wp

Itsellä vähän erilainen ongelma, vanha luotettu paineensäädin lakkasi toimimasta, uudella säätimellä grilli muuttui sytkärin tehoiseksi. Ei paistu pihvi...

Hyvin toimivalla paketilla tuossa olisi noin 40c/litra säästöpotentiaali jos kulutuksen saisi pysymään puolitoistakertaisena. Ei kun kokeilemaan, lambda putkeen ja neulaputken korkeutta säätämään. Jos alipainesäätö ei vielä käytössä voi olla sen kanssa jopa enempäänkin.

Kylmäkäynnistys ja öljynvaihtojen tihentäminen tulee ensimmäisenä mieleen haasteista. Alkoholipolttoaineet pitävät korkeasta puristussuhteesta ja kunnon kipinästä. T1- alustalla kumpikaan ei toteudu vakio-osilla. E85 sisältää lisäainepaketin jolla kylmäkäynnistys on parempi kuin itse sekoitetulla gasoholilla, myös kylmätyhjäkäynti on parempi. Vähemmän etanolia kertyy moottoriöljyn sekaan vaikka näennäisesti mittarilla tarkistaen molempien etanoli% oli 85 eli itse blendailu ei vastaa valmista pumpputuotetta. Puhtaalla alkoholilla käyvät moottorit käynnistetään yleensä bensalla jotta moottoriin saadaan lämpöä höyrystämään alkoholia. Nämä omia henkilökohtaisia kokemuksia, ei kuitenkaan typ1- moottorista. Muutoin kummempaa kikkailua ei tarvita kuin oikeat suutinkoot jolla moottori käy hyvin. Eikös tuo etanoli ole aika kallista pienissä erissä ostettuna, kannattaako kikkailu 2-osaisella tankilla? Nykyaikaisella moottorinohjauksella ja anturoinneilla toteutettuna toiset suuttimet sumuttaisivat etanolia ja toiset bensiiniä, silloin voisi hakea makeimman seossuhteen €/litra/100km tai käyttöominaisuuksien pohjalta. Muutoin E85 on selkeästi yksinkertaisempi ratkaisu, ehkä parasta olisi kuitenkin optimoida sytytysennakko, puristussuhde ja SU-kaasuttimen seokset siten että nykybensasta saa kaiken hyötysuhteen irti.

Kahden kilon lampaan putkiluupaisti ruskistettu kevyesti ja odottaa pääsyä uuniin muutamaksi tunniksi.

Löbro 930- nivelelle löytyi maininta 22 asteen suositellusta maksimimurtokulmasta. Tuon sisällä kun pysyy niin ei pitäisi tulla ongelmia, asennuksessa kannattaa miettiä tukivarsien liikeratoja sekä sitä että murrosta on kahdessa eri tasossa. Käytännössä tuota voisi kokeilla pyörittämällä akselia erilaisilla murtokulmilla ilman suojakumeja ja hakea rajat jossa pyörityksessä ei tunnu takertelua hyvin rasvatuilla nivelillä.

Läppäri alkaa olla tähdellinen työkalu jo vähänkään uudempien 2-pyöräisten kanssa. Piti hankkia kaapeli ja softa jotta saa kaikki säädöt ja sopeutukset tehtyä ilman käyntiä lähimmässä 200km päässä olevassa merkkihuollossa.

Istuinkorkeuden muutos valmis ja ketjurasvarin säiliö löysi paikkansa käsisuojusten kiinnikkeestä pienten hienosäätöjen jälkeen.

20-30mm istuinkorkeuden madallus pitäisi saada aikaan, muutetaan vähän iskunvaimentimen kulmaa siirtämällä kiinnityspistettä 🤔

Ihan mielenkiinnosta, onko kannet kanavien osalta vakiot ja minkä kokoinen on imukanavan aukko laipalla ? Minkä kokoiset venttiilit kansissa ?

Tämän vuosituhannen 2- pyöräiseksi yksinkertainen. Kuvan ikäluokan laitteiden kanssa ollut tekemisissä työn puolesta viimeksi 90- luvun alussa.....

Honda CB takavaloista päätellen

Reikä osui niin keskelle ruuvia että kierteen jämän sai vetää lankana ulos😳....ei taida kannattaa pelata lotto ja arvontapelejä tällä viikolla, tuuri taitaa olla käytetty vähäksi aikaa

Meinasi ahdistaa.....jo viime kesänä ketjuja säätäessä makustelin ettei oikean puolen ruuvi taida irrota terveenä herkistelyä ja voitelua varten. Takahaarukkaan se sitten katkesi, M10x1.25 ruostumaton teräsruuvi. Ei auttanut muuta kuin ottaa pätkä pyöröterästä ja tehdä sorvissa kuvan mukainen porausohjari. Erikoispitkillä 5,6 ja 8mm terillä reikä jämästä läpi. Eka reiän kanssa alkoi usko loppua, melkein 2 tuntia varovaista porausta kun ruuvi tuntui olevan herkkä työstökarkenemaan rosterille ominaisesti. Poranteriin meni 40€, onneksi yksikään ei katkennut niin voi käyttää myöhemmin.

