Tutkija

Osta autometerin viisarinäyttöinen mittari äläkkä leiki millään muulla. Numeronäytöstä et ota mitään selvää kun lukemat juoksee koko ajan sinne tänne kun se moottorin kierrosluku ei pysy mitenkään vakiona vaikka siltä kuullostaisikin.

Suuresti ihmettelen jos männän alapinta ei osuisi kampiakseliin kiinni,ainakin cb kampiakselin kanssa kyseisellä mitoituksella piti mahlen männän alaosaa muotoilla kun osui kampiakseliin kiinni.Sylinteriputken kuluminen ei varmaankaan ole se suurin haitta ennemminkin joudut vaihtelemaan kiertokangen laakereita kun mäntiä/sylinteriputkia.Jos pitempikäyttöistä ajomoottoria teet laita ennemmin 5.5 pitkät kanget,eroa et normaali ajossa huomaa millään tapaa.

Satkuja,kympin mutkallaan olevat jatkaa taipumista.

Vakiot kuplan alumiinitönärikin kestää nuo scatin jousien jousipaineet kun on vaan suora.

Jos kärjet katkoo sytytyspuolan läpi menevää sähköä ja kipinää ei tule niin silloin ei vaihtoehdoksi jää kuin hajallinen sytytyspuola. Jos taas kärjet ei katko maadoitusta vaan maadoitus on aina sytytyspuolan miinusouolella silloin joko kärjet tai kondensaattori oikosulussa jakajan runkoon...

Neljä isoa sylinteriputkien alapäähän. Ja pienemmät todennäköisesti huohotinboxin tiivisteet.

Joskus nähnyt sellaisenkin toteutuksen mut mun mielestä ei vaivan arvoinen. Kestävyys tuskin parempi kuin teräksisellä poskilevyllä.

Vahvistetulla alumiiniposkilevyllä raja on tuossa 160kw nurkilla teräksisellä poskilevyllä päästään sitten tuonne 220kw nurkille. Eli poskilevy antaa myöten sekä hampaat vaan ei yksinkertaisesti kestä lisääntynyttä tehoa ja iskukuormituksia mitä niihin crossissa tulee. Tasaisella kuormituksella kestää paljon enempikin.

Volsun orkkis peränvälityksen kesto tulee aiemmin vastaan kuin kuorien hajoaminen. Peränvälitykset alkaa crossissa hajoamaan jo noin 160kw ja 250nm kohdilla.

Rhino kuoret kestää ainakin 220kw ja 350nm autocrossissa.

Ajettavuuden kannalta paremmat empit nurkissa huipputehoa voi saada hitusen verta enempi keskidellortolla...

Itseasiassa sännöissä luki aikaisemmin moottoisäännön kohdalla sylinterikansi on vapaa mut tälle vuodelle muutettii sääntöä et pitää olla sarjatuotantokansi(kiellettiin billetit)... epäilen kyllä et sääntöön tulee tarkennus mut milloin?

Vesijäähykansia on nähty jo muutamana vuonna kuplissa... Oli oikein wbx kannet muokattu kuplan pulttijakoon sopivaksi mitkä viimeksi oon nähnyt.

Jokkiksen tekniikkasäännöt 10.2 sallitut muutokset ja lisäykset. Aineen ja osien lisäämine kielletty ellei erikseen näissä säännöissä sallittu. Eikös toi oo aika selvää tekstiä sen jälkeen kun vain ilmajäähdytteisen moottorin kansi vapautettu säännöissä,muut pitää olla sarjavalmisteisia ilman mitään vapautusta.

Jos ny kumminkin vain 4,5mm korotus 69 iskuisille männille...Tai laitat vaan pitkäiskuisen männät 35mm puristuskorkeudella jotka jäävät 0,1mm pitemmälle putken yläpäästä kuin alunperin 69 iskuisena :)

Ja ainetta(kittiä/hitsiä) lisäillään kanteen vaikka se on tän vuoden jokkisen säännöissä kielletty. :D voi kyl olla et sääntö viel muuttuu tai sit ei...

On siellä pienemmällekkin(92/90.5) halkaisijalle.

CB:n CNC koneistetut 044 super pro kannet on erittäin hyvä vaihtoehto... piisaa kylläkin jo aika pitkälle katumoottorissa,ehkä jopa liiankin hyvät noin pienelle moottorille.

Ilman vaihdelaatikon purkamista et selviä tuosta. Todennäköisesti virkkuukoukuksi nimitetty siirtovipu murtunut.Vian korjaamiseksi täytyy purata vaihteiston kuoria.

Lueppa projektikertomus 67 Variant takaisin henkiin. Kuvien kans kerrotu miten tollanen sopii.

Pantajousiset kopat parhaimpia tiivistyksen suhteen ja ainakin kiinalaiset empiläiset alumiinikopat yllättävänkin hyvät.Tilaa jopa 117mm venttiileille ja pautterin rullakeinu yhdistelmällekkin.

Riippuen onko kalvojousi vai jousiasetelma. Jousiasetelmassa paine lisäätyy kokoajan mitä enemmän puristetaan. Kalvojousessa paras puristus onkin vaikeempi mitata,tarvisi hyvän vaakan ja tasaisesti painavan esim mekaaninen kierrerässi tyyppisen laittee millä sen pystyisi selvittämään. Jokatapauksessa se on puristukseltaan kovimmillaansa vähän ennenkuin kalvojousi on suorana.

Konetyypistä riippumatta paras kiertokangen mitta on noin 1.7 kankisuhde verrattuna käytettävään iskunpituuteen. Lyhyemmällä kangella parenpi alakierrosalue.Vääntö ja teho käytettävissä pienemmillä kierroksilla.Pidemmillä kiertokangilla nousee molemmat korkeemmille kierrosluvuille jota kautta jos kansi hengittää riittävän hyvin isoille kierrosluvuille on saavutettavissa tehoa/vääntöä enempi. Ja fordin tapauksessa paraneekin kun kiertokangenmitta on alunperin todella lyhyt.

Tuo kuvassa näkyvä pakkiratas ei oo kulunutta nähnytkään vähän vasta kulmaa kulutettu... usein tulee vastaan puolet kapeemmaksi kuluneita ja nekin vielä toimivat kun säätää kohdalleen.

Mittaa kuinka syvällä käyttöakseli on pinnasta jota vasten jakaja tulee ja vertaa jakajan pituuteen joka uppoaa kampikammion sisään. Jakaja jalan pitäisi olla vähän pidempi kuin käyttöakselin syvyys.