metake

Viime hetken muistutuksena, että Suvirannassa olis taas tänään tapaaminen.

Aika tyhjentävästi on asia esitetty jo kummankin tapahtuman mainoslehtisessä. Bugrunin mainoksessa ei ole yhtään ilmajäähyä missään kuvassa, pelkkiä vesikoneisia, ja luonnollisesti Classicin mainoslehtisessä ei ole yhtään vesijäähyä..

Saa, ainakin viime vuonna sai.

Laitetaan tähän uudestaan, jos ei haulla vaikka löydy:

Eberi

http://www.csp-shop.com/cgi-bin/cshop2/ ... at%20Belts http://www.paruzzi.com/verkkokauppa/?kl ... rd=turvavyö& http://www.vwheritage.com/vw_parts_Seat ... try_GB.htm

Tällaista systeemiä testataan Turun suunnassa huomenna, katsotaan mitä vaikuttaa. Flekti on nyt asennettu tiivisti puhallinkoppaan ja alumiiniletku tuo auton alta ilmaa. Huomaa myös kuvassa näkyvä lähes paras lisävaruste mitä voi junikseen asentaa, eli tölkin huoltoluukku :)

Juurikin tämä Tanhiksen jälkimmäinen linkki. Oldvolkshome.com, josta yleensä noita tongin, tuntee huonosti näitä uudempia.

..

Juuri tuon homman toteutin niin, että pujotin johdot takavalojen sisään samoista läpivienneistä kuin alkuperäiset johdot. Koukun sähköjohtojen päähän laitoin abikot joissa haaroitusmahdollisuus, eli ensin uusi johto kiinni valon liittimeen, ja siihen sitten alkuperäinen.

Mun silmään ei näytä kyljen suuntaiselta eikä tasaiselta, mutta useissa yhteyksissä on todettu, että mä en nää muutenkaan mitään :D Se ajatus mikä mulla on tuossa pointtina, on se, että juniksessa ilmanotto aukko on sileä kyljessä oleva reikä. Sitä pitkin kun ilmavirta kulkee aukon ohi, niin se pyrkii aiheuttamaan alipaineen ritilän taakse, eli imemään sieltä ilmaa. Puhallin taas pyrkii imemään ilmaa toiseen suuntaan, eli moottorin läpi. Mitä kovempaa ajetaan sitä kovempi on ajoviiman aiheuttama ilmaa konehuoneesta pois imevä voima, ja tätä vastaan joutuu puhallin koko ajan imemmän. Ei tarvita kummoista siipeä tai skooppia ilmanottoaukon taakse rikkomaan tuo ohi virtaava ilma, jotta alipainetta ei muodostuisi. Selkeästi palliksessa ja tölkissä ritilää on käännetty, jotta tätä ohi virtaavaa ilmavirtausta ei pääsisi syntymään. Periaatteessa kolkissa pitäisi olla sama ongelma, koska siinä ritilät on samalla tavalla, tosin 90° käännettynä, en tiedä kolkin jäähdytysongelmista tai siitä riittääkö ritilöiden kääntö muuttamaan ilman virtauksen. Ja ei kai nuo skoopit kovin kummoinen asia ole, siististi alumiinista tehtynä ja kiillotettuna muutaman sentin mittaisina eivät vältämättä olisi edes hirveän rumat (?). Avataanhan kuplan takaluukkujakin yläreunasta juuri samassa tarkoituksessa.

Kolme tapausta lähipiirissä. Yksi vakio 1600 koneella + ässä kuplan irssillä nostaa lämmöt 90:n vauhdissa 110 asteeseen. Toinen n. 2 litrainen vakio kaasarilla + kolkin irssi, lämpenee suunnilleen kuten ensimmäinenkin. Kolmas 1835 koneella (muuten vakio mutta isompi), nostaa lämmöt 80 - 85 km/h vauhdissa 105 asteeseen, tässä tosin tuulipinta-alaa normi junista enemmän. Kaikki kolme yksilöä säädöissään ainakin 95%, joten sillä ei asiaa ratkaista. Kaikki kolme orkkis puhallinkopalla, ja oikealla ropelilla. Läppiä ei ainakaan kaikissa ole, mutta eipä sillä ole merkitystä tässä tapauksessa. Puhallinkopat istuu kuten orkkikset yleensäkin. Kaikissa on muistaakseni tiivisteet paikallaan, ja tiivisteiden puuttuminen aiheuttaa yleensä ongelmat hitaassa vauhdissa / paikallaan, ei niinkään ajossa. Ei auta, pikemminkin pahentaa tilannetta. Jos kone ei saa jäähdytysilmaa, niin pitääkö jäähdyttää öljyä, vai myös kansia ja pyttyjä? Lisää ilmaa tarkoittaa lisää jäähdytystä kaikelle, myös öljyille mutta myös em. kansille ja pytyille. Moottori on ilmajäähdytteinen, ei öljyjäähdytteinen, joten pelkkä öljyjen jäähdytys ei välttämättä tee autuaaksi. Tipin ehdottama puhaltimen pyörimisnopeuden lisäys varmaan auttaisi. Mutta jos skoopit ei ole hyvä, niin miksi tehdas sitten lisäsi ne pallikseen? Ja miksei raskaammassa palliksessa 1600 koneella ole samaa ongelmaa? Tästäkin on lähipiirissä kokemusta. Itse olen hyvin vahvasti sitä mieltä, että juniksen konehuoneesta vaan loppuu ilma ajonopeuden lisääntyessä koska ilmanottoaukot on väärin suunniteltu. Skoopit eivät ainakaan pahentaisi tilannetta, ja olisivat helpot asentaa, jos vaan kestää ulkonäön.. Testit jatkuu tänään (säävarauksella), katsotaan mitä uutta ilmenee.. :)

