Per Jernström

Yleensä käy jos vaan saa käyntiin. Viimeksi eilen tuli ihmeteltyä miksei yks vanha mini tahtonut käyntiin rempan jälkeen vaikka bensa haisi ja kipinää tuli. Loraus tuoretta bensaa suoraan kurkkuun niin lähti iloisesti käyntiin. Ja kyllä bensa säilyy pitkään jos vaan on suljetussa astiassa ettei herkemmin haihtuvat osat pääse karkuun. Millaisia oireita siinä on?

Se harvempi ei näytä tutulta. Mun koirankopit ovat kaikki olleet tuollaisella tiheämmällä fläktillä.

Headlight dimmer on kaukovalorele, mutta voi olla että olisi hyvä vaihtaa myös mittarivalohimmennin. Mun päästi savut ulos.. Luulin että mulla on joku piuha irti ja ottaa runkoon kiinni, mutta ei ollut ja kytkin ja kaikki johdot olivat viileitä. Päädyin siihen tulokseen että varmaan mittarihimmennin koska mulla oli muutama lisämittari tullut samaan aikaan 12V muutoksen kanssa. Ei tullut mieleen kun niitä kytkin että saattaa ylikuormittaa potikkaa... Aina oppii. Jännitteensäätimet ovat eri 6v ja 12v systeemissä. Jos laittaa vaihtovirtalaturin sisäisellä säätimellä tulee säädin luonnollisesti poistaa. Kokonaishinta operaatiolle valitettavasti tulee aika lailla.

Asiallista puuhaa! Harmi vaan että moottorin leveys kasvaa niin että ei sovi enää ilman moukarointia :( Onko muita mahdollisia (4-venttiili) kansia mitä voisi käyttää? Joskus olen nähnyt jotain Fordin 4-venakansia. Tais olla joku ruotsalainen krossikone 80-luvun alusta.

Onko joku testannut CDI sytkää (MSD, jne) vakiojakajan kanssa. Toimiiko ollenkaan, vai lentääkö kipinä minne sattuu? Tuli tossa eilen väsättyä sellainen konkkasytkäboksi mutta ei ollut aikaa kolkeilla vielä. Ajattelin nyt vaan varmistaa että onko mitään saumaa saada pelittämään. Puolakin olisi varmaan hyvä vaihtaa hieman toisenlaiseen ettei voltit karkaa käsistä. Saa nähdä mitä tästäkin kokeilusta tulee...

Joo, mulla on vakiojouset niissä paineenrajoitinventtiileissä ettei paineet nouse liikaa. Toistaiseksi on tavalliset suodattimet kestäneet hyvin. TM 2/2003 testin mukaan öljynsuodattimet kestivät ainakin 16bar ennenkuin tiivisteet alkoivat vuotamaan. Suodattimen pettäminen on tunnettu ongelma virivolkkareissa. Olen monesti miettinyt mikä aiheuttaa suodattimen repeytymisen, koska 6-7 baarin paineet pitäisi mennä ihan millä suodattimella vaan. Paineenrajoittimen rakenne on aika pomminvarman yksinkertainen, mutta voiko se silti jumiutua hetkeksi aiheuttaen suodattimen pettämisen? Lähteekö suodatin useammin kylmällä vai kuumalla koneella?

Yleensä suodattimessa on ainakin yksi venttiili, joskus kaksi. Ohivuotoventtiili päästää öljyä suodatinelementin ohi jos se on tukossa tai ei muuten pysty läpäisemään tarpeeksi. Toinen venttiili on takaisku joka näkyy rejistä. Sen tarkoitus on estää suodattimessa olevan öljyn valuminen takaisin lohkoon kun moottori seisoo pidemmän aikaa. Tätä venttiili ei ole kaikissa suodattimissa. Jos suodatin on asennettu roikkumaan niin se ei välttämättä ole niin tarpeellien, sivuttain asennetussa suodattimessa kyllä. http://www.fram.com/tech/ThreeVital.pdf Ja vielä mitä tapahtuu jos laittaa liika jousivoimaa paineensäätimiin. http://www.fram.com/tech/OverPressurized.pdf Ja monen mielestä se HP-1 nyt ei ole yhtä laadukas kun ehkä josku oli. Vissin sama suodatinelementti kun PH8A:ssa, vain järeämpi kotelo. Vertailun kaikkia suodattimia ei saa euroopasta, mutta Fram on varmaan sama. http://minimopar.knizefamily.net/oilfilterstudy.html Itse käytän isokokoista VAG "2-vuotta long-life diesel" vakiofiltteriä jostain pakusta kai?. En tiedä onko yhtään sen parempi kun muut, mutta ainakin niin edullinen että voi vaihtaa useammin. Niitä saa noin 3kpl samaan hintaan kun saa yhden HP-1 filtterin.

