Ketsa

Ajatuksen taustalla on se, että rakentuva moottori ja moottorinohjauksen kaikkine siihen liittyvine toimilaitteineen luovuttavassa moottorissa on kohtuu paljon yhteistä. Tai mikä on paljon, mutta aika tarkalleen sama kuutiotilavuus, sama rpm- ja teholuokka. Yhden tuollaisen (tai vähän uudemman sähkökaasullisen) peranneena ja omat dokumenttini siitä omaavana, en näe suurtakaan eroa työmäärässä uuden tarvikeruiskun johtosarjan teossa verrattuna tuohon perkaamiseen. Oikeastaan väittäisin, että omassa tapauksessa perkaaminen tapahtuisi nopeammin kuin uuden johtosarjan teko yleisaihiosta. Säätämisen osalta mennään sitten sille alueelle, että minäkin ymmärrän vapaa-ajalle jonkinlaisen arvon ja säätötyön tekisi kummassakin tapauksessa ammattilainen ja mieluusti kerralla valmiiksi. Ainakaan omaan kuplaan ei ole ollut Harisen jäljiltä mitään tarvetta itse puuttua. Kustannuksia jos ajattelee, niin ajonestopuukotus maksaa sen satkun. Kaikki bensa ja sytkäpuolen kamat maksavat teoriassa sen nolla euroa. Käytännössä varmaan tarvitsee olla säädettävä bensanpaineen säädin ja jotein sellaista. Ohjelmoitava ruisku (luotettava) ja siihen anturit + sytkäkamat on varmaan sen 1,5 k€. Eli jonkin verran säätötyölle saa tulla enemmän hintaa. Toisaalta mitä pitää säätää? Bensapuoli oppinee omia aikojaan lamdatiedon kautta, mutta sytkäkartat varmaan ovat mitä ovat... Pystyykö kampiakselin asentoantureiden mekaanisella säädöllä säätämään kokonaisennakkoa vai sekoaako bensapuoli. Niin ja luonnollisesti tarkoituksena olisi tehdä kerralla valmis kone, eli missään tapauksessa en tälläistä ratkaisua pähkisi moottoriin, johon tulee joka talvi evoluutiota... Tiedä sitten, parasta hommassa varmaan olisi se perinteinen erilaisen puuhastelu 🙂

Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu. Kunhan ehdin hitsaamaan imusarjat ja sovittamaan ne kanteen, niin sen jälkeen voi kasata koko moottorin liimojen kera. Sitten oikeastaan puuttuu enää kuivasumpun säiliö ja reipas loppukokoonpano auton ääressä.

Back to ruiskutusasia. Onko kukaan sovittanut ilmabokseriin modernimman auton vakioruiskua? Olisi joutava 1.8T audin tekniikka ajalta vaijerikaasu. Jos tuosta purkaisi kaikki moottorinohjuksen rojut johtosarjoineen, veisi boxin puukotettavaksi (ajonesto ja kaikki muut joutavat pois), niin voisiko lopputulos olla luotettava moottorinohjaus ilmatölkin turbomottiin... Asentoanturit varman suuri haaste, mutta olisiko muuta työlästä?

Vaihdelaatikon päällä tulipellin vaakaosassa painepuolen suodatin on viimeisimmissä kuplissa tehtaan jäljiltä. Missään tapuksessa en laittaisi konehuoneeseen suodatinta tai yhtään ylimääräistä letkuliitosta. Omassa siviilikuppelissa tuplapumpuille tarkoitettu alumiinikiiinnike, jossa toisessa kolossa pumppu ja toisessa suodatin. Niin ja sijaitsevat nykyään varapyöräkotelon pohjalla.

Tämän videon volkkariyhteys on ruoste ja hitsaamisen tarve. Video ei sovellu perjantai känniääliöille, ilman lääkettä oleville adhd -tyypeille, eikä niille, jotka tykkäävät vain ajaa tai puhua volkkareista tai ruuanlaitosta. Mutta meille, jotka viihtyvät tallissa ja joilta löytyy halua tehdä perusjuttujakin entistä paremmin, tämä on mielestäni yksi parhista parituntisista pellin hitsaamisen maailmaan.

Vanha telewellin plasma lakkasi toimimasta tovi sitten ja sen jälkeen tullut haaveiltua uudesta. Lopulta tiukka QFD anlyysi tuli päätökseen ja totesin, että mun tarpeisiin halvin laite antanee parhaan vastineen sijoitetulle rahalle. Oliko tää nyt sitten 172€ kotiovelle kannettuna Saksasta. Ja on oikein CE merkkikin, tosin en lukenut manuska, että lakkaako se olemassa voimassa, kun lisään virtajohtoon pistotulpan 🙂

Oliko muissa kohdissa volkkareita?

