Jump to content

Aloittelijan hölmöt kysymykset


Guest Skipi_

Recommended Posts

Aika usein noissa sport jne putkistoista puuttuu ns pikkuvaihtimet takimmaisten pyttyjen pakokanavan vierestä jolloin niihin täytyy väsätä joku oma virityksensä ja näistä virityksistä yleensä pääsee ilma karkuun ennen kuin edes löytävät tiensä lämmönvaihtimeen.

Link to comment

Alkuperäisenä 4,385 perävälitys + 0,89 nelosvaihde. Menee nokkakappaleen vaihdolla, mutta 12v vauhtipyörä ei mahdu kytkinkoppaan ilman työstämistä. -73:n kytkinpolkimen vipu on myös pidempi kuin -62 vipu, joten kytkinhaarukan liikematka voi kasvaa liian pitkäksi ellei polkimen liikematkaa rajoita.

Link to comment

Alkuperäisenä 4,385 perävälitys + 0,89 nelosvaihde. Menee nokkakappaleen vaihdolla, mutta 12v vauhtipyörä ei mahdu kytkinkoppaan ilman työstämistä. -73:n kytkinpolkimen vipu on myös pidempi kuin -62 vipu, joten kytkinhaarukan liikematka voi kasvaa liian pitkäksi ellei polkimen liikematkaa rajoita.

Täytyy tuo vipu muistaa että rajoitin joko polkimen alle tai vaihtaa se vipu. Vauhtipyöriähän taitaa kuitenkin löytyä niin että saa 12v starttikehän mutta muuten on 6v kokoinen ja on silti 200mm kytkin tai sitten pitää tyytyä 180mm kytkimeen.

 

Kiitos kuitenkin tiedoista!

Edited by Soukka
Link to comment

Vauhtipyöriähän taitaa kuitenkin löytyä niin että saa 12v starttikehän mutta muuten on 6v kokoinen ja on silti 200mm kytkin tai sitten pitää tyytyä 180mm kytkimeen.

Vauhtipyöriä löytyy 273 mm (ns. 6 volttinen) ja 276 mm (ns. 12 volttinen). Molempia löytyy 180 mm ja 200 mm versiona. Valtonen teki joskus noista yhteen sopivuuksista erittäin hyvän yhteenvedon, mutta muistaakseni se oli niin, että ns. 12 volttisen koneen kampiakseliin sopii mikä tahansa vauhtipyörä, 6 volttiseen ei.

 

Ns. 12 v vauhtipyörä on aina tuo suurempi, siihen ei saa kehiä jolla se oli 6 v kokoinen, koska ero on juurikin tuossa kehässä, mutta kyllä noita 6 v laatikoita on kymmenittäin suurennettu 12 v vauhtipyörälle.

Link to comment

Vauhtipyöriä löytyy 273 mm (ns. 6 volttinen) ja 276 mm (ns. 12 volttinen). Molempia löytyy 180 mm ja 200 mm versiona. Valtonen teki joskus noista yhteen sopivuuksista erittäin hyvän yhteenvedon, mutta muistaakseni se oli niin, että ns. 12 volttisen koneen kampiakseliin sopii mikä tahansa vauhtipyörä, 6 volttiseen ei.

 

Ns. 12 v vauhtipyörä on aina tuo suurempi, siihen ei saa kehiä jolla se oli 6 v kokoinen, koska ero on juurikin tuossa kehässä, mutta kyllä noita 6 v laatikoita on kymmenittäin suurennettu 12 v vauhtipyörälle.

Tätäkö tarkoitit.

http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi/yleista/187-volkswagenin-moottorifaktoja

Link to comment

Vauhtipyöriä löytyy 273 mm (ns. 6 volttinen) ja 276 mm (ns. 12 volttinen). Molempia löytyy 180 mm ja 200 mm versiona. Valtonen teki joskus noista yhteen sopivuuksista erittäin hyvän yhteenvedon, mutta muistaakseni se oli niin, että ns. 12 volttisen koneen kampiakseliin sopii mikä tahansa vauhtipyörä, 6 volttiseen ei.

