kaikki* tiivisteet takaisin niin on vielä jonkunlainen muistikuva siitä että missä oli minkäkinnäköinen tiiviste.

Biltemasta aina saa, vaan ei enää halvalla, 139e on aika paljon pienestä akusta. https://www.biltema.fi/autoilu---mp/akut-ja-tarvikkeet/akut/amf-akut/kaynnistysakku-6v-77ah-2000029873

Opsan, tämähän jäi kommentoimatta. Velox kyseessä ja -65 jolloin ei Vivaa vielä ollut olemassakaan, oli vain Victor. Mutta Volvon iskarit siihen kävivät ihan sellaisenaan ... ja sitten katsastuksessa hylky kun toinen iskari täysin tehoton, näytti nollaa iskaripenkissä. Voi huoha, uusi iskari. Motivaatio kärsi niin että eipä ole paljoa jaksanut tehdä tuon eteen huhtikuun jälkeen. Sen verran selvittelin että näyttäisi siltä että sama iskari käy myös taakse, pitää kokeilla kun auto on nyt tunkattuna pukeille ja kelitkin alkavat olla sellaisia että tallissa pystyy tekemään jotain paistumatta.

Pannaan uusi aihe kun tuollaista ei aiemmin ollut, tähän voi liittää muitakin jatkoksi. Mutta aloitetaan doppelijuniksen korilla, 39e: https://www.eurorc.fi/product/30067/teamc-volkswagen-t1-pick-up-110---touring-car-body-190mm---unpainted

Karmannin osat eivät sinänsä ole kalliita ja niitä saa aika hyvin. Etulamppujen tausta on ihan vakiopaikka KG:ssä, että vaikka se onkin pelkkää reikää, niin muu osa korista voi olla vielä ihan käyttökelpoinen. Tyhjästä hylsystä auton tekeminen toki sinällään on työlästä ja maksaa rahaa, mutta KG ei ole lainkaan vaikeimmasta päästä ja ehjistä pyydetään 20-30 tuhatta, on siinä vähän varaa sijoittaakin josko hylsy ei maksa paljon mitään.

Kävin katsastamassa brittiauton (-65 Vauxhall) ja sain vikalistan. Etuiskarit olivatkin vaikea pala kun ei tuohon sellaisia suoraan saa mistään. Aikansa kun kyseli ja etti ja vaikka mitä, niin selvisi että Amazonin iskarit käyvät ja sellaisia löytyikin Motonetistä. Vaan olikin takaiskari joka käy ja sekin selvisi niin että otetaan vanha irti ja sen kanssa kauppaan katsomaan. Mutta nytpä on toinen paikallaan, huomenna sitten toinen. Valitusta tuli myös öljyvuodoista (ihan syystä, sottaa härskisti kun laatikon öljypohja vuotaa) ja alapallonivelestä. Se on rasvattavaa mallia, voi olla vain kuiva. Vielä on 28. päivään asti aikaa korjata uusintanäyttöä varten ja isoin ongelma (ne iskarit) melkein korjattu, voi olla että ei tule edes kiire. :o

Kyllä kyllä! Eikä kyllä sielu KG:tä kestä suolassa uittaa .... lähinnä sen suolauskauden päättymisestä on kyse.

Muihin nähden aika pientä mutta nostinpa akun paikalleen ja elvytin Karmannin talviseisonnan jäljiltä käyntiin. Nyt sitten vain odotellaan ajokelejä, +5 ei oikein houkuttele, mutta jos vaikka +12 ja vähän paistetta olisi niin sitten kyllä. Saa nähdä.

Hyvätkin prässit tahtovat olla tällaisia. Tähän mennessä olen eläessäni tavannut yhden joka toimi sillä tavalla kuin pitäisi, joka kerta, ja se oli paperitehtaan kunnossapidossa ja oli ilmeisestikin maksanut tuhansia markkoja uutena. Ammattikäytössä kyllä oli koko rahan arvoinen myös. Omalla kun juniksen etuakselia rasvasin niin 800g vaseliinia meni, ehkä 4/5 sinne minne pitikin ja toki läpipumpattuna että vanhaa, aika rujon näköistä vaseliinia tuli tietty melkein yhtä paljon ulos.

Joskus, jo ennen tätä ketjua, on tullut tapeltua juuri näiden kanssa useammin kuin kerran. Mutta CSP:n stefoilla on öljytkin pysyneet siellä missä pitää ainakin talviseisonnan yli, totuushan selviää kun ottaa sen ajoon, toivottavasti jo ennen vappua.

Suur-Saimaan ympäriajo on peruttu tältä vuodelta. Sen piti olla heinäkuun viimeinen viikonloppu. Kertoo lähinnä siitä että rokotusten aikataulu on lopultakin kovin epävarma, 2022 sitten uusi yritys.

Totta ja hitsi, tiesinkin että niitä on, en vain muistanut enää.

Joo, 12-volttista tarvitsee oikeastaan kahteen asiaan: poppikoneisiin ja halogeenivaloihin. Muuten aivan sama vaikka olisi 6V sähköt, jopa puhelinta saa ladattua sopivalla (12V) sytkärilaturilla kuudesta voltista. Ohuita 12-volttisia latureita on ollut myös generaattoreissa jnpp. olleissa teollisuusmoottorissa, minullakin on yksi -56 -mallinen. Tuo on todennäköisesti 25A malli kun sen ei ole tarvinnut antaa virtaa kuin sen verran että starttiakun saa täyteen ja lataussäädinkin on tavallista yksinkertaisempi.

Fertania vedetty bussivolkkarin pohjaan >>5v sitten, edelleen se on musta niistä kohdista joista se mustaksi silloin jäi kun ei tuolla talvella ajella. Pitäisi vetää uusi kierros, muutama uusi kohta on ruostunut. Fosforihapon (eli ns. happomaalin) reaktio on tunnettu ( rautaoksidi + fosforihappo -> rautafosfaattia + vettä ) ja rautafosfaattihan ei välitä vedestä tuon taivaallista, järvimalmia kun on. Pysyy myös kokolailla hyvin kiinni ja ruosteen hiomisen jälkeen jos/kun jää montun pohjalle ruostetta niin tuolla sen saa stabiloitua niin että pysyy. Heikko happo, ei pure puhtaaseen peltiin oikeastaan lainkaan, joten sen voi joko pestä pois tai jättää pohjamaalin alle. Sen ostaminen ruosteenmuuntoaineena vaan on kallista kun sitä saa ihan sellaisenaankin, viimeksi ostin Rainbowin kalkinpoistoaineena, 0,5l pullo 3e tms. ja 10% fosforihappoa. Toimii, kokeiltu on. Tuosta sitten vähän jyrkempää jos haluaa itse lantrailla: https://www.ikh.fi/fi/fosforihappo-85--1l-laimennettava-uph001 Tuon viskositeetti on ihan veden luokkaa, joten vanhan liiton tekniikka on uittaa pari liivatelehteä sekaan, jolloin tulee mukavaa hyytelöä, joka pysyy pystypinnassakin kiinni. Sitruunahapolla tai elektrolyysillä sitten ruosteita pois, fosforihappo ei ruostetta liuota, joten se on stabilointitavaraa jäännösruosteen taltuttamiseen.

Kiitämme lohdutuksen sanoista. Keväällä nähdään että mitä saatiin kun saadaan auto nosturille ja päästään koputtelemaan pellit läpi vasaran kanssa. Korjattavaa on, mutta se on vielä epäselvää että onko pohja ihan pitsiä vai onko vielä pelastettavissa. Pihalla maassa makoilemalla sivusta katsottuna näki ainakin sen että isoja reikiä ei näy ja papereista selvisi että ruostesuojaus on tehty vuoden vanhana Suomessa (muuttoauto) ja uusintakäsittely 5v myöhemmin, joten lähtökohta on paljon parempi kuin sellaisesessa johon ei ole tehty mitään.

Kyllä. Tehdas onkin kyllä liimannut ne niin että pysyvät, vähän liiankin hyvin josko pitäisi maalausta varten saada pois.

Tuota painonappihärdelliä kauhistelin jo silloin kun tuota omaa etsin, mutta (ainakin) -65:ssa onkin jo tavallista mallia olevat kytkimet, nuo toimivat ihan moitteetta vieläkin.

Jenkkiviiksi taitaa olla samaa mallia kuin vanhemman mallin euroviiksi eli jarruvalo on vedetty vilkkukatkaisimen ja -releen kautta. Jos on jotenkin muuten niin seuraava ohje ei oikein päde kuin teoreettisena ohjeena. Vetäiset siis jarruvalokytkimeltä uuden johdon taakse ja haaroitat sen toisellekin jarruvalolle. Samalla irroitat vanhan jarruvalolta vilkulle menevän johdon jarruvalokytkimen päästä. Tuo on onneksi helppo testata ennenkuin rikkoo enempää: Vilkkuviikselle menevä johto irti jarruvalokytkimeltä ja vilkun pitäisi toimia edelleen. Hyvin jos käy niin hätävilkku toimii myös, sillä varsinaiseen vilkkuun ei ole koskettu.

Saattoi olla kommunikaatiovirhekin, edellisellä omistajalla oli paljon asiaa. Jotenkin ne tukivarret tapasivat kadota, tuossa minukin autossani on kaikki vaihdettu ainakin kertaalleen.