Aina tiennyt, että motorsportti aiheuttaa tunnetiloja, mutta että mopoautotkin... 🙂🙂 LOL!

Vähän asian sivusta, mutta käyttiksen pitkien umpiohin kokeilin halppis ledejä, mutta eivät pärjänneet entisille halppis xenoneille. Mutta nämä eivät siis olleet H4 polttimoita.

Aika tuuri käy, jos saa ehjän wbx:n ruiskun muutamalla kympillä. Ilmamäärämittarit tahtoo olla huonoja, suuttimia ei voi verrata nykyaikaisiin, kaasuläppä voi olla väljä, jne. Ja lopputulosta ei voi toimivanakaan verrata edes perus megasqruittiin.

Saman tyyliset runkolaakerit kuin kuplassa = vanhan mallinen lohko Erillisellä päittäislaakerilla = uuden mallin lohko

Jos maksimaalinen moottoriteho ei ole tavoitteena, niin suositan ruiskua alkuperäistyylisillä pässinsarvilla ja keskikaasuläpällä. Pysyy homma simppelimpänä. Onko vanhan vai uuden mallinen wbx lohko?

Ei varmastikkaan ole. Jos laittaa vaikka otsikkoon, että ”kuplan moottorin osia” ja tekee toisen ilmoituksen, että ”kuplan korin osia”, niin eikö jako ole aika selkeä? Ja jos on jokin täsmä aarre ja haluaa siitä äkkiä eroon, niin oma ilmoitus tyyliin ”kuplan IRS vaihteisto 3.88 perällä” ja kaikki ovat kiljuen avamasaa ilmoitusta ja ketään ei haittaa, montako myynti-ilmoa kaveri on postannut 😀

Suurimmalla osalla on otsikoissa päätuotteet tai vekotin minkä osia on myynässä, joten pelkkä otsikoitten selaaminen riittää vallan hyvin. Ainakin minulle. Toinen pointti on se, että ainakaan minä en todellakan lue kaikkia uusia myynti-ilmoituksia, eli otsikko toimii filtterinä siinäkin kohtaan. Toki vähemmän heräteostoksia tulisi tehtyä vuoden mittaan, jos ilmoituksia tulisi haettua vain silloin kun oikeasti tarvitsee jotain 😀

Taisi näihin muuten olla ainakin aikoinaan jälkituotanto-osina tuumaisiakin saatavilla.

Kaippa noitakin sitten on eri kierteillä. Mun irto case saverit täsmää kampikammion isoihin pinnoihin.

Eli jos on jokin osatarve päällä, niin pitäisi lukea kaikki ilmoitukset lävitse - ei kiitos!

Suuruusluokkaa joo, sama lukema pitäisi olla kumpaakin kautta pyörittäen. Mulla on loveamiseen tehtynä kansi, jossa on iso reikä palotilaan (näkee ja voi vaikka paskaa imeä pois) ja siinä vanhoista venttiileistä tehdyt terät. Ei vaan ole oikealle pyttykoolle tuo työkalu.

Jos päivität akselit pulttikiinnitteisiksi, niin kannattaa tarkistaa ovatko kiikkujen posket suoria. Helpoittaa päittäisvälyksen shimmausta kummasti, kun tietää ettei kiikkujen posket vaikeuta tulkkausta.

Miksi venttiilien kesto arveluttaa? Iät ajat käytetty rosterivenoja viritetyissä volkkareissa.

Kuinkahan monta suomisplittiä Tierpissä oikein onkaan kiihtymässä ensi Classicissa?