 

Ns. 12 v vauhtipyörä on aina tuo suurempi, siihen ei saa kehiä jolla se oli 6 v kokoinen, koska ero on juurikin tuossa kehässä, mutta kyllä noita 6 v laatikoita on kymmenittäin suurennettu 12 v vauhtipyörälle.

Nyt muistuu mieleen että luin tuon vertailun myös.

 

Täytyy varmaan tuolla toisessa ketjussa huudella jos joku haluasi testata avarrus työkalua.

Link to comment

Kuinka paljon kannattaa nähdä vaivaa, että saa sovitettua 60-luvun vaihteiston 70-luvun autoon, kun käytettyjä vaihteistoja saa melko edullisesti.

No halvalla kun sai niin oli pakko ostaa :D

 

Kulmahiomakoneella ja hiomalaikalla vauhtipyörälle tilan suurentamisessa menee aikaa noin 30min aloittelijalta,15min kun on tehnyt aikaisemminkin. Poistettavan materiaalin määrä on kumminkin aika vähäinen,korkeintaan 2mm paksuudelta.

Onko se niin että osuu hammaskehä kytkinkoppaan siitä mistä se alkaa kaartumaan sisään?

Link to comment

Heti ensimmäinen kulma sisäänpäin,eli tasainen koneistettu pinta myös vanhemmissa laatikoissa,sitä pitää suurentaa ja myös startin puslan kohdalta mangesiumvalu pois. Sisäänpäin kaartuvalle pinnalle ei tarvise tehdä mitään.

Edited by Tutkija
Link to comment

Kun kiinnittää kytkimen irralliseen vauhtipyörään ja työntää paketin kytkinakseliin, pääsee mittailemaan mistä ottaa kiinni. Minä en uskaltas kulmahiomakonetta käyttää magnesiumiin. Ainakin kannattaa varata sammutuskalustoa lähelle.

Noista metaken ottamista testikuvista näkee hyvin mistä pitää ottaa pois http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/22879-pikku-ty%C3%B6kalu-projekti-6v-kytkinkopan-aukasu-12v-vauhtikselle/page-2

Link to comment

Kandee ottaa varmuuden välttämiseksi lodjun takakannakkeet poijes vinguttelun tai rälläköinnin ajaksi, kulmakarvat ja amisviikset tuppaa häipymään savuna ilmaan kun makneesiumipölly räjähtää.... Eikä muutes tartte paljon kipunata...

Link to comment

Kandee ottaa varmuuden välttämiseksi lodjun takakannakkeet poijes vinguttelun tai rälläköinnin ajaksi, kulmakarvat ja amisviikset tuppaa häipymään savuna ilmaan kun makneesiumipölly räjähtää....

Jos vingulla tai laikkakoneella homman tekee, niin on tosiaan syytä suojata itsensä kunnolla. Ei mitään sortsit ja t-paita hommia, vaan kunnolliset pitkävartiset hitsarin hanskat käteen ja mieluusti koko naaman peittävä suojus. Ja aina välillä puhaltelee magnesiumipölyt ainakin itsensä päältä pois. JOS magnesiumi syttyy niin palaa takuuvarmasti loppuun saakka, ja kuumana.

 

EDIT: Piti oikein kuukkelilla tarkistaa kuinka kuumana magnesium palaa, ja sen liekin lämpötila on 3000 astetta, Joten siinä kyllä sulaa hieman paremmatkin haalarit, tai nahka kämmenistä..

Edited by metake
Link to comment

Ok . Sitten astetta tyhmempi kysymys. Miksi niitä on 4 kpl. ? Voisko mistä löytyä räjäytyskuvia tuosta niin tietäisi mihin paikkaan tulis mikäkin pusla. Kun kaikki vanhat oli ihan tohjona jos niitä oli ollenkaan.

Link to comment

Eli nuo ovat näköjään ei haarukka mallin pystytankoon. Kas kun ei ole mukana semmosia puslia mitkä kävis haarukkamalliseen pystytankoon holkin kanssa.

Ei kai sarjassa mukana tule siihen kuulumattomia osia?