Venttiilivälykset tarkistettu, vielä pakosarjan kaikkien tiivisteiden ja sytytystulppien uusinta ennen kuin räikän suunta käännetään. Pyörän omalla työkalusarjalla pystyy purkamaan laitteen tähän pisteeseen reilussa parissa tunnissa 😳, täytyy sanoa että kerrankin on ajateltu huollettavuutta.

Tätä en ole nähnytkään, tuo kaapija pitää soveltaa omaan loiskelevyyn

Jos jouset eivät saa kunnolla voiteluöljyä jäähtyäkseen niin riski katkeamisesta kasvaa. Materiaalin ominaisuudet muuttuvat ja vaihteleva kuormitus aiheuttaa väsymismurtuman jouseen. Endurance- tyyppisissä moottoreissa on käytetty Mikon mainitsemia öljysuihkuja paljonkin. Yksinkertaisimmillaan sellaisena voisi toimia pieni reikä onton työntötangon yläpäässä. Olen katsonut muutaman videon jossa rullanokalla varustetun moottorin venttiilikoneistoa on kuvattu spintron- laitteistossa. Ilman jäähdytysöljyä jousien lämpötila nousee savuavan kuumaksi sekunneissa, antaa ajattelemisen aihetta🤔

Molemmat moottorit toimivat ongelmitta säädön dynossa, ensimmäinen jopa kaksi käyntikertaa kun säätäjä huomasi venttiilijousien paineiden olevan riittämättömät. Öljyt vaihdettiin joka käynnin jälkeen eikä jälkiä voiteluongelmasta ollut havaittavissa. Radalla molemmista moottoreista kolmosen kanki kampikammiosta ulos 300m kohdalla ja lopputuloksena kaikki liikkuvat osat roskiin ja tyhjät kannet korjaushitsattavaksi.

Selittämättömiä ovat ilmavirtauksien tiet. Oma Kotari sietämätön ajaa omalla ja aftermarket- pleksillä mutta kun aftermarkettiin laittaa yläreunaan 60mm korkean spoilerin niin yhtäkkiä kypärämelu loppuu täysin, voi ajaa visiiri auki pelkät aurinkolasit päässä vaikka koko maan päästä päähän.

Hiillos pian valmis entrecotea ja ulkofilepihviä varten. Lohkoperunat ja salaattia kylkeen

Meillä on yhdessä moottorissa poistoletkut venttiilikoteloiden takanurkista suoraan lisäöljypohjaan. En tiedä paljonko se loppupelissä vaikuttaa mutta yhdessä isomman lisäöljypohjan kanssa 3.sylinterin kiertokangen laakerin kiinnileikkautumiset loppuivat. Yhden kesän vahinkosaldo huiteli 20k eurossa, kaksi täyttä vetoa ja sama määrä moottoreita. Lähtökohtana oli edelliseen pomminvarmaan moottoriin verrattuna suurempi öljypumppu ja pienempi lisäöljypohja

Kahden mopon kausihuollot talviloman ratoksi. Rouvan Kawaan vähän pienempi sekä ketjurasvarin asennus, Kotariin sitten laajempi. Isoin huolto venttiilivälysten tarkastuksella sekä etuteleskooppeihin täysi huoltosarja.

Tätäkin mietitty, kunnollinen pumppu, säiliö, letkut ja ylimääräinen öljy painaa kuitenkin enemmän ja monimutkaista asennusta. Aika näyttää mihin päädytään.

Yksi ajatus oli leventää olemassa olevaa kampikammion öljytilavuutta tekemällä ruuvikiinnitteiset "siivet" öljypohjan sivuihin joko alumiinilevystä kotelo hitsaten tai umpitavarasta jyrsimällä. Kuin lisäöljypohja mutta sivuille päin. Näin taso laskisi hitaammin varttimailin edetessä, öljyn loppumisesta pumpulta on kalliita kokemuksia.

Voihan se sieltä pyrkiä ulos mutta itse tulkitsisin sen johtuvan ohipuhalluksesta jolloin kampikammiopaine nousee ja puhaltaa öljysumua ulos kun tiivistettä ei ole. Ohivuoto on ilmajäähdytteisessä suhteellisen suuri johtuen putkien muodonmuutoksesta lämpenemisen johdosta. Kun olen porannut putkia tulee niihin aina soikeutta kampakselin pituussuunnassa, epäilen sen johtuvan matalammista rivoista putkien välin kohdalla.

Poraukset ja suuttimet on, varttimailille eivät ehkä tarpeelliset. Tähdellisempää olisi varmistaa että öljypumpulle on koko ajan tarjolla riittävästi vaahdotonta öljyä. Loiskelevyt ja öljynkaapijat mietinnässä, samoin paluuvirtauksen varmistaminen takaisin kansista.