Ketsa

Millainen matka tuollaisella akkupaketilla pitäisi pystyä taittamaan?

Tutkijalta saitkin jo asiallisen vastauksen tähän kysymykseen. Noin kireä nokka, vakio kannet ja vakiokaasari eivät ole yhteensopiva combo. Tuli meinaan kokeiltua itsekkin vastaavaa 25 vuotta sitten ja oli janoinen ja ikävä ajettava vakio koneeseen verrattuna. Itse korjasin asian aikoinaan isoventtiilikansilla ja keskituplalla 🙂

Kyllähän kaupungista pitää löytyä vaihtoehtoinen joukkue niillekkin pelaajille, jotka arvostavat pitkää kesälomaa urheilullisen menestyksen sijaan 😂

Eiköhän noi vakio kannet kuitenkin pidä huolen siitä, että saa toiminaan vakiokaasarillakin. Viis satkua vakiota suuremmat venttiilivälykset korjaa hiukan väärää nokkavalintaa ja sitten vaan muutama pari kolme vakiota isompaa pää- ja tyhjäkäyntisuutinta taskun pohjalle (ei ole iso kuluerä).

Onko noi punaiset Porin Ässät? Eikös ne just tässä jokuvuosi voittanut Kärpät välierissä...

Jaksaako pyörittää tuota harjaa jos siihen koskettaa kalikalla? 😀

Purkamatta vai purkaen?

Jos tähän tulee kaareva tuulilasi, niin multa pääsee itku 😉

Tästähän saa tehtyä sitten ihan oikeasti Herbien näköisen menopelin 👍

Aika heikkoa, kun joutuu kahdesti jatkoajalle Ipaa vastaan. Paljon on varaa parantaa...

Ennenvanhaan olis pääsyt Vaasasta laivalla suoraan pelipaikalle 😂 Volkkariyhdistyshän voisi järkätä tähän kohtaan juopotteluristeilynsä ja järkätä tuon nykyisen Uumajan laivan koukkaan Sundsvalliin...

Eikös kuvassa pilkota myös lamda-anturi? Tuo imuilman lämpötila-anturin sijoitus on aika erikoinen, miksi laitettu sotkemaan virtausta imutorveen, kun käytännössä lömpötila on kuitenkin sama torven ulkopuolella.

Tuskimpa on kauhean läpikova tuollainen nostaja. Ja kevyissä nostajissa paljon ohuemmat lautaset, joten ei taida tulla lujuuskaannongelmaksi. Eli kumpikin tyyli taitaa toimia... Itse modaisin nostimia tai vaihtaisin ne ohuemmalla lautasella oleviksi, jotta nostimen ollessa ääri ulkona olisi maksimaalinen määrä matskua pitämässä nostajaa suorassa / minimaalinen linjaheitto ohjurin ja pesän välillä erityisesti siinä kohtaa, kun pesä alkaa olemaan kulunut. Tiedä sitten minkä verran asilla on oikeasti käytännössä merkitystä...

Heh. Kiitoksia, Urhon kopasta ei hirveitä pois saa järkevällä työllä, joten pitää koittaa laihduttaa lähinnä tuota peilissä näkyvää hahmoa...

Harrastekaluston suhteen näyttää siltä, että lentäen tulee tuonne mentyä tänäkin vuonna.

Lopultakin ehdin pajalle tekemään imusarjat tähän mottiin. Minulla ei ollut jokkisimusarjoja/kaasareita tähän moottoriin, joten siitä sai hyvän syyn poiketa "jokkis-spekasta". Kaasareiksi nappasin urhoilumoottorista 40 dellortot 36 sisäkurkuilla ja imariaihioiksi siviilikuplan tuplien imusarjat, jotka ovat yläpäästä 40 mm, mutta alapää oli kaiverrettu D-portaukselle. Imusarjan pituuden yritin päätellä Pipemaxilla siten, että syötin tiedetyt arvot ja sen jälkeen koitin säätää efficiency prosenttia ja jonkin verran max tehon kierroslukua, kunnes lopputulos täsmäsi olemassa olevaan pakosarjaan ja teho oli siinä haarukassa mitä tälläisestä moottorista voisi oikeasti olettaa tulevan. Koska pakosarja on 4-2-1 mallia ja yritetty tehdä lähinnä mahdollisimman lyhyeksi, en pystynyt hyödyntämään ohjelman stepper pakosarjan suunnitteluominaisuuksia, vaan menin virittäjän käsikirjan yksinkertaistetulla ajatuksella ensiöputken pituudesta 4-2-1 pakosarjassa (ensiöputken pituus = ensiöputki + toisioputki). No, noitten pähkäilyjen jälkeen lopputulos oli se, että imusarjaa piti lyhentää noin 30 mm vakio imutorvien kanssa mitattuna ja sillähän pääsi passelisti eroon imusarjan D-porttauksesta :) Nyt olisi sitten lopultakin kaikki osat sillä mallilla, että voi leipoa moottorin lopullisesti kasaan ja alkaa kyselemään kotikylästä säätöaikaa tälle rakennelmalle...

Sen verran kauan alkaa koulusta olla olemaan, että vain yksinkertaiset kertolaskut tasaluvuilla onnistuu 😆

Kohteesta riippuen rälläkällä, vingulla tai nauhahiomakoneella.

Mun ääni menee ehdottomasti tuollaiselle irtokruunulliselle mallille. Sillä poraa nopeasti kymmeniä pistehitsejä irti, kun taas tuollainen mikälie pikaterästerä saattaa olla kaput muutaman pisteen jälkeen. Kokemukset perustuu bilateema/mätänet tuotteisiin, eikä mihinkään oikeisiin laatuteriin.

Tällä ikää on jo tuo aineenvaihdunta niin hidasta, että painon tasaaminen tasan sataan kiloon vauhtipyörän mutterin kiristystä varten ottaa aivan liikaa kalenteriaikaa... Joten piti investoida kaikkien näiden vuosien jälkeen lopulta isompi momenttiavain 😀

Mukava nähdä, että sinäkään et ole parantunut 😀

Useampi hampainen parempi, viimeksi tein vain kaksi hampaisen ja se hyppi ja kairatun syvyyden päättely venttiilin varresta oli hankalaa. Itse olen tuon kolon paikan/tarpeen määrittänyt siten, että haen moottoria pyörittäen venavälystä kiristäen todellisen lähimpänä mäntää käymis kohdan ja kairannut kolon juuri sille kohtaa, enkä männän yläasennon kohtaan. Esim. Jokkismottiprojektissa pakovena käy lähimpänä mäntää 10 astetta ennenyläkuolokohtaa ja imu 8 astetta jälkeen yläkuolokohdan, joten motti oli vauhtipyörältä lukittu noihin kohtiin koloja kairatessa

Tai sitten rälläkällä tekee vähemmän isompaan venttiiliin sopivan ”hammastuksen”. Nopeampi minun mielestä tehdä tuollaisella kuin hiomapaperin kanssa ja leikkuujälkikin on siistimpi.

Hönölän Leepu poikkesi kylään. Kun ei tuo edes juo kaffetta, niin päätin vieldä hänet pajan puolelle. Vaihteensekoittimen paikka siinä turistessa löytyi, sekoitustankojen osalta homma jäi vielä vaiheeseen, koska laatikon päästä löytyi liikaa pään raapimista. Osaako joku sanoa, että onko ne pienen palat siirtäjien koloihin tarkoitus hitsata tai juottaa kiinni MSE:en palliksen laatikon nokkakappaleessa, vai pitäisikö niiden jäädä jotenkin "itsestään" jumiin? Takajousituskin nytkähti eteenpäin ainakin uusien vahvempien pitkittäistukivarsien verran. Myös tolpan yläkorvakko alkaa olemaan valmis toiselta puolen, vielä rakennelman peilaaminen toiselle puolelle ja yhdysputki korvakkojen väliin, sekä pientä loppuviimeistelyä ja tämä on kohta rullaava 🙂 Ei kenelläkään sattuisi olemaan halpaa 26x8,5 R15 rengasparia, siis tallirullailuun ja rullille kelpaavaa? Myös takajarrusatulan kiinnike tuli hitsattua paikalleen, joten takajarrukin pääsi ensimmäistä kertaa kasassa olevana kuvaan. Ja jos jollain on viisautta jakaa noiden tukivarsien sojottelukulmista, niin mielellään kuuntelen... Niin ja kiitokset jälleen talkoomiehelle!

Ainakin edellisen harjoituksen ecusta tuli silleensä hyvä ajonestopuukotuksessa, että ei tuntunut kaipailevan mitään puuttuvia ”pillejä”. Virta, maa ja diagnostiikkapistokkeelle kolme karvaa olivat ainoat tarpeet moottorin johtosarjan lisäksi. Pitää tutustua tuon luovuttajamoottorin kampi- ja nokka-antureihin. Jos ne siirrettävissä boxseriin kohtuullisesti, niin ehkä tätä ajatusta voisi viedä eteenpäin. Ja saahan tuohon johtosarjan päähän sitten vaikka hestecin. Jos orkkis ecun käytössä nousee seinä pystyyn syystä tai toisesta 🙂