Tanhis

Nopeasti kurkkasin boxervillessä ja bloketissa tällähetkellä myynnissä olevia kolkkeja ja mietin myös omaa ruotsin tuontiani niin kaikissa on sivuvilkut. Ruotsin specialiteetti taasen on isommat takaheijastimet kuin vastaavissa suomiautoissa.

Siis akulta tulevalla johdolla siis tarkoitit varmaankin akulta virtalukon kautta puolalle tulevaa johtoa. Sieltä on voinut esim sulaa johto paskaksi/irti jos on oikosulussa ollut. Ja vuosimallin kerominen helpottaisi vian etsintää.

Oli tää samballakin myynnissä eli tuskin kauaa säilyy suomen rajojen sisäpuolella.

Ei vaan ihan teoria tason pohdinta oli että jos itsestään kantavalla korilla varustettu auto (junis) peltiosista vaihdetaan yli 50% niin pitäisikö sitä silloin pohtia korin vaihtona. Varsinkin kun näihin yleensä lisätään vielä ei originaali moottori ja vaihteisto niin ei prosentti tarkastuksessa voisi mennä läpi varsinkin jos ajattelee että runkohan näistä menee käytännössä aina uusiksi. Eli missä on se raja milloin vanhan korjaamista ei katsota enää korjaamiseksi vain uuden auton rakentamiseksi.

BTW olis hieno nähdä miltä kasaan kursittu auto näyttää esim tullin rekkaröntgenistä läpimenneenä.

Juu tai onko niin että alkuperäisestä pellistä pitäisi pystyä pelastamaan 50,01% :) Ja vielä parempi kysymys että miten tätä valvottaisiin.

Kysymys kuuluukin että pitäisikö ruostekorjauksena vaihdetuista paneeleista mennä prosentit.

Rupesin tätä barnien korjauspelti asiaa vähän kaivelemaan ja löysin sambalta mielenkiintoiset postaukset Mr Viherpelliltä. Nämä oli postattu tän vuoden heinäkuussa eli ensivuonna voi olla että voi jo ostaa barni rakennussarjoja. Eli nyt voisi ruveta jemmailemaan barnien identiteettejä jos niitä kauheasti on tarjolla.

Niin no mikäs siinä ruosteita korjatessa jos osia on tähän malliin saatavilla.

Oleko avannut sitä anturia ja katsonut mikä on vikana irronnut lanka on aika helppo korjata ja samoin niitin hapettuma.

Entäs jos alkuperäisestä ei ole muuta jäljellä kuin ruostetta.

Tässä oli ne erikoislaakerit joista puhuin aikaisemmin. http://www.appletreeauto.com/K-P-CONV-BEARING-INNER-EA-17-2795-0/ http://www.appletreeauto.com/K-P-CONV-BEARING-OUTER-EA-17-2796-0/

Noniin sepä oli tyhjentävä vastaus.

Itse olen miettinyt sitä että miten kyseinen ohjelma toimisi. Onko kellään mitään ideoita miten auto tunnistaisi mittaustapahtuman.

Joo onhan Petteri etevä rakentamaan mutta rottabiilin rakentamiseen ei tarvitse käyttää ihan niinpaljon aikaa ja rahaa kuin kiiltävällä pinnalla olevaan.

Niin jännä juttu miksi fordin F-sarja on USA:n myydyimpiä autoja.

Öö miksi mä olen elänyt siinä oletuksessa että tämä olis jollain special laakereilla bolt on homma. Siis nelipultti rumpu olkatappi olkaan.

Niin ja mikäköhän luku on paikallisiesti tuotetuille autoille. Ja itse ajattelin vanhoja vehkeitä ja niiden maahantuontia.

Itse veikkaisin jonkun sortin hälyttimeksi ja iso mötti voisi olla sireeni.

No nehän koettaa tukea oman maan tuotantoa kaikin mahdollisin keinoin. Siksi esim amerikkalaiset eivät ihan hirveästi tuo autoja euroopasta.

Vastasin oikeastaan tähän kommenttiin.

Itse olen ymmärtänyt näin että ennenvanhaan kulutus testattiin ihan oikeasti ulkona jollain testirata tms jolloin saatiin ns oikeanmaailman kulutukset julkaistua. Nykyään kulutus taas mitataan laboratorio olosuhteissa ennalta määriteltyä kiihdytys jarrutus yms kaavaa käyttäen ja tähän sitten lasketaan ilmanvastusta yms mukaan kompensoimaan oikeaa kulutusta. No tottakai tehtaat tekee autot sytytys/ruiskutus kartoiltaan sellaisiksi että testeistä saadaan mahd hyvät lukemat mitkä taasen ovat kompromissejä oikean ja labra-ajelun väliltä. Niin siis mun teksti ei siis perustu mihinkään oikeaan tietoon vain omaan ymmärrykseen asiasta.

Menee vaan nätti maali pilalle kun rupeat tuota ikkunan alareunaa korjaamaan.

Taitaa monta jännittää tuossa että onnistuuko rekisteröinti oikeasti tyyliin rakenna auto kuntoon ja aja konttorille.

Jarruja tuli tänään purettua irs muunnosta varten. Jos joku kaipaa uusia rattaita tai kuoria pikkunapasiin alennusvaihteisiin niin mulla olis toi setti kaupan.