Jump to content

Mitä tehdä uusille kansille ennen koneeseen asennusta?


Recommended Posts

Kaikki aikaisemmat topikit aiheesta käskee teettämään kansityöt, jollakin joka ne osaa. Jos nyt ei aivan kaiveta niitä viimeisiä heppoja siellä kahdensadan paremmalla puolella, niin ei kai pikku parantelu mitään rakettitiedettä voi olla? Vai onko tämä niin hurja bisnes joillekin, ettei halua salojaan muille kertoa?

 

Jossain topikissa taisi olla maininta että puolisen tuumaa venttiilin molemmin puolin on virtauksen kannalta tärkein alue. Ymmärsin että palotilan puolelle tehdään tilaa. Mutta entäs kanavien puolelle? Mitkä on suurimmat virheet mitä voi tehdä?

 

Käsittääkseni imupuolen kanavassa pitäisi olla suurempi näkemys miten virtaukset saadaan kivasti pyttyyn?

 

Entä pakopuoli? Onko täällä yksinkertaisesti isompi parempi? Voiko sitä niin suureksi kairata että virtaukset hidastuisi liikaa?

 

Kun AirCooled.fi:n sivujen virtausmittauksia kattoo niin pakopuolihan kansissa aina ahdistaa. Joten kannattaako matala viritteisissä hirveästi imupuoleen panostaa? Otetaas esimerkki, mulle on tulossa koneeseen nämä kannet. Samat aihiot pienemmillä venoilla (40/35,5) suoraan paketista 12mm nostolla virtaavat 137/111hp. Eli voisin kuvitella 37mm pakovenan virtaavan jotain 120-luokkaa. Jos nyt siis koitan puristaa noista omista kansista tulevalla 11,83mm nostolla vaikka 135hp, ei imupuoli pitäisi hirveitä vaatia. Joten pääpaino pitäisi siis olla pakopuolella, olenko oikeilla jäljillä?

 

Palotiloja jo hieman kairailin Tompan vinkkien mukaan sylinterin reunalle saakka että virtausta saisi lisää ulkoreunallekkin. Toki pitää tilavuudet mitata ja laskea puristukset jne, mutta ei niistä tässä yhteydessä sen enempää.

 

Kysymys siis kuuluu mitä tekisin kanaville? GURUT NYT TIETOA PELIIN! Sen takia kysyn, koska hyvät vinkit olis käyttökelpoisia vaikka ihan perus 1600cc:sta piristäessä.

 

Kuva1

Kuva2

(kuvat oli niin isoja, että vaihdoin ne linkeiksi)

Link to comment

En ole guru, mutta kerron silti.. ;)

 

Itse kun en ole pahemmin kansia viilaillut, niin vakio- tai mietoviritteisiin koneisiin olen aina tehnyt kansille, niin moottoripyörissä kuin autoissa saman tempun. Ja tuo temppu on kanavien siistiminen ja tasoittaminen. Virsikirja kiinni vinkuun ja sillä niin pitkälle kuin kanavaan ylettää ja sen jälkeen ihan hiomanauhaa sormen ympärille ja sillä loput. Muotoihin en ole koskenu, koska sitä hommaa en riittävästi osaa, kanavat sileiksi ja siisteiksi, ei kiiltäviksi ja sillä hyvä. Ja sama temppu palotilalle, kaikki rosot pois jotta ei ole mihin karsta tarttuisi, ja palotiloissakaan en ole koskenut muotoihin, ainakaan yleensä.

Link to comment

Ei ole rakettitiedettä.

http://knol.google.com/k/modifying-vw-t ... rformance#

 

Tuossa aika hyvät perusjutskat.

Pääasia imupuolella että kanava koko ajan pienenee venttiilin päin mentäessä ja pysyy jouheavana.

Pakopuolella se terävä sisäkulma pitää pyöristää ja suurentaa aukkoa.

 

Ite joskus ekaa kantta suhratessa tein noi, niin vakio pikkuvena kannesta ~128 ja 108 hp virtas.

Sit kun haetaan ne viimeiset, niin sit tarvitaan niitä salaisia jippoja, joita ei kerrota ihan heti. Itse en tiedä myöskään.

Link to comment
Kun AirCooled.fi:n sivujen virtausmittauksia kattoo niin pakopuolihan kansissa aina ahdistaa. Joten kannattaako matala viritteisissä hirveästi imupuoleen panostaa? Otetaas esimerkki, mulle on tulossa koneeseen nämä kannet. Samat aihiot pienemmillä venoilla (40/35,5) suoraan paketista 12mm nostolla virtaavat 137/111hp. Eli voisin kuvitella 37mm pakovenan virtaavan jotain 120-luokkaa. Jos nyt siis koitan puristaa noista omista kansista tulevalla 11,83mm nostolla vaikka 135hp, ei imupuoli pitäisi hirveitä vaatia. Joten pääpaino pitäisi siis olla pakopuolella, olenko oikeilla jäljillä?

Imupuoli on tärkeämpi, koska sinne seos imetään alipaineelle. Pakopuolen ei ole niin väliä, koska palanut seos painetaan poistotahdilla paineella pois.

Link to comment
Guest fgronlun

Mitä itte huomasin omista Empin "044" kansista että venojen seeti reijät oli aivan liian pienet. Siis seetin reikä kai olis hyvää olla noin 0.88* venan halkasija. Siis 40mm venalla reikä sais olla noin 35mm ku se oli tehtaalta omissa empin kansissa noin 31-32mm. Siis teoriassa seeti reijät virtas suunnilleen sen mitä vakio imu venalla olis saavuttanu maksimissaan..

 

Joten ennen asennusta kannattaa nuo kattoa. Itte huomasin siinä ku tein varmuus läppäyksen ja huomasin venojen tiivistävän seeti pinnan sisäreunasta..

 

Ittekkin vähättelin tuota ku monet aina painottaa seeti hommaa. Mutta kansigurujen mukaan kanavan pienin halkasija kuuluu olla seetireikä. Ja viimekädessä se on juuri tämä joka jarruttaa virtausta ja siten huippu tehoa..

Link to comment

JaniM:n linkittämä artikkeli vaikutti ihan pätevältä vaikka en ehtinyt sitä vielä ajatuksella lukemaankaan.

 

Porttaushommat on oikeastaan moottorin merkkiin katsomatta samanlaisia, ilman virtaus kun noudattaa fysiikan lakeja jotka on samat kaikilla mantereilla. Ihan ensimmäinen homma on tuossa artikkelissakin mainittu imuseetien blendaus kanavaan, tehdaskansissa saattaa olla parinkin millin kynnys. Sen lisäksi olen yleensä muotoillut ohjurit ja niiden ympärillä olevan valun virtauksen suuntaisesti. Eli niin että imuohjurin pää ohennetaan pisaran muodossa venttiiliä kohti ja vastaavasti pakopuolella sama pisaramuoto mutta koska suunta on toinen niin ohjurin pää pyöristetään ja sulautetaan ympärillä olevaan valuun.

 

Kun lähdetään muokkaamaan itse kanavaa niin ei pidä ajatella miten haluaa seoksen liikkuvan - ennemminkin miten _seos_ haluaa liikkua. Eli kanavan muoto pitäisi saada sellaiseksi että se synnyttää mahdollisimman vähän pyörteitä. Suorassa kanavassa tämä on tietysti helppoa, ei tarvitse huolehtia kuin että kanava kapenee kohti venttiiliä. Juuri ennen venttiiliä pieni pyörre onkin sitten toivottavaa, sen takia siihen yleensä tehdään pieni avarrus (bowl). Jos kanava on mutkalla niin yleensä ei sisäkurvia saisi missään tapauksessa mennä kairaamaan suoremmaksi. Tämä siksi että ideaalikanavassa sisä- ja ulkokurvin säteet lähtevät samasta keskipisteestä jolloin seoksen matka taittuu mahdollisimman rauhallisesti. Tehdaskansissa vaan sisäkurvi on yleensä aivan liian tiukka jolloin suositeltavinta olisikin lisätä tavaraa siihen säteen suurentamiseksi. Menetetty tilavuus otetaan sitten sisäkurvia leventämällä jolloin kanava muuttuu selällään makaavan "D"-kirjaimen muotoiseksi (tästä tulee termi D-porttaus). Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta lisätä materiaalia, erilaiset kanavakitit on vähän epäluotettavia ainakin katukäytössä, joten kanavan muotoa ei juuri päästä muokkaamaan.

