Kharon

Materiaali näyttää oikein hyvältä, mutta harmaa ei tähän kohtaan käy, enkä oikein saanut selville että onko tuota muunvärisenä tarjolla.

Wiring Works näemmä kolmosen johtosarjaa tekee, pitää katsoa vielä tuota johtosarjaa joka on, että tuleeko siitä kalua vai tehdäänkö uusiksi. Vaan kori nostettu alustan päälle ja sehän istuu siihen kuin tehty. Lähinnä tilankäyttö tallissa oli syynä, mutta heti näyttää paljon valmiimmalta kun on yhdessä paikassa. Kuvia tulee kunhan saadaan otettua. ISP West oli näemmä ottanut tuotantoon tuuletusikkunoiden tiivisteitä, ne olivat kovin huonot, joten tilasin samantien uudet kun kerran saa. Samalla tietty tuli nippu muutakin kumitavaraa (puskurirautojen kumit jnpp) kun rahti olikin aivan inhimillinen $33, usein USA-firmoilla se on 50 tai 100 taalaa kun tänne kauas jotain lähetellään.

Kolmosestahan tämä tosiaan lähtee tuolla tavalla kätevästi. Toivotamme onnea, jos vaikka arpaonni osuisi kohdalle.

Johtosarja kaivettu laatikoista ja tuolle pitää tehdä jotain, joku edellisistä omistajista on kyllä vaihtanut liittimiä siihen mutta iloisenvärisillä eristetyillä abikoilla tehty ja kun alkuperäiset ovat eristämättömiä, niin eihän tuota kestä katsella. Pitää mitata ja kuormitustestata kaikki johdot, ikävä havaita asennuksen jälkeen että joku johto ei kuljetakaan virtasta kun on vain pari säiettä jäljellä. Samalla tulee uitettua kaikki liittimet sitruunahapossa, hyvin lähtee hapettumat kuparista ja liittimet ovat sisältäkin kuin uusia. Vanhan korjaamiseen meni, kun tiettävästi uusia johtosarjoja kolmeneloseen ei saa mistään ja kolmosen johtosarjaa saa muokata aika tavalla että se käy kun kori on ihan erilainen. Onneksi sentään VW:n johdot itsessään ovat hyvälaatuista tavaraa, vanhatkin johdot taipuvat vielä ihan kohtuullisesti. Kaikkea muutakin näprättävää keksittiin, penkkien rungot pitää hiekkapuhaltaa ja maalata uusiksi ja etsiä/tehdä uusi kattoverhoilu jostain. Onneksi näyttäisi olevan vakiotavaraa, vaaleata reikävinyyliä, ja sitähän saa metritavarana, vanhasta vain mallia.

En laittanut. Asia jota mietittiin heti kun havaittiin että vanhasta ei tule kalua, mutta tuumattiin että onhan siinä kokolailla tehokas käsijarru hätäjarruksi. Jossain toisessa autossa (=sellainen jossa on huono käsijarru) olisi varmaan tullut turvallisuusparannus kaksipiiristen jarrujen myötä, aikalailla nollavaiva jos/kun on pääsylinteri vaihtumassa kuitenkin.

Paperit päältä pois niin saa koko korista kuvan ja vähän luukkuja väriin, ovi malliksi http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P8071262.JPG http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P8071263.JPG Hauskasti väri on sama kuin edellisissä kuvissa, mutta sisällä kuvaaminen sotkee väritasapainoa, silmään tuo on vahvasti kermanvärinen ja kuvissa näyttää melkein siniseltä. Se on sitten jännä nähdä että miltä se näyttää kun raahaa pihalle auringonvaloon.

Jarrupääsylinteriongelma oli minullakin, ratkaistiin asentamalla halkaisijaltaan/pituudeltaan samankokoinen sylinteri tilalle, muistaakseni 1303-mallista. Kiinnityspisteet olivat samat ja itse sylinterikin kokolailla samanlainen, mutta putkilähdöt vähän eri suuntiin ja jarrupolkimelta tulevan käyttötangon pitää olla vajaa senttiä pidempi että ylettyy, sylinteri kun on sen sentin eri kohdassa pituussuunnassa suhteessa etuseinään, vähän edempänä kuin alkuperäinen. Vaan minkäs teet, juuri oikeata ei löytynyt ja vanha oli tosiaan niin syöpynyt että olisi pitänyt kairata ainakin milliä isommaksi.

Ihan joutilaana ei ole oltu vaikka kesä onkin, saatiin maali päälle. Ennen maalausta: http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P7191139.JPG ja tuollainen sitten tuli: http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P7231171.JPG http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P7231173.JPG http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P7231172.JPG Unohdin säätää valkotasapainon ennen kuvausta joten nuo on jälkikäteen käsitelty suunnilleen oikean värisiksi. Sellainen kermanvalkoinen (kevytkerma) tuo kuitenkin on, oikein kiva väri.

Hela saatu toveri harrastajan hyllystä vaihdossa isompaan helaan, hyvin kävi. Maalikin on nyt sitten ostettuna, valkoinen tulee: Arcona White (L582) ja kattoon perusmusta(L41). Ihan puhdas valkoinen ei tuokaan ole, jännä nähdä että mitä tulee, joskus ensi viikolla tehdään ensimmäiset koepalat.

Eipä se juuri poikkea ellei karheutta jää aivan mahdottomasti ja säteen viidellä satasella tuossa kohdassa ei ole käytännössä mitään merkitystä, männän huulta kyllä riittää. Vaan aina kun tehdään jotain mistä ei olla ihan varmoja, niin joitain pelottaa, niinhän se menee. Jos taas etsitään rationaalisia huolenaiheita jarruista, niin jarruputket/letkut ovat niitä. Alkuperäiset putket kun ovat rautaa. Noin muuten hieno löytö ja tuli pelastettua hyvään kotiin, onnittelut. Karmanniksi ihmeellisen ehjä, nämä tunnetusti tapaavat kadota rautaoksidina maaperään, mutta epäilemättä tallisäilytys ja jo uutena tehty ruostesuojaus ovat kovasti auttaneet: Tehtaan jäljiltähän näissä ei ole mitään, ei edes maalia, piiloon jäävissä paikoissa. Kokolailla varmaksi veikkaisin että jarrukilven sisäpuolikin on alunperin ollut maaliton.

Raha on vain rahaa (suomimatkoilla, ulkomailla alkaa olla merkittävä kuluerä), mutta pitkään matkaan kuluu kovin paljon aikaa kun on hidasta kalustoa, ainakin jos aikoo olla toimintakykyinen vielä perilläkin ja 600 km päivämatka tarkoittaa että mitään muuta ei sitten samana päivänä enää tehdäkään. Tai ei jaksa tehdä. Kolmen päivän tapahtumasta tuleekin helposti viisipäiväinen ja eihän siinä mitään jos on lomalla, mutta töiden ohessa hiukan hankalaa. Juuri oltiin kiertämässä Saimaata juniksella ja vaikka päivämatkat olivat 250+ 150km (+250km siirtymät käyttöautolla pe+su), niin sunnuntaina kun pääsi kotiin, oli aivan puhki ja maanantaistakin meni vielä osa siihen että sai koneiston taas käyntiin, niin töissä kuin olikin. Muuten oli mukavaa ja järjestelyt pelasivat kuin kello, ei voi valittaa.

Uusinta heinäkuulle: Perjantaina taas Hietaniemeen. Viimeksikin puolenkymmentä autoa oli vaikka virallinen tiedotus puuttuikin.

Aikakaudelle tyypilliset lisävarusteet ovat sallittuja ja radio, kaiuttimet ja kumimatot lienevät erinomaisen tyypillisiä 80-luvulle. Minulla ainakin oli. :) Matkustamon verhoilu taitaa olla matkailuautokonversion tuotosta eikä VW:n, joten se voi olla OK tai sitten ei: Jotain dokumenttia siitä että millainen siinä on alunperin ollut, museotarkastaja todennäköisesti haluaa. Esitteet (skannaukset esitteistä) tai mikä tahansa tehtaan markkinointivalokuva kyllä kelpaa. Ennemmin kuitenkin veikkaisin että keskitytään siihen että hyväkuntoisen alkuperäisen tai asianmukaisesti entisöidyn ajoneuvon speksit täyttyvät ja siihen tarvitaan dokumentaatiota siitä että millainen ajokki on uutena ollut, tämäkin kun on kokolailla harvinainen laite. Siitä olen samaa mieltä Tuomon kanssa että niukkanaukka 30v ajokin kanssa museotarkastus on tavallista tarkempaa, eritoten kun osia vielä saa, joten osapuutteet tai väärät osat ovat korjattavissa. Huolellinen dokumentaatio on jo puoli voittoa tässäkin. -87 auto on itsellänikin ja vaikka se ei näytä aivan suoraan tehtaalta tulleelta tarkkaan katsottuna, niin kaikki viritykset olen purkanut pois ja korvannut oikeilla osilla, niitä kun vielä saa. Onneksi niitä oli kokolailla vähän, edellisetkin omistajat ovat olleet kokolailla tarkkana.

Joko on linssit niin likaiset ettei enää näe tai aiheesta ei ole mitään tietoja. Mutta ajattelin ainakin itse päräyttää 7 aikoihin katsomaan että onko ketään. Kruisailu venyy mukavan pitkäksi kun ajelee ensin Malmille ja sieltä Hietaniemeen ja sieltä keskustaan, pääsee vähän ajamaankin.

Tuli vasta myöhemmin mieleen että noita varmaan olisi saanut paikallisenkin Paruzzin kautta, vähän hölmönä tilasin nuo Hollannista. Niin ja bonuksena ei sitten tullut oikeita osia edes, vaan A-versiot jotka ovat uudempaan malliin, eivät tuohon -65:een käy. Voi höh. Varaosanumero kyllä täsmäsi mutta versio ei. Erityisesti kytkinvivun jousen hela (laatikon päällä) vaivaa, noita ei saa oikein mistään ja tuolta tuli sitten halkaisijaltaan 5mm liian iso.

Hoo. Tulipas hienon näköiset ihan mustanakin.

Taitaa olla enemmän kuin 20 vuotta myöhässä. 411/412 lahosi käsiin alta aikayksikön ja suurin osa meni romuksi jo 70-luvulla. Nerokkain keksintö oli laittaa apurunko, kotelot ja tukivarret täyteen PU-vaahtoa, joka sitten ruostutti ne puhki ja korjaaminen on erinomaisen inhottavaa. Tulihan siitä hiljainen, ei siinä mitään, mutta ei erityisen pitkäikäinen ratkaisu. Tuossa mikä minulla on, on vaihdettu kaikki tukivarret ja apurungot ja koriinkin hitsattu suurin osa keulasta uudesta pellistä/varaosa-autosta laikatuista paloista.

Näin on. Nimimerkillä 412. Ainakin jos keula ei väpätä niin kuin 411/412 kovin helposti tekee kun on väljää jossain. Mutta tilaa on ainakin edessä enemmän kuin monessa nykyautossa ja penkit ovat todella mukavat, ei voi valittaa.

Jepulis. Tasapäisiä tosiaan onnistuin itsekin löytämään ja eihän se sitten ole kuin säädöstä kiinni. 412:ssa on 8.5:1 puristus joten siihen sitten tähdätään kunhan joskus pääsisi niin pitkälle, kolme muuta projektia menossa samaan aikaan ja käyttöautoakin tarvitsee rassata aina välillä, niin 412 ei oikein etene. Välillä aina harrastemopo karkaa, minkäs teet.

Tämäkin etenee pikkuhiljaa, pohjalevyyn ruuvattu etuakseli kiinni ja vaihdelaatikko akseleineen paikalleen ja nippu vaijereita ja sellaista. Iskunvaimentimet löytyivät Hot Carsista ja ohjausiskunvaimennin myös, kätevää. Takajarrusylinterit olivat niin jumissa että pantiin uusiksi kun niitä edullisesti sai, etusylinterit elvytettiin ja käytetään uudestaan. Alkuperäiset jarruputket ovat rautaa joten ne jätetään pois ja tehdään kuparinikkelistä uudet. Vähän pakkokin, vanhat tuntuivat jo niin haurailta että ei voi enää käyttää. Mielenkiintoisesti kaikkia pikkunippeleitä saa etsiä oikein urakalla vaikka on ihan vakio kupla/kolmostyypin osa. Vaikkapa kytkinvivun palautusjousen sisään tuleva peltikuppi (kuvassa vipu kuppeineen ja jousineen puuttuu kun kuppi on vasta tulossa) ... se on melkein aina ruostunut pois ja sellaista löytyi vain Classic VW:ltä (Paruzzin kautta) lähestulkoon törkeään 7e kappalehintaan. Tietty rahalla sai, joskus sekin on halpa. Erityisesti ison Karmannin kohdalla. Sama ongelma oli ovilukon vastakappaleen kumin osalta, sama paikka. Bonuksena 35e "rahtikulu" Suomeen. Osista, jotka mahtuvat kätevästi kirjekuoreen. Joutui sitten tilaamaan jotain muutakin (tarjolla oli kaikkea) etteivät postikulut ylitä ostosten arvoa. Mutta edistyy pikkuhiljaa. Kunhan lumet sulavat niin tulee tauko, käytössä jo olevaa kalustoa pitää keväthuoltaa ja katsastaa ja kaikkea, joten tämä projekti on jäissä syksyyn asti, kun ei ole niin kiire.

Kolmeneloseen uusi ATEn jarrupääsylinteri. Vanha purkautui kiltisti, mutta tarkemman tutkimisen jälkeen havaittiin että juuri siinä kohdassa missä mäntä lepäilee, on ruostemonttu ja sellaisen korjailu ei oikein kannata kun uusiakin saa. Samalla tulee kaikki sisuskalut uusiksi eikä tarvitse kasata enää vanhaa, kätevää. Samalla tuli iskarit + ohjausiskari ja kaikkea muuta pientä.

Hauska ruutukuvio josta tulee jotenkin 80-luvun alku mieleen. Lieneekö vain omassa päässä, paha sanoa.

Pari kiinnostunutta on löytynyt ja se olisikin tuohon paikkaan juuri sopiva määrä kun kalustoa kuitenkin on kokolailla ja jossain pitäisi mahtua vähän ropaamaankin, katsotaan että mitä saadaan aikaan.

Sanos muuta. Jotenkin aina kun tekee(tm) jotain niin tulee pölyä ja huttua ja ties mitä ja sehän sitten lilluu joka paikassa, mm. työkalujen ja autojen päälle. Vähintään pitäisi olla väliverhoilla erotettu tila ropaukseen.

Kylmä mutta mukavan kuiva navetan vintti maaseudulla satasen vuosi per auto, puolikylmä parkkihalli (kellarissa) Pasilassa 75/kk. En osaa sanoa että onko paljon vai vähän mutta tuollaisia minä nyt maksan. Tuo parkkihalli juuri on kaikkein ongelmallisin: Se on sekä kylmä että kostea.