metake

Mulla kävi noissa jousivoimissa sellaien pieni ajatusvirhe, että mukaan pitää tietysti huomioida tukivarren vipusuhde jos jousi ei ole suoraan tukivarren päässä (esim. mcpherson), mutta periaate kuitenkin sama.

Kevyeen autoon tuollaiset jousijäykkyydet tuntuu hiukan tiukoilta, mutta riippuu toki monesta muustakin asiasta, erityisesti iskareiden jäykkyydestä. Mulle on joskus aikojen alussa annettu nyrkkisäännöksi, että hieman käyttötarkoituksesta riippuen auton jousitus tulisi painua n. 1/3 osa joustovarasta kun auto seisoo vapaasti paikallaan. Ei ole nyt tarkkoja kulmapainoja käytettävissä mutta lähdetään oletuksesta että 150 kg / etupyörä ja 250 kg / takapyörä. Jos sulla on edessä 225 lbs jouset niin jousi painuu 37 mm kun lasket sen alas joten joustoliikkeen pituuden tulisi olla n. 110 mm edessä. Takana vastaavasti jousi painuu 31 mm jolloin joustovaran tulisi olla n. 90 mm. Oikeastaan tuo on väärinpäin laskettu, eli sun pitäisi ensin tietää paljonko on joustovara, sitten punnita kulmapaino, ja siitä laskea n. 1/3 joustolla oikea jousijäykkyys. Em. laskentatapa on toki vain suuntaa-antava, mutta tuolla pääsee hyvin alkuun ja melko lähelle, ja jos pääasiallinen ajo on kadulla, niin kovin pieleen ei osu. Jos joustovara on kovin pitkä, niin laskennallinen painuma voi olla lähempänä 1/2 joustomatkasta, 1/3 ja 1/2 välillä kuitenkin.

Mun mielestä jos sä nyt rupeat säästämään renkaissa/vanteissa ja/tai alustassa (=iskareissa), niin menee aika hukkaan nuo erittäin laadukkaat ja hienot moottori + vaihteistokamat. Mielestäni jollain normi tarvikevanteilla ja renkailla auto on kuin mikä tahansa volkkari, hieman paremmalla koneella ja lootalla, mutta niitä nyt on tässä maassa jo nähty. Jotta auto olisi arvoisellaan tasolla kauttaaltaan, niin mielestäni ainoa vaihtoehto on etsiä siihen niin kevyet ja vahvat vanteet kuin järkevässä mittakaavassa löytyy. Alustasta en enää muista että mitkä iskarit sulla siihen oli, mutta vähintään kisaprepatut Bilsteinit tai vielä parempaa, eli Öhlinsit, tekee ajettavuudelle ihmeitä, paljon enemmän kuin moottori tai loota. Toki vanteet ja iskarit on helppo päivittää myöhemmin sitten kun nälkä kasvaa syödessä.

Ainakin Lemmerz:n tekemissä 4 ja 5 pulttivanteissa taulukon mukaan ET46

Aitoja Fuchseja toki saa nykyään isoinakin: http://www.fuchsfelge.de/index.php?id=603&L=1 Noilla vanteilla 10x18 koko yli 2 kiloa kevyempi kuin tuo sun aiemmin linkittämä, ja 9x17 tietysti vielä kevyempi, eli 7.95 kg

Ok. 16" Fuchs kopioita olisi löytynyt Braidilta, esim. 10" leveä painaa 7.4 kg ja 9" painaa 6.9 kg. Tuota kevyempiä noin laadukkaita vanteita alkaa olla vaikea löytää, mutta niilläkään ei valitettavasti noita ole 16" suurempana.

Oliko niin, että noiden jarrujen päälle ei mahdu pienempää kuin 17" vanne? Mahdollisimman kevyt vanne rengas yhdistelmä olisi tietysti paras alustan toiminnan kannalta kun auto on noin kevyt, taitaa vaan nuo jarrut jo painaa niin paljon että siihen kun lisää 18" vanteen renkaineen niin jousimatonta painoa tulee niin paljon että alustaa on liki mahdoton saada toimimaan ihanteellisesti noin kevyessä autossa. Tarkoitan siis sitä, että kun jousittamatonta painoa on paljon ja auto on kevyt, niin kori ei enää pysty vastaanottamaan jousituksen ja iskunvaimentimen voimia vaan alkaa väkisinkin pomppia jousituksen mukana, siksi mahdollisimman kevyttä vannetta alle. Itse kääntyisin katselemaan 16" 50 sarjalaisia jos sellaiset saa jarrujen päälle ympättyä?

Saivartelen sen verran, että lukitus vaihtuu vastaa vuosimalliin -65, -64:n on edelleen t-kahvalla. Rekisterikilven valo vaihtui elokuussa -63, eli -64 vuosimalliin, nenä siis poistui ja tilalle tuli leveämpi malli.

Kyllä tuo on selkeä -63:n. Takaluukku on -65 tai -66 mallista ja etulokarit 64 - 67 vuosimallista.

Tismalleen näin, rikoin yhden tänä talvena jo asennusvaiheessa kun yritin taivuttaa kuorta mutkalle.

Hieno laite, -63:t on aina hienoja :) Takaluukku ja etulokarit on joskus vaihtuneet ei alkuperäisiin, mutta sehän ei autoa pahenna.

Vaasan Iso-D:llä irtosi kytkinvaijerin putki keskitunnelista ja oireet oli hyvin samanlaiset. On myös mahdollista että sulla on lootan vieressä kytkinvaijerin kuori ollut jotenkin huonosti paikoillaan ja se olisi pamahtanut oikeaan asentoon ja -paikkaan, josta syystä vaijeriin olisi tullut löysää. Jos kaikki näyttää olevan kunnossa niin palikat läjään, kytkinvaijeri säätöihin ja koittamaan toimiiko.

Mulla riitti ainakin itse laadittu selostus moottorista: Volkswagen Typ 1 ”Kupla” Rekisterinumero: XXX-XX Moottorin tiedot Moottorin numero: AB863066 Iskun pituus: 69 mm Männän halkaisija: 92 mm Sylinteritilavuus: 1835 cm² Sylinterikannet: alkuperäiset Moottorin lohko: alkuperäinen Nokka-akseli ja venttiilikoneisto: alkuperäiset Kaasuttimet: 2 kpl Weber IDF 2x40 Pakoputkisto: peltipakosarja + äänenvaimennin Rakentaja: XXXXXXX Janakkala 14.9.2011 Tuollaisen lapun tein ja allekirjoitin ja se kelpasi. Lisäksi pitää esittää selvitys osien alkuperästä, kuittia ei vaadittu ja ne osat mitkä oli itsellä valmiina merkittiin "omasta varastosta".

Ok, no sitten tuo dynolappu taitaa tässä kohtaa olla se helpoin, ja samalla tulee otteeseen sitten todellinen moottorin koko.

Peruutetaas nyt vielä sen verran takaisinpäin, että minkä kokoinen moottori sulla nyt on merkitty rekisteriotteeseen? Jotain pienempää kuin 1600?

Ei päde, ahdettua ei saa muuttaa/virittää muutoskatsastuksen jälkeen. Ahdetussa siis laillinen maks teho tieliikenteessä 60 hevosvoimaa. Muistaakseni käytetty ahtopaine merkitään rekisteriotteeseen, kuten välijäähdyttimen olemassaolo jne.

Trafilla on oikeus, tai sille on tulossa oikeus lähiaikoina, kutsua haluamansa auto katsastukseen kesken ajokauden. En tiedä tarkemmin koska olen kuullut asiasta ainoastaan toisen käden kautta, mutta liittyy ilmeisesti juurikin näihin "katsastusmoottoreihin" yms. Eli voivat tehdä pistokokeita ja tekevät niitä tulevaisuudessa enemmän. Esimerkiksi jos viet auton katsastukseen jollekkin asemalle ja tulee hylky, niin vietkin kokonaan toiselle asemalle ihan normi katsastukseen ja menee läpi, tällöin Trafi voisi kutsua ajoneuvon tarkastettavaksi. Joku asiaa tarkemmin tunteva voisi kertoa enemmän, tai sitten vaan odotellaan että asiasta uutisoidaan tulevaisuudessa.

Tarkennuksena tähän, että moottorin lähtökohdalla ei ole merkitystä, vaan sillä mikä moottori on merkittynä rekisteriotteeseen. Jos otteessa on merkintä 1600 koneelle (1584) niin ilman muutoskatsastusta siihen tosiaankin saa asentaa 1742 kuutioisen moottorin.

Tuo kuvan rengas/lokasuojayhdistelmä on täysin kelvollinen. Pykälien mukaan lokasuojan pitää peittää rengas kulutuspinnan osuudelta, kyljet saa tulla ulos lokarista.

Juuri näin, eli ensin muutoskatsastus ja sitten taas saa virittää tuohon 7 kg/kw rajaan saakka. Tuossa ylempänä jo vastasinkin, että jos moottori on muuten vakio, niin 1700:n kone ei tarvii dynolappua. Mutta tässä tapauksessahan se ei ole..

Jos kyseessä ei ole vakiomoottori, tai x-pj:n esimerkin mukaisesti "vakiomoottori jonka iskutilavuutta on kasvatettu max 20%", niin tarviit dynolapun, koska et pysty luotettavasti osoittamaan että moottorissa on maksimissaan 60 hevosvoimaa, joka on muutoskatsastuksessa maksimi (max +20% tehoa). Tuo 20% iskutilavuuden kasvattaminen tulee siitä, että sääntöjen mukaan tehon katsotaan nousevan iskutilavuuden suhteessa jolloin moottorin pysyessä muuten vakiona teho ei kasva liian suureksi.

Onko nyt kyse moottorin muutoskatsastuksesta vai normaalista vuosikatsastuksesta? Muutoskatsastuksessa (yleensä) dynolappu vaaditaan mikäli kyse ei ole vakiomoottorista.

Eikös -66 junikseen mene suht kivuttomasti varhaispalliksen etuakseli? Ja eikös siihen sitten saa jo oikeitakin droppiolkia?

http://www.wolfsburgwest.com/colors/65l572.htm

Hämeen ja Pirkanmaan rinnastaminen toisiinsa on sama kuin Pohjois-Karjalan ja Savon rinnastaminen... :)