x-pj

135R15 on aika yleinen rengaskoko ja se nostais keulaa noin 1,5 cm.

Laakeripukit jakaa kampikammion kolmeen "lohkoon". Takimmaisessa (hihnapyörän puoleisessa) lohkossa ei ole niin paljon öljysumua kuin niissä lohkoissa, joissa kiertokanget heiluu. Joten sieltä ei nouse huohotuksen mukana niin paljon öljyä, kuin kahdesta etummaisesta osasta. Venakoppien huohotuksesta tuntuu olevan montaa mielipidettä. Jotkut laitta toiselle puolelle, jotkut molemmille ja jotkut ei ollenkaan. Mulla on nyt molemmista ja jatkossa en laita ollenkaan. Tollanen öljyntäytössä oleva huohotinboxi on kaikkein kätevin. Minä laittaisin sisälle vielä teräsvillaa, niin erottuisi öljy paremmin ilmasta.

Mun tuttu autolasiasentaja sanoi, että vettä voi käyttää, koska se haihtuu ajan kanssa. Sellaista liukastetta ei pidä käyttää, joka jättää kumin liukkaaksi. Jos tiiviste ei pure kunnolla kiinni, lasi liikkuu tärinästä ja voi alkaa jopa vikistä ajossa.

Isompi korkeammalle kiertävä kone huohottaa enemmän kuin vakiokone, joten hyvä sitäkin olis kehittää alkuperäisestä. Reijän käyttökelpoisuus riippuu siitä missä se sijaitsee.

Kannatta kokeilla. Mulla on vakiokopat 1.4 kiikkujen kanssa ja nostoa nokalta 10,5mm, mahtuu hyvin. Peltikoppaan on myös helppo naputtaa lisää tilaa, jos joku yksittäinen keinu ottaa kiinni.

Sepi laittoi viisysissä öljyjäähyn torsionputkeen. Ei hassumpi paikka sekään (viesti numero 159). http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/11083-viisysi%C3%A4-viilaamaan/page-4

Ähtäristä 10000 on mielestäni kova hinta, vai tarkoititko 10€.

Jos yhdistelmän kokonaismassa (rekisteriotteeseen merkitty) ei ylitä 3500kg, sitä saa ajaa B-kortilla eli Nivalla voit vetää kokonaismassaltaan 1490 kg peräkärriä. Yhdistelmän todellinen paino ei saa kuitenkaan ylittää Nivan maximia 3100 kg. http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/peravaunut

Nykysin taitavat Mahlen ja AA:n putket tulla samalta tehtaalta.

Kun kurkkaa rummun sisäpuolelle huomaa kyllä miksi

Uskallan suositella. Siellä onnistuisi myös kansien porttaus. H eli Harri porttasi minun kannet ja tuli huippuhyvät.

Minä tein Doodahin ohjeiden mukaisesti. Joskus löysin Sambasta, mutta en enää. Eli ensin valmistelin irtoperälle kiinnitysmekanismin sisäkkäin menevistä putkista. Sitten perä poikki, mutta pelkästään kiinitysmekanismin kohdalta. Sen jälkeen kiintysputkien hitsaus koriin ja viimeisenä perän katkaisu kiinnityskohdan ylä ja alapuolelta. Perän lukitus paikoilleen putkien läpi menevillä pulteilla. Tässä Doodahilta pöllitty kuva lopputuloksesta.

Minulla oli skodan startin kanssa sellainen ongelma, ettei ratas uponnut tarpeeksi syvälle vauhtipyörän hammastukseen. Uppos vain vähän yli puoliväliin. Otin siivun pois startin laipasta. Tossa startissa on niin paljon voimaa, että vauhtipyörän hampaat on kovilla.

Minulla ainakin on säätöruuvit pysyneet paikoillaan vaikka lirpakkeita ei ole kaikissa säätöruuveissa.

Hyvä vertailutaulukko arvojen osalta, mutta ekan postaajan kaikki "suositukset" ihan liian rikkaita.

Mittari näyttää arvoja lambda-anturilta tulevan tiedon perusteella. Bensalla optimaalinen seos on 14,7 joka tulee lambda arvolla 1. E85:llä optimaalinen seos on 9,9, joka antaa lambdalle saman arvon 1. Joten mittari näyttää tällöin myös 14,7. Itse olen AFR-tavoitearvot pitänyt samoina kun bensalla. Paitsi maximitehon tavoitteen laskenut 12,5 teen. Bensalla pyrin 12,7:ään. Tässä vastaavuustaulukko megan manuaalista.

Noin 2,5 cm.

Toinen vanhat käytetty tai uusi tarvikejakaja saattaa olla parempi tai huonompi. Jos todella ja varmasti hyvän haluaa, niin sitten pitäs ostaa 123-jakaja, mutta se maksaa jo 250 euroa. Mulla oli sellanen ennenkuin siirryin megaan ja olin kyllä tyytyväinen. Halpis skrobo piti myös vaihtaa parempaan, kun se jostain syystä sekoili 123-jakajan kanssa.

Mulla olis tollanen pätkä valmiina. Juuri tuohon putkeen tehty. En tarvii sitä enää, kun hitsasin mustan mutterin tavallisella langalla rosteriputkeen. Eihän se kaunis ole, mutta toimii. Laitanko pätkän postiin?

Jos skrobo on kunnos, niin systys siinä vaeltaa. Jossain on pikkasen väljää. Jos jakajan käyttöakseli ei pääse liikkumaan ylös-alas, niin vika on jakajassa. Onko samallaista vaeltelua korkeammilla tasasilla kierroksilla vai pelkästään tyhjäkäynnillä. Eihän se juurikaan haittaa, jos pientä heilumista on pelkästään tyhjäkäynnillä. Paitsi säätämistä. Minä olen yleensä säätänyt sytkän maksimiennakoilla. Laittaa noin 30 astetta maksimiksi ja tyhjäkäynti on sitten mitä on.

Onko virranjakajan alle kuuluva kierrejousi paikallaan ja jakaja tarpeeksi syvällä lohkossa.

Oireet mielestäni viittais vuotoon pakoputkessa.

Jousipakat voi lyhentää. Molemmista päistä pätkä pois. Lisäksi pitää tehdä päihin uudet syvennykset tukivarsien lukitusruuveille.

Joskus kauan kauan sitten oli sellaisiakin akuja, jossa oli valmiiksi kaksi plus-napaa. Ei mitään hajua oliko ne 12/24 vai 6/12.

Käytännössä lähes mahdoton saada sitä akselin sisällä olevaa jousipakkojen lukituspalikkaa pyörimään sujuvasti akseliputken sisällä katkasematta akselia.