Ei nyt ihan pääkaupunkiseudulla, mutta tuosta on hyvät kokemukset. Entisöi mulle yhden kellon ja tuli hyvä. http://www.kelloapu.fi/etusivu.php

Sehän riippuu ihan terästä, että missä kulmassa se pohjaa kohti oleva pinta on. Oikeanlaisessa kovametallipalalla olevassa avarruspäässä teräpalan kulma on toki 90°, mikäli terä on tarkoitettu poteron tekoon. Jos taas terä on tarkoitettu läpimenevän reiän avarrukseen niin kulma on todennäköisesti jotain muuta. Ja Jokkis-Jore kun tekee autotallissa vaari vainaan itseteroitetulla pikateräs palalla olevalla avarruspäällä, niin kulma voi olla ihan mitä vaan. Tarkoitin tuolla sitä, että kun selkeästi ei ole kokemusta tämänlaisesta koneistuksesta, niin on monta asiaa jotka pitää huomioida. Ei se pelkkä jyrsinkone ja avarruspää ole autuaaksi tekevä juttu, yhtä suden voi sillä tehdä kuin sorvillakin.

Ignition timing: 5°±1° ATDC with vacuum Mech ignition advance checks: 0°-1° @1150 rpm (w/o vacuum and basic timing), 9°-13° @1600 rpm (w/o vacuum and basic timing), 21°-25° @3400 rpm (w/o vacuum and basic timing)

Juniksen ilmaritilät on teoreettisestikin jo ihan susi, ja pallikseen tehdas jo korjasikin asian ja muutti ilmanottoaukot ulkoneviksi. Junikseesa kun ajoviima kulkee ritilän ohi niin se pikemminkin pyrkii imemään ilmaa konehuoneesta kuin työntämään sitä sinne. Hyvin voisi kuvitella, että takasivuikkunasta ulos tuleva ilmavirtaus rikkoon kylkeä pitkin kulkevaa ilmavirtausta sen verran, että ajoviima ei imekään ilmaa konehuoneesta niin vahvasti, ja voi jopasopivasti pyörteillessä alkaa työntämään ilmaa konehuoneeseen.

Tätä kans itsekkin mietin. Jigikin ois puoli valmiina, että kannet sais kiinni sorviin. Mutta oma hommansa siinäkin on, kun alkaa kellottamaan sit kansia suoraan siihen sorviin.. Ei tarvii kellottaa kun laittaa kärkipylkkään sopivan kartion ja painaa sillä kannen keskelle, sen jälkeen kiristää kannen kiinni jigiin.

Sorvissa saa sen tiivistepinnankin koneistettua suoraksi. Jos jyrsimessä suurentaa ja terä ei olekaan 100% suorassa kulmassa, niin tiivistepinta on vino.

Tuolla on uustuotantoa, ei kyllä mitenkään halpoja: http://www.kuhl-tek.co.uk/ourshop/cat_3 ... coops.html Tänään on tarkoitus testata eräällä-toisella-lämpöongelmista-kärsivällä-juniksella kuinka moottorin etupellin poistaminen vaikuttaa. Ulkolaisilla foorumeilla on tuosta hyviä kokemuksia. Eilisten testien perusteella moottorin lämmöt laski kun konehuoneeseen asennettiin flekti imemään sinne ilmaa. Aikaisemmin tuli jo testattua moottoriluukun avaamista, ja se nosti selkeästi lämpöjä.

Pitäskö kuitenkin viedä ihan koneistamoon, jos koneistuksen perusteet on näin pahasti hakusessa? ;)

Kesä lähenee ja tapahtumaan aikaa enää reilu kuukausi. Joku innokas harrastaja voisi vielä mahtua reissuun mukaan, vaikka vain toiseenkin suuntaan jos tuntuu siltä että lentokoneella voisi kulkea toisen suunnan. Jos alkaa matkakuume poltella, niin ota yhteyttä.

Minä en löytänyt muuta kuin viimevuotiset tulokset. http://www.vw-open.fi/tulokset.html http://www.vw-open.fi/pdf/2013/VW.pdf http://www.vw-open.fi/pdf/2013/MP.pdf http://www.vw-open.fi/pdf/2013/Muut.pdf

Sillä samalla työkalulla painetaan se tappi paikalleen millä se irrotettiinkin.

Runkonumeron kolmas merkki kertoo vuosimallin, eli tässä tapauksessa (3) 1973. Netistä kaivamalla löytyy sitten tarkemmin kesäkuu 1973 (*klik*)

Tuskin on laakeritapista kyse tässä tapauksessa. jos laakeritappi on pois paikaltaan ja puolikkaat puristettu kiinni, niin kampura pyörii hieman huonommin kuin "vähän jäykästi", ja toisekseen se tuskin asettuu koloonsa pikku napautuksella ja alkaisi pyöriä tämän jälkeen herkästi. Todennäköisesti jokin laakeri on hieman hangannut kaulan kylkeen, ja napautuksen jälkeen hankaaminen loppunut. Voihan sen avata mutta voi sen jättää avaamattakin...