 

Kanavien viimeistely sitten imupuolelta #60 hiomapaperilla niin että pinta jää karheaksi että polttoaineseos ei pisaroidu sen pintaan, pakopuolelta voi sitten kiillottaa vaikka peiliksi.

 

Jos pakoventtiilin lautasessa riittää materiaalia niin sen palotilan puoleiseen pintaan voi työstää 20 asteen seevin, sen voi tehdä vaikka niin että venttiili pylväsporaan pyörimään ja vinku hiomapaperirullalla varustettuna ruustukkiin oikeaan kulmaan. Ristisyöttöpöytä jeesaa hommassa kummasti. Imuventtiiliin olen tuota aiemmin mainittua pyörrettä tehostamaan tehnyt pyörrekuvion, venttiili taas pyörimään pylväsporaan ja varovainen kosketus vaikka rälläkän lamellilaikalla tai muulla vaakasuunnassa pyörivällä hiomavehkeellä. Nykyään monissa virivenoissa (esim. Ferrea) kuvio on jo valmiiksi.

Link to comment

Palotilojen muokkaamisesta vielä...

 

Tämän ketjun ensimmäisessä viestissä puhuttiin "tilan tekemisestä". Itse olen ymmärtänyt tämän niin, että kun seos työntyy imukanavasta palotilaan, pitäisi sen päästä kiertämään venttiililautanen mahdollisimman jouheasti niin ettei se jää turhaan pyörteilemään vaan jakautuu tasaisesti koko palotilaan jolloin palotapahtumasta tulee täydellinen. Monesti palotilojen seinät kuitenkin varjostavat venttiiliä pahasti, ts. seinä nousee heti venttiilin vierestä jyrkässä kulmassa. Tätä muotoa kun hiukan pyöristää niin saadaan seos kulkemaan jouheammin. Sama homma tietysti pakopuolella. Palotiloissa on sitten erityisen tärkeää että ne ovat saman kokoiset, tosin jo yhden kuutiosentin materiaalinpoisto tarkoittaa aivan järjetöntä määrää lastua eli ihan näppituntumallakin pärjää jos ei byrettiä omista. Joskus noita on mitattu ihan vaan perinteisillä lääkeruiskuilla.

Link to comment

Porttaushommissa kannattaisi ehkä luoda silmäys kaasutin-/tikkukaseihin, joissa litratehot on jotain ihan muuta ja tietoa intternets puolillaan.

Esim. oheisessa nasse-kuvassa pari jutskaa pistää harjaantumattomaan silmään.

-Venttiili/seeti on iso.

-Kanava on "pieni".

-Seeti ei ole kapein kohta kanavassa

-Virtaus pyritty pitämään mahdollisimman suorassa loppuun asti ts. ei ole mitään pyörteilyspoilereta seetin alla eikä muuallakaan.

post-921-13888363035433_thumb.jpg

Link to comment
  • 1 year later...

Aikaisemmat viestit koskee "viritystä", mutta kun osuu niin hyvin otsikkoon niin jatketaan tähän.

 

Ostin aikanaan CB Performancelta "Los Banditos" nimiset sylinterikannet. Rupesin nyt kesälomalla mittailemaan palotiloja ja fairyvesi valui mukavasti kanaviin. Eräs henkilö neuvoi että uudet kannet pitää aina läpätä ennen asennusta. Kävin ostamassa jo venajousipuristimen, hiomatahnan ja hiomatutin.

 

Ennen kuin hölmöilen itse kannet rikki, kysytääs täältä että mitä pitää tehdä. OLETTAISIN että uudet kannet eivät kamalan massiivisia toimenpiteitä vaadi, tahnaa väliin ja muutama pyöräytys per venttiili tms? Vai vienkö suosiolla sellaiselle jolla on kokemusta...

Link to comment

Läppää ventiileitä niin kauan että "fairy" vesi pysyy palotilassa eli tee niistä tiiviit.

Itse palautin Bugpackin kannet samasta syystä, kun valo paistoi seetin välistä.

Muutoinkin seetit oli lukittu omaperäisin menetelmin...

Scat oli tehnyt kannen jo sinnepäin, mutta purettiin / läpättiin / tarkastettiin nekin.

Tuossa hintaluokassa tuskin ns.bolt-on kantta tarjolla muillakaan...

 

-Pete-

Link to comment

Omalle kohdalle on osunut "bolt on" kansia joissa pelkkä läppäys ei ole riittänyt vaan

on pitänyt koneistaa seetejä uusiksi saadakseen venttiilit pitäviksi.(Autolinea ProStreet, CB Miniwedge)

Joten kaikkeen saa varautua näiden kanssa.

Link to comment
Guest Mika Raussi

Jos oon oikein asian käsittäny, niin kanavan supistumisella seetiin tavotellaan virtausnopeuden kasvamista, joka taas auttaa seoksen leviämistä paremmin sylinteriin ja toisekseen kovempi virtausnopeus venttiilin lautasen pinnassa vähentää polttoaineen pisaroitumista.

 

Töisä tapaa aika paljon sitä että on supistettu putki ventiilin kohalta, ettei sellu tarttuis ventiiliin.

Link to comment

http://vaasan-tehomittaus-wadd.blogspot ... -results=9

 

Tuolla linkeissä joitain kuvia, imukanavat jouhevaksi kohdistaen hyvin imusarjoihin, muistakaa tiivisteet fiilata myös kansien kanavan kokoiseksi imusarjojen kanavien kanssa ja tarkoituksellisesti kaasuttimen laipasta ( tuplilla ) kartiona kapenee kanava niin jotta seetin alla kanavassa alumiinissa tai seetissä ennen venttiililautasta ja seetikulmia on tiukin kohta niin sanottu venturi. Pakopuoli yleisesti virtaa vw kansissa hyvin kun ohjurin ympäriltä poistaa ylimääräisen kannaksen ja tekee ( veitsen, pisaran, tms ) millä nimellä nyt halutaanki sanoa ohjurin ympärys kohtaa. Katukäytös jättää ohjuri pitkäksi kuitenki sekä imu jotta pakopuolella ohentaen muotoillen vaan jouhevammaksi ohjurin vartta. Pakopuoli siis usein virtaa liikaakin eli kanavan kokoa ei kannata maltillisissa katuvirityksissä ylenpalttisesti suurentaa vaan loivaa jouhevaa kanavien putsausta pakopuolelta viimeistellen kiilottaen peiliksi, jos jaksaa ahkeroida. Imupuolien kuvat kertonee millaisia siistimisiä kannattanee tehdä mutta älkää fiilakko venajousen kohalta imukanavan pattia puhki venakoneiston puolelle. Imupuolen imusarjan / imukanavan voi jättää pikkusen karheeksi tai lasikuula, metallikuula, hiekkapuhallus, hiekkapaperi virsikirja kuviolle kuten imusarja myös sisältä. Venttiilien varsien kevennys ( ohennetaan kanavan kohdalta vaikka 6-7mm jos haluaa ) kanavien aukoista ja venttiililautasten muotoilu sekä seetien ja venttiilien kulmat antavat viimeistelylle niitä lisäyheppoja melkeen ilmaiseksi. Palotilasta puolipyllynmuotoinen ..... No kaikkihan asiat varmaan jo moneen kertaan monessakin yhteydessä on tänne kirjoiteltu mutta kuvat tietty kertoo enemmän kuin sata sanaa. Hyvistä ratkaisuista kuvia siis kannattaa etsiä, katsella yms.

 

videoitaha löytyy vaikka mitä noista fiilaus jutuista

 

http://www.youtube.com/watch?v=17DVefO3 ... ure=fvwrel

http://www.youtube.com/watch?v=MdElOXac ... re=related

http://www.youtube.com/watch?v=x462ROCe ... ure=fvwrel

http://www.youtube.com/watch?v=b__PlIlf ... re=related

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...