Juu, jos kuskin kypärä on renkaan päällä, niin eihän siitä katselemisen arvoista kilvanajoa synny sitten mitenkään 🙂 Viikonlopun pajotukset alkoivat perjantaina moottorin sovittelukasaamisella. Ensimmäinen homma oli dekkikorkeuden tarkistus ja siinä samallahan on aina hyvä tarkistaa hihnapyörän asteikko pyöräyttämällä moottori kummankin kautta stopparia päin ja katsoa, että asteluku pysähdys hetkellä on sama kummastakin suunnasta. Helppo homma verrattuna dekkikorkeuden mittaamiseen ilman männänrenkaita, heilahtaa meinaan mäntä todella herkästi ja mittamies on ihmeissään. Niin, kokoonpanotyökaluna käyttämäni hihniksen asteikko oli justiinsa oikein, mutta moottoriin asennuksen jälkeen kaavailemani pieni pyörä olikin sitten taattua Empiä. Onneksi tuli tarkistettua, olisi voinut olla käsi päässä sytkää säätäessä... Launtaina tuli mailla kokeiltua kiertokankien kevennyssorvausta. Harjoituskappale + pari sarjaa tuli pyyhkäistyä oikeastaan tekemisen ilosta, koska luotettava tietolähde oli jo kertonut, että ei kankien kevennyksellä jokkismoottorissa suuria saavuteta. No, onpa edes yritetty virittää 🙂 Jalmarikin pyörähti lauantaina katsomassa rojektia ja ruuvasi kallistuksen vakaajan irti ja jätti sen killumaan samaan kasaan avon etuakselin kanssa. Herran varttitunnin puuhastelu näkyy varmaan varttimaililla kellossa enemmän kuin minun päivän puuhastelu kankien kanssa... No, tuli sitä lauantaina totuuden nimissä muutakin puuhasteltua, kuin vain kankia kynsittyä. Pajan lattialla lojuneista rojuista tuli väkästettyä ittetehdyn näköinen apuväline kiertokankien tasapainoitukseen. Eihän kukaan luullut tuota tehdastekoiseksi 🤣 Niin ja loppuviimeistelyssä toisen sarjan kevyimmästä kangesta tuli tuollainen millaisena se seisoo alemmassa kuvassa. Pitäisi vielä tehdä kolme saman painoista ja katsoa sitten voiko esim. pulttien seudulta siloitella nuo nysät pois. Tänään tuli sitten ihmeteltyä keinuvipugeometriaa, venttiilien törmäyskohtia mäntään ja nokka-akselia. En löytänyt netistä kuin todella huonon kuvan FK46 nokkakortista, mutta siitä näkyviin arvoihin kun vertailin imupuolta, niin vahvasti tuo keppi vaikuttaa (ainakin imupuolen osalta) FK46:n suomikopiolta. Eli pitää syöttää mielenkiinnosta Pipemaxiin moottorin arvot tuolla FK46:lla. Oikeaoppinen keinuvipugeometria vaatisi keinuvipuakselin nostamista, mutta tulin kokeilujen jälkeen siihen tulokseen, että jätin vain kierroksen verran possutassuun säätövaraa suuremmalle välykselle ja jätin hatut pois venttiilien päistä. Geometria jää silti toispuoleiseksi (erityisesti pakopuolen 1.1:1 vippasilla), mutta silti työntötanko mahtuu hyvin putkeensa ja nostoakin syntyy enemmän nosto alkuvaiheessa. Seuraavaksi kun pääsee sorvin ääreen, niin pitää väsätä 265 mm pitkät työntötangot. Hain pahinta venttiilin ja männän törmäyskohtaa lisäämällä venttiilinvälystä 1/4 kierrosta kerrallaan ja katsomalla hihnapyörästä missä kohtaa liike jumittuu. Tuloksina sain, että imuventtilin törmäys männän kanssa käy "syvimmillään" 8 astetta jälkeen männän yläkuolokohdan ja pakoventtiili on "syvimmillään" männässä 10 astetta ennen yläkuolokohtaa. Noissa asennoissa napautin komealla erikoistyökalullani merkin mäntään. Ihan vaan siltä varalta, että muutun jotenkin jyrsinkoneeksi ja pääsen sillä loveamaan männät. No, todennäköisesti on kuitenkin ikäytettävä jotain han muun näköistä työkalua... Seuraavat hommat ovatkin sitten - kankien tasapainoitus - tönärien lyhennys - suojaputkiksi muuttuminen - onko kennelläkään hyviä budjettiratkaisuja mielessä? - mäntien loveaminen - virranjakajan akselin päittäisvälyksen tarkistaminen - runkolaakerisarjan nouto AC:lta ja päittäisvälyksen haku hehtaarille - kaikkien osien lopulline pesu - ja monia muita pikkujuttuja... 🙂

Kannattaa oikeasti hommata isompi alku, jos tuota käyttää muuhunkin kuin 2x vuodessa renkaiden vaihtoon. 6Ah tunnin akulla ihan eri peli, ainakin minun yksilö 😀

Riippuu mitä hakee ja mikä lohkon historia on. Ei tuollaisesta lentokonetta kannata tehdä, mutta tästä maasta löytyy paljon kesäkuplia, joiden kilometrit jäävät kesässä satoihin tai max tuhanteen. Ja oletuksella lämpösyklien määrästä ja lohkon elinkaaren loppumisesta lähes kaikki alkuperäiset lohkot voisi laittaa sulattoon. Suurempaan kokoon porattu runkolinja ei automaattisesti tarkoita sitä, että sillä lohkolla on muihin verrattuna enemmän lämpösyklejä. Liian pitkälle venytetty koneremontti tai lohkon huono säilytys tarkoittaa usein ylikokojen yli hyppäämistä...

Kovalevystä olen yhdet tehnyt, pysyi suorana jonkun vuoden varastossa ja sen jälkeen autossa. Auto tuli myytyä, joten ei tietoa kuinka ikuiset olivat. Seuraavaan projektiin taidan tehdä alumiinistä viimmeisimmän project pinky jakson innoistamana.