Tutkija

PICT-kehitysversionumero eli mitä uudempi sitä enempi turhaa saatetekniikkaa. Kakkosversio on viimeinen ilman kiertoilmakanavaa jossa seoksen säätö tyhjäkäynnille tapahtuu pelkästään seosruuvin ja suuttimen koolla. Myöhäisemmissä versioissa on niinkutsuttu kiertoilma järjestelmä tyhjäkäynnin(isompi messinkisäätö) sekä (pinempi säätö) seoksen säätöön. Kiertoilmaversio kun kuluu väljäksi niin sitä ei saa toimimaan enää mitenkään niinkuin se on tarkoitettu kun taas vanhempi versio missä tyhjäkäynti säädetään läpän aukausulla ja seos seosruuvista pelaa vielä yllättävänkin kuluneena. Nelosversiossa on lisksi tullut kolmoseen verraten lämpötilan mukaan säätyvä kiihdytyspumpun määrä mikä sekään ei ole kovin tarpeellinen ominaisuus. Ja 30PICT/31PICT suurin ero on millin ero läpässä,samalla 31PICT on aina 3 tai uudempi kehitysversio.

1600cc koneessa ei 31PICT-4 oo ollu mut 30PICT-2 on ollut takuuvarmasti ja nimenomaan yksireikäisillä kansilla.

Esinmäinen asetus oli nokkakorttin ajoitukseen verrattuna 4,5° myöhäisellä ja jälkimmäinen ajoitus on nyt nokkakorttiin verrattuna 0,5° myöhäisellä. Eli miten kukakin haluaa,itse laittaisin kiinni ja ajoa.

Pyörititkö molemmat asteluvut moottorissa olevasta nokkasta (eli avautumis ja sulkeutumisajankohdan) ja vertaa sen jälkeen astemääriä nokkakortissa oleviin. Tulee meinaa hyvin äkkiä 5-10° heittoja kokonaisastemäärissä koneesta mitattaessa joka muuttaakin ajoitusta paljon jos ei mittaa kun pelkästään avautumiskohtaa.

Ota myös venttiilikoppa pois ja tarkista onko ykkös-sylinterin venttiilien ja keinuvipujen välillä välykset molemmissa venttiileissä. Silloin on sytytyshetki ykkösessä.

Paine kylläkin aika kova mut en usko et 30mm pumppu olisi syyllinen siihen. Meinaan on ollu muutamakin kuivasumppukone 38mm painepuolen hampailla ja niilläkään ei paine nouse toimivilla paineventtiilillä kuin 4.5kg paineeseen kierroksilla.

Ei ainakaan minusta näytä tuplahuulelliselta. Eri valmistajien välillä on vähän eroja stefoissa...tuo ainakin näyttäis siltä et pohjaanlaitettuna vois toimiakkin.

Purkaa suosiolla uudestaan ja laita stefa pohjaan,vuotaa muuten takuuvarmasti. Brassipyörän kaulan pyöristys paljon laajempi kuin alkuperäisessä saksalaisessa,josta johtuen kun stefa on pinnassa levittää tiivistehuulloksen auki kun hankaa sieltä pyöristyksen kohdalta. Samasta pyöristyksestä johtuen ei voi myöskään laittaa kaksoishuullos stefaa ollenkaan brassivalmisteisille valuvauhtipyörille.

Pohjaan ja etenkin pohjaan jos uusiotuotanto vauhtipyörä.

Heittokellolla mittaus,kampiakselia pyörittäen laakeripukin päällä tai v-urapukin päällä tai kampikammion puolikkaassa laakereissaan

Ei yhtään,kaikki kierous kuluttaa laakereita ja ahdistaa moottoria.

Osta autometerin viisarinäyttöinen mittari äläkkä leiki millään muulla. Numeronäytöstä et ota mitään selvää kun lukemat juoksee koko ajan sinne tänne kun se moottorin kierrosluku ei pysy mitenkään vakiona vaikka siltä kuullostaisikin.

Suuresti ihmettelen jos männän alapinta ei osuisi kampiakseliin kiinni,ainakin cb kampiakselin kanssa kyseisellä mitoituksella piti mahlen männän alaosaa muotoilla kun osui kampiakseliin kiinni.Sylinteriputken kuluminen ei varmaankaan ole se suurin haitta ennemminkin joudut vaihtelemaan kiertokangen laakereita kun mäntiä/sylinteriputkia.Jos pitempikäyttöistä ajomoottoria teet laita ennemmin 5.5 pitkät kanget,eroa et normaali ajossa huomaa millään tapaa.

Satkuja,kympin mutkallaan olevat jatkaa taipumista.

Vakiot kuplan alumiinitönärikin kestää nuo scatin jousien jousipaineet kun on vaan suora.

Jos kärjet katkoo sytytyspuolan läpi menevää sähköä ja kipinää ei tule niin silloin ei vaihtoehdoksi jää kuin hajallinen sytytyspuola. Jos taas kärjet ei katko maadoitusta vaan maadoitus on aina sytytyspuolan miinusouolella silloin joko kärjet tai kondensaattori oikosulussa jakajan runkoon...

Neljä isoa sylinteriputkien alapäähän. Ja pienemmät todennäköisesti huohotinboxin tiivisteet.

Joskus nähnyt sellaisenkin toteutuksen mut mun mielestä ei vaivan arvoinen. Kestävyys tuskin parempi kuin teräksisellä poskilevyllä.

Vahvistetulla alumiiniposkilevyllä raja on tuossa 160kw nurkilla teräksisellä poskilevyllä päästään sitten tuonne 220kw nurkille. Eli poskilevy antaa myöten sekä hampaat vaan ei yksinkertaisesti kestä lisääntynyttä tehoa ja iskukuormituksia mitä niihin crossissa tulee. Tasaisella kuormituksella kestää paljon enempikin.

Volsun orkkis peränvälityksen kesto tulee aiemmin vastaan kuin kuorien hajoaminen. Peränvälitykset alkaa crossissa hajoamaan jo noin 160kw ja 250nm kohdilla.

Rhino kuoret kestää ainakin 220kw ja 350nm autocrossissa.

Ajettavuuden kannalta paremmat empit nurkissa huipputehoa voi saada hitusen verta enempi keskidellortolla...

Itseasiassa sännöissä luki aikaisemmin moottoisäännön kohdalla sylinterikansi on vapaa mut tälle vuodelle muutettii sääntöä et pitää olla sarjatuotantokansi(kiellettiin billetit)... epäilen kyllä et sääntöön tulee tarkennus mut milloin?

Vesijäähykansia on nähty jo muutamana vuonna kuplissa... Oli oikein wbx kannet muokattu kuplan pulttijakoon sopivaksi mitkä viimeksi oon nähnyt.

Jokkiksen tekniikkasäännöt 10.2 sallitut muutokset ja lisäykset. Aineen ja osien lisäämine kielletty ellei erikseen näissä säännöissä sallittu. Eikös toi oo aika selvää tekstiä sen jälkeen kun vain ilmajäähdytteisen moottorin kansi vapautettu säännöissä,muut pitää olla sarjavalmisteisia ilman mitään vapautusta.