Tämä on hyvä topic, kiitos kaikille osallistuneille. Minulla on naapurilta joskus teininä ostettu kevytmoottoripyörä (72cc Suzuki) ja se on pitäny jo kohta 30 vuotta kunnostaa ajoon. Vielä ei ole ehtinyt muilta töiltä ja tästä kyllä syntyy jonkunlaista ahdistusta aina välillä.Kaikkia muitakin on >10v seisonnalla, kun on jotenkin paljon kivempi haalia uusia projekteja kuin saada vanhoja edes ajokuntoon. Suzukissa ei ole muuta vikaa kuin sähköt sekaisin, kun serkut olivat omin lupineen yrittäneet lähteä sillä liikenteeseen eivätkä osanneet, ja minähän en ymmärrä sen sähköistä yhtään mitään, joten en saa sitä takaisin kasaan.

Yhdestä brittivehkeestä ei viisastunut yhtään, niin piti ostaa toinenkin. Näin ne harrasteet karkaavat käsistä. Talvisäilössä nyt, keväällä aletaan ihmettelemään että miten ruosteessa tuo oikeasti onkaan, sillä ruostevammaisena & katsastamattomana se on ostettu. Se on jo havaittu että kone ja laatikko toimii, takajousituksen korkeudensäätö toimii, ohjaustehostin toimii ja startissa kaikki merkkivalot sammuvat niinkuin pitääkin. Siis ei aivan raato vielä. Huono puoli tietty on että moottori, ohjaustehostin ja takajousituksen hydrauliikka vuotavat: Ei mitään lammikoita, mutta tippoja kuitenkin. 1990 Daimler Six siis kyseessä, XJ40 Jaguarin vähän parempi versio. Mutta on se leuhka kuin karvareuhka, kuten sanonta kuuluu. :)

Trafi surutta valehtelee ja määrää konttorit toimimaan lain vastaisesti. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta. Romutuspalkkion pimittäminen on viimeisin tempaus: Laki sen osalta on *täysin selvä* ja "epäselvyys" on täysin tekaistua, ettei vain tarvitsisi maksaa mitään. Mutta Trafiahan ei lait koske: Ellei laki miellytä, "tulkitaan" se oman mielen mukaan ja määrätään konttorit toimimaan niinkuin Trafi sanoo, lisenssinmenettämisen uhalla. Hyvässä muistissa on myös kun Trafi "ohjeisti" merkitsemään kaikki omatoimisesti maahantuodut autot vähäpäästöisiksi jos niissä vain katalysaatori oli, ihan riippumatta siitä että ovatko ne vähäpäästöisiä vai eivät. Omalla kohdalla tällainen kusipäisyys on toteutettu jo 1987 käyttöönotettuun autoon, Trafin ohjeiden mukaisesti. Mutta se pykälä: voimaantulosäännös 245/90 (1) sanoo: "7.Muun kuin 4 tai 5 momentissa tarkoitetun henkilöauton tulee täyttää tämän asetuksen vaatimukset, jos se otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1992 tai sen jälkeen." Mutta sitten kun yritti löytää asetusta johon tuossa viitataan niin tulikin vesiperä, jäi täysin epäselväksi että mitä nuo momenttien 4 ja 5 autot ovat. Ei taida olla vahinko: Tuon muutoksen tekijällä itsellään tietenkin on ollut lakikirja nenän edessä kun pykälää kirjoitti. Tätä on sitten jälkikäteen korjailtu sallimalla vähäpäästöiseksi merkityn auton muutoskatsastaminen ei-vähäpäästöiseksi jos se on vanhempi kuin tuo 1.1. 1992. Viranomaisen virhe, 1987 auto on vähäpäästöinen, koska se on sellaiseksi merkitty, vaikka koko vähäpäästöisyyttä ei ollut edes olemassa 1987, ei tietenkään itsestään korjaannu mihinkään. No muuten ei olisi valittamista, mutta eipä auto mene vähäpäästöisen vuosikausia uudempiin rajoihin, kun ei ole sitä tehnyt uutenakaan. Pitäisi siis muutoskatsastaa eli maksaa, ei ole vielä kyennyt kun on muitakin ongelmia (jarrupääsylinteri jumissa). Kaivelin myöskin selityksen siihen että miksi ei Trafia nappaa korjata: 2010 (mahdollisesti jo aiemmin) on kätevästi muutettu hallintomenettelylaista (2) yksi pikku kohta pykälästä 50: Ennen oli virheen sattuessa viranomaisen oma-aloitteisesti "'täytyy ratkaista uudelleen" ja nyt on että "voi ratkaista uudelleen". Minkäänlaista velvollisuutta tehdä niin ei ole ja jos valitat, niin päätöstä huononnetaan lisää, koska sekin kielto on poistettu. Ennen uusi ratkaisu sai olla vain muutoksenhakijaa suosiva. Tällä tavalla kansalaisilta oikeudet katoavat, pikkuhiljaa. 1) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1990/19900245 2) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 Merkintää vähäpäästöisyydestä ei enää tulosteta otteelle, koska se alensi vaihtoautojen arvoa merkittävästi, joten automaahantuojat pyysivät sen hukkaamista. Trafi palvelee ensisijaisesti maahantuontikartellin taloudellsia etuja, joka käänteessä. Niin tässäkin.