Vesikierto ei toimi pakoputken kanssa. Jos lämppäriä ei käytä alkaa vesi kiehumaan. Jos taas käyttää niin paljon että pysyy noin 90asteessa alkaa pakokaasut tiivistymään putken sisäpuolelle. Matalarikkisellä bensalla kestää putki kauemmin, mutta jos hakee rajan takaa saattaa putki mennä nopeasti puhki. Olen itse miettinyt mitä laittaisi, lähinnä viileitä kesäöitä ajatellen, ja luulen että laitan jotain orkkistyyliin pakoputken ympäri. Ilman alumiinielementtiä tuskin tulee mitään hirmutehoja, mutta aina jotain. Pakosarja on siis uusi ilman lämmönvaihtimia. En tunne T-4 konetta (sellainen se tai olla, vai), mutta jos laittaisi termostaatin heti koneeseen kiinni siten että kierto olisi seuraava niin saattaisi onnistua: Pumppu-termostaatti-lämppäri-öljynjäähdytin Siis jos öljy on kylmää niin ei kierrä kuin koneessa. Lämpimänä menee ensin lämppärille, ja jos sitä ei käytetä niin silloin moottorin oma jäähdytin viilentää öljyä. Maalaisjärjellä ajatellen pitäisi toimia, käytännössä voi silti tulla ongelmia.

Jepp, jepp, lisävaimennin se on. Tossa on aika monta reikää. Olen nähnyt myös sellaisia missä on vain kolme noin 12mm reikää. Pois vaan ja korvatulpat lahjaksi naapureille. :)

On ollut olemassa virallinen suoja 60-luvulla joka oli pitkittäisillä laattaraudoilla pultattu moottoriin kiinni. Systeemi suojasi aika huonosti rallikäytössä, mutta voisi olla sopiva tiekäyttöön. Peltilevy suojaa paremmin, mutta haittaa jäähdytystä. Myös vetokoukkua on käytetty mottorinsuojana, koska siinä on kunnon palkit moottorin alla. Alla kännykällä kirjasta otettu kuva siitä virallisesta suojasta - on ne niin käteviä nää uudet käsiscannerit... :)

Niitä 009 jakajia taitaa olla erilaisia ennakkokäyrän suhteen? Mitä olen kuullut niin noin 30-32 astetta max ennakkoa olisi sopiva. Itellä mulla on noin 30 +/- pari astetta minkä se 009 vaeltaa. Ennen täyttä ennakkoa se on välillä aika levoton, minkä takia etsinkin sille seuraajaa. Läde maltillisesti, ettei käy niinkun mulla joskus kävi. Laitoin ennakot "valmiiksi kohdalleen" ennen ekaa starttia mutta menikin hieman liikaa. Ihan kun joku olisi kolauttanut lekalla runkoon ekassa kiihdytyksessä kun nakutti. Kone kyllä selvisi hengissä, mutta kivaa se ei ollut.

Tai jos on ajoitusvalo missä on säädettävä ennakko niin TDC luonnollisesti riittää. Tosin merkattu pyörä on kätevämpi ja säästää yhden käden säätösessiossa.

Se M-250 on ilmeisesti ilman näyttöä. Muuten 320€ olisi oikein ok hinta valmiille setille jos vertaa 230+60=290€ rakennussarjalle. Tosin se wbO2 sisältää paljon enemmän ominaisuuksia, kuten mahdollisuus kansi/pakokaasu lämpömittaukseen, joista on hyötyä kuplassa.

Mistä löytyisi teräspunos (teflon) jarruletkut valmiina settinä hyvään hintaan? Muistaakseni näin sellaiset jossain kotimaisessa rallinettikaupassa, mutta nyt kun olisi tarvetta en löydä niitä enää.. :(

Muistaakseni saa HC-arvot alas myös sytkää myöhästämällä jos on oikein ongelmakone. Pitää vaan varoa ettei polta pakoventtiiliä. Toki parempi olisi ympäristön ja oman hermon kannalta jos koneen saa toimimaan alle rajojen ilman kikkailua. Mutta kyllä aika rajunkin koneen saa hetkellisesti käymään niin että mittari näyttää sallittuja arvoja.

Laskin omat prosentit, ja tulos oli melkein 30 vaikka autoa ei varsinaisesti ole muutettu mitenkään (paitsi moottorin osalta). Uutta osaa on vaan niin paljon. Kuplanäkökulmasta mielenkiintoista huomata että vain etulokareilla on prosentit. Vai meneekä prosentteja jos esimerkiksi kolarikorjaa? Muistaakseni on ollut juttua korivaihtoautoista että ovat pommeja kun ei saa korjata kun prosentit menee yli 50, silleen tarkkaan ottaen.

Joku Vectran sylinteri käy myös, mutta siinä on vähän eri etäisyys kiinnityspisteistä jarrupalan pintaan joten vaatii prikat väliin jotta pyörät pyörii uusilla paloilla. Toinen seikka mikä saattaa aiheuttaa murheita on että joku toinen sylinteri on suunniteltu olemaan eri asennossa. Saattaa olla hankala ilmata jarruja jos ilmausruuvi on alimmassa kulmassa, mutta voihan satulat toki irroittaa ilmausta varten. On myös muistettava, että jos laittaa isommat sylinterit niin polkimen matka kasvaa. Jos sitä taas kompensoi isommalla pääsylinterillä niin ollaan takaisin lähtöruudussa poljinvoima/satulavoima. P20 on pantti 20€ motonetissä. Pikaisesti vilkaistuna siellä on vakiosatulat (ATE1-tappi) 66,50 +palat +pantti(20€). Keiteleen koneen hinta on siihen nähden todella kohdallaan. Olisiko KK:lla tarjota jotain "levytyspakettia" takapäähän?

Sangen mielenkiintoista. Missä kyseinen paja sijaitsee?

Naapurin lentokoneessa on myös joku (luultavasti Mitsuba) pumppu kytkettynä suoraan kaasareihin (kuplan moottori :)). Ilmeisesti matalapainepumput voidaan monesti laittaa ilman erillistä säädintä kuten mekaaninen pumppu.

Niinpä lukikin. Aurinko on varmasti pehmittänyt pääni... Olisiko tästa apua? http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/1158-69-tasavirtalaturi-vaihtovirtalaturi-ulkoinen-säädi/

Skemojen mukaan D+ on virta laturilta, 61 on merkkivalon paikka, DF on kenttä ja B+ akkuun. Siis jos on tasavirtalaturi.

Saksalaisten "Beetle cup brace" on versio teemasta jonka ajattelin itse virittää tukevoittamaan takarunkoa. Ei kuormita koppaa kuten se genen tanko ja pitäisi klaarata myös Paksua Poikaa. Hieman kalliimpi ostaa/monimutkaisempi rakentaa, mutta esim Bilteman vanttiruuveista saa hyvät aihiot säädettäville tangoille.

Jos on tasapaksu mäntä niin ilmeisesti ei ole niin suurta merkitystä miten päin se laitetaan. On tullut vastaan myös väärin päin olevia mäntiä. Mä laitoin just koneen kasaan missä on 30mm Melling pumppu ja vakio jouset. Paineet nousee aika äkkiä noin 6bar, mutta ei näytä nousevan sen yli. Ja mittarilla on väliä. Ihmeteltiin joskus miksi kaverin Sierrassa paineet vaan kasvaa ajan mittaan. Kun paineet alkoi mennä yli 7baaria vaihdettiin Equus mittari mekaaniseen painemittariin joka näyttikin noin 4baaria.

Vähän OT, mutta saako niitä Wasastjernan kirjoja enää mistään. Kyselin joskus Mopo-sportista mutta oliva loppu. Dellorto superformance handbook pitää assymetrisiä nokkia asiallisina jos on "kurkku per pytty". Idea lienee se että avausramppi on jyrkempi kun sulkuramppi millä yritetään välttää venttiilien kellumista korkeilla kierroksilla. Jos niitä nokkia on useampi saattaisin olla kiinnostunut.

Joskus niissä sylintereissä on niin paljon kökköä että ne eivät mene täysin kasaan lepotilassa. Vedin itse alipainepumpulla ilmat pois ja piti sen jälkeen säätää jarrut uusiksi kun poljin meni pohjaan, vaikka oli toiminut moitteetta ennen sitä. Ja aika mustaa se neste kyllä oli.