Painotuksesta

[JM]

Onko riittävä tarkkuus?

[mikko k]

Riittää riittää...

[metake]

Eikös kiertokangista tarkasteta/tasata yleensä erikseen yläpään painot ja alapään painot, vai jäikö mulla huomaamatta jotain?

[mikko k]

Kyllä juu, mutta veikkaan ettei noista veiveistä paljoa heittoa löydy. Toisin on vakioveivien kanssa, joissa kokonaispainotkin heittelee ihan mahdottomasti.

[JM]

Männät oli 1,5 gramman sisään.

Kanget 0,8 sisällä alunperin, eli amerikan joe vs kiinan zao 0-1.

Hauska juttu sinäänsä Joen vaaka näyttää monta grammaa väärin.

[-tipi-]

Laitas kuvia mistä kohtaa otit matskua pois? Haittaako mitä vaaka näyttää, kunhan se näyttäis joka kerta saman tuloksen saman painoiselle osalle.

[JM]

Kangista toi arp:n asennusrasvan vasen yläkulma osottaa paikan.

Männistä helmaa pyöristäen.

Mielestäni se että työkaluja ei ole kalibroitu ei anna hyvää kuvaa toiminnasta. Mahtaako ko vaaka olla milloin huollattu? Aiheuttaako huoltamaton työkalu virheen vai työntekijä tiiä sitte.. Oishan noi kelvannu noinkin, toisaalta mulla oli töissä hiukka tylsää ja tekemisen puute. Tuossa tulos.

[metake]

Männistä helmaa pyöristäen.

 

Mäntien tasapainoitukseen hyvä paikka poistaa ainetta on männäntappi. Sorvilla reiästä ainetta pois sen mitä tarvii. Tappi on terästä joten ainetta ei tarvii poistaa niin paljon kuin alumiinisestä männästä, ja lisäksi tapin muodon vuoksi on helppo laskea paljonko pitää ottaa lastua että tarvittava ainemäärä saadaan pois.

[Guest]

Ainakin ne tapit mitä mulla on käsissä pyörinyt on niin kovaa tavaraa että ei niistä kovin helpolla saa lastua. Jos niistä työstää niin reiästä kannattaisi tehdä tiimalasin muotoinen että jää mahdollisimman paljon tavaraa veivin kohdalle.

[Ketsa]

Vinku + hiomakivi on näppärä tapa keventää männäntappia. Ainakin viimeksi tasapainottelemissani AA:n männissä painoerot johtuivat lähinnä männäntapeista.

[Guest]

Pari kommenttia

 

 

Multa kans aani mannantapille. Ulkoa enemman, ja kartion muotoisesti sisaanpain eika yhtaan keskelta materiaalia pois. HUomattavan paljon vahemman tarvii ottaa verrattuna alumiiniseen mantaan. Mannasta saa ehka pari grammaa otettua turvallisesti. Siinakin on jo aika tyo.

 

Kankien alalenkki ja iso osa erikseen painotettuna samaan painoon, ja lopuksi varmistus kasatulla kangella mutterit/pultit asennettuna.

 

Vaaka ei tarvitse olla kalibroitu "absoluuttiseen totuuteen". Se saa nayttaa vaikka 50g pieleen, kunhan se nayttaa tasan 50g pieleen joka kerta. Eli tarkoitushan on samaistaa painot "johonkin" samaan arvoon usean kappaleen kesken. Ihan sama mika se luku on, kunhan se on kaikissa sama, menetelma on taysin sama, ja jopa mittauslampotila on sama. 1g tarkkuus riittaa jo about kaikkiin tarpeisiin. Tehtaan sallima heitto 4 veivin valilla on 8g. Tuommoinen 1g tarkkuutene pystyva vaaka on viela halpa hankinta, ei ole este koneen oikein kasaamiselle. 0.02g tarkkuusvaaka on sitten vahan eri juttu. Ei ihan halpa, eika lainkaan tarpeen ellei meinaa kierrattaa konetta 20.000rpm :)

[Guest]

Männästä olen joskus joutunut ottamaan paljonkin (15g) pois ja täytyy sanoa että se määrä alumiinia on TODELLA paljon 3.5" porauksella olevasta männästä. Helmojen kulmista pystyy vähän karsimaan ja männäntapin alapuolelta, muualta ei uskalla. Jos vaan tapista saa jollain konstilla tavaraa pois niin helpommalla pääsee. Sorvilla työstettäessä pitää varmistaa että ei jätä terävää pykälää siihen kohtaan mistä lopettaa kairaamisen, tulee muuten potentiaalinen murtumapaikka.

[metake]

Jos vaan tapista saa jollain konstilla tavaraa pois niin helpommalla pääsee. Sorvilla työstettäessä pitää varmistaa että ei jätä terävää pykälää siihen kohtaan mistä lopettaa kairaamisen, tulee muuten potentiaalinen murtumapaikka.

 

Hyvälaatuinen kovametalliterää puree kyllä männäntappiin. Tarvittava lastun paksuus on yleensä niin pieni, ettei heikennä männäntappia niin että sillä olis mitään merkitystä (vai onko joku joskus nähnyt männäntapin mikä olisi mennyt poikki?), joten kannattaa ajaa läpi asti ja lastu pois koko matkalta, niin ei jää mitään pykäliä. Jos ei halua koko matkalta sorvata, niin sitten käyttää sellaista teräpalaa että lopetuskohtaan jää loiva viiste.

[-tipi-]

Tälleenkö ei palstan gurut veivejä painottele?

 

[Guest]

Noinhan se pitää tehdä, pitää vaan muistaa että veivin pitää olla ehdottoman vaakasuorassa punnituksen aikana.

 

Tapin sorvauksen tekisin kääntäen sorvin kelkkaa sen verran vinoon että terä pyyhkäisee tapin päistä jättäen keskikohdan paksuksi. Samalla jää ne pykälätkin tekemättä.

[Roope]

Entäs venttiilit,tönärit,keinut,nostimet ja retkut ?

[DWL_Puavo]

Nämähän liikkuvat kaikki 1/2 vauhdilla kampuraan liitettyjen asioiden kanssa joten merkityskin sitä kautta puolet. Liikemääräkin n. 1/6 - 1/10 mäntien liikkeestä. Tuskin saa konetta epätasapainoon, yhden sylinterin venakamat kun ei paina kun puolet siitä mitä yksi veivi.

 

Näiden kanssa suuremman "epätasapainon" aiheuttanee venajouset.

 

Veikkaan kyllä että on joku nuokin nysvännyt. Itteki joskus tasapainotin kiikut mutta totesin sen kyllä vähän pöliäksi touhuksi.

[Per Jernström]

Se kankijigi on aika herkkä laite. Tein sellaisen silleen puolihuolimattomasti ja siitä ei saanut ikinä toistettavia lukuja.

[mikko k]

Se kankijigi on aika herkkä laite. Tein sellaisen silleen puolihuolimattomasti ja siitä ei saanut ikinä toistettavia lukuja.

 

Vastaavan olen kanssa huomannut. Toinen lenkki kangesta pitäis olla herkästi liikkuvan, esim. langan varassa. Kuvassa olevaan laakeriviritykseen en kovasti uskois. Vaikka ihan hyvältä näyttääkin.

[JaniM]

Juu mieluummin tosiaanki mahdollisimman ohuella tyyliin partakoneen terä.

Etäisyydet kohdillaan ja varmasti vaakatasossa kanki.

 

Netissä näin joskus tuon tyylisen jigin. Olikohan ihan kaupallinen jopa.

[Lasse]

Samat täältä eli en omatekoisella puntarihässäkällä saanut kuin pahan mielen. Painotin sitten kanget ja helat erikseen ja sitten pääsin kunnon puntariin ja kamta oli tolla tekniikalla puolen gramman sisällä. Riitti mulle.

 

Eestaas massoissa näkisin, että mahdollisimman keveiksi.

[JM]

Hiusviivain(puukkokin käy) kiinteästi horisontaalisesti sopivaan korkoon, alalenkin katkos on merkki ja yläpää vaakalle. Toistettavuus on suht helppo.

[-tipi-]

Kiinan Anonyymien Alkoholistien mäntien ja kiertokankien painoja grammoina suoraan paketista. Kikkailin jakaumaa pienemmäksi vaihtamalla kepeimmän männätapin painavimpaan mäntään ja samoin täsmäilemällä kiertareita mäntien kans pakettiin.

 

PAINOT - #1 - #2 - #3 - #4 - jakauma

Mäntä renkaineen ilman tappia - 384,3 - 384,4 - 385,2 - 384,8 - 0,9

Männäntappi - 112,1 - 112,1 - 111,8 - 112,1 - 0,3

em. yhteensä - 496,4 - 496,5 - 497,1 - 496,9 - 0,7

 

Kiertokangen yläpää 411,9 - 412,0 - 413,1 - 411,7 - 1,4

Kiertokangen alalenkki 116,3 - 116,1 - 114,7 - 116,1 - 1,6

pultit (pari) 50,2 - 50,3 - 50,0 - 50,4 - 0,4

Kasattu kiertokanki 578,5 - 578,3 - 577,8 - 578,3 - 0,7

 

Kasattu mantä/kiertokankipaketti yhteensä 1074,9 - 1074,8 - 1074,9 - 1075,2 - 0,5

 

Harmittavasti toi yhden kiertarin alalenkki on reilun graman kevyempi kuin muut, joten kolmesta pitäis työstää tavaraa pois, jos haluaa hifistellä. Toki noi kamat voinee hyvillä mielin vääntävään katukoneeseen heittää tollasenaankin, eikö?

[Per Jernström]

Nuohan menee loistavasti ilman lisätyöstöä. Ei tarvitse mennä paljon öljyä männäntappiin ja kartstaa laelle jotta nuo jo heittää huomattavasti enemmän.

 

Selailin juuri vanhoja kuitteja ja samalla hinnalla kun laittoivat mun t4 kanget tasapainoon ja muutenkin kuntoon olisi jo saanut uudet.. Hyvä tietää että olivat noin hyvin tasapainossa valmiiksi.

[Guest Mika Raussi]

Tuli tästä muuten vähän aiheen virestä mieleen vastapainokampurat. En oo perehtyny asiaan erityisemmin, mutta onko niissä vastaopainojen mitotuksessa otettu huomioon Kiertokangen alapään ja laakerin painoa millään tasolla?