 

Haarukkamallin korjaussarja: http://www.paruzzi.com/verkkokauppa/?zoektrefwoord=1459

Tankomallin korjaussarja: http://www.paruzzi.com/verkkokauppa/?zoektrefwoord=1456

 

Kaksi erilaista systeemiä siis ja niihin omat korjaussarjansa, nyt sulla taitaa olla väärä setti...

Link to comment

Pitäiskö nokka-akselin laakereissa olla 2 kpl:tta liuskoja joissa on ne lirpakkeet? Tässä setissä ei ollut kuin yksi kappale sellasia liuskoja.

Tarkoitat ilmeisesti että sarja jonka hankit on tälläinen http://chircoestore.com/media/catalog/product/cache/1/image/600x600/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/111198541.jpg

 

Vakio sarjoissa ei noita päittäislaakereita ole kuin yksi mutta esim tässä on sitten tuo tuplana kun on HD-sarja http://www.aircooled.fi/tuote/261/nokkalaakerit-t1-std-hd-silverline

Link to comment

Juuh, standardisetti näyttäis sit olevan. Kait se on ihan OK? Paljonkos pitää olla nokan päittäisvälys? Laakeriliuska ei meinaa mennä edes paikalleen.

En tiedä miten oikeaoppisesti pitäs tehdä, mutta olen varovasti naputellut nokkaa vuorotellen kummastikin päästä kunnes pyörii vapaasti.

Link to comment

Pyöriikö nokka itsessään hyvin ilman kampuraa (ts. suora nokka), nouseeko nokka pois pesästään vaan osalla kierrosta (ts. kampuran ratas ei olisi tasalaatuinen) JA sit kun kummassakaan ei oo kuitenkaan mitään ongelmaa löydettävissä niin haluaako se nokka nousta niin voimaisesti pois että sitä ei peukalolla jaksa paikallaan pitää (ts. miten vakava em. ongelma on) ja että se nostovoima on peukalotarkkuudella osapuilleen tasainen koko kierroksen ajalta. Sit vielä jos varmistaisi että pyörittäessä kampura pysyy jommassa kummassa päässä päittäisvälystä että se ei aiheuta ylimääräistä liikettä.

Miulla kyllä lähestulkoon kaikissa koneissa se nokka on hieman pyrkinyt nousemaan pois mutta ei koskaan erityisemmän voimallisesti, eli kun sitä on peukulla painanut ja jollain metodilla pyörittäny täyden kierroksen niin se nokkaan kohdistunut voima on tuntunut tasaiselta eikä mitenkään erityisemmän voimakkaalta -> nippuun vaan.

Link to comment

Pyöriikö nokka itsessään hyvin ilman kampuraa (ts. suora nokka), nouseeko nokka pois pesästään vaan osalla kierrosta (ts. kampuran ratas ei olisi tasalaatuinen) JA sit kun kummassakaan ei oo kuitenkaan mitään ongelmaa löydettävissä niin haluaako se nokka nousta niin voimaisesti pois että sitä ei peukalolla jaksa paikallaan pitää (ts. miten vakava em. ongelma on) ja että se nostovoima on peukalotarkkuudella osapuilleen tasainen koko kierroksen ajalta. Sit vielä jos varmistaisi että pyörittäessä kampura pysyy jommassa kummassa päässä päittäisvälystä että se ei aiheuta ylimääräistä liikettä.

 

Miulla kyllä lähestulkoon kaikissa koneissa se nokka on hieman pyrkinyt nousemaan pois mutta ei koskaan erityisemmän voimallisesti, eli kun sitä on peukulla painanut ja jollain metodilla pyörittäny täyden kierroksen niin se nokkaan kohdistunut voima on tuntunut tasaiselta eikä mitenkään erityisemmän voimakkaalta -> nippuun vaan.

 

 

Osalla kierrosta nousee, nokka on uus, en oo mitannu onko se suora. Täytyy hommata assistentti pyörittää konetta ja jatkaa pällistelyä. Mut jos ja kun pitää hommata uus pyörä, niin minkä numeroisen siihen koittais hommata?

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...