Jump to content

Aloittelijan hölmöt kysymykset


Guest Skipi_

Recommended Posts

 säädin sytkän ja kärkivälin ohjeen mukaan 0,4mm,  käänti jakajaa sitten aikaisemmalle/myöhemmälle nyki edeleen,

 

mutta kun säädin kärkivälin 0,3mm ja sytkä korvakuulolla kohilleen, vessa tulille vajaa kympin lenkki, ei nykimistä missään vaiheessa :)

 

Onko noissa kärjissä laadullisesti paljon eroja??? mitä ei kannata ostaa / mitkä on parhaat.

 

Mitä arvon raati suositteli kynttilöiksi kuppeliin -67, 6v ja 1300

 

T: hieman hymyilevä kuppeli kuski ( katotaan huomenna pidemmän ajolenkin jälkeen) onko vielä hymyä.....

Link to comment

Veikkaan että sulta voi löytyä vika paskoista tulpista jos niitä et ole vaihtanut.

 

Bosch WR78G on vallan mainio tulppa.

 

Ja kärjissä on hurjia laatueroja

 

Itse vaihdoin ennen jopa kahdet kärjet kesässä ja olin kokoajan säätämässä kärkiväliä kun se saippuanpala paskoissa kärjissä kului tolkuttoman nopeasti. Sitten löysin yhdet kärjet ns vanhaa varastoa ja niillä on nyt menty ilman säätöjä ja piikkejä toista kesää.

Link to comment

Todennäköisesti vaikuttaa muttei kovinkaan paljoa. Jos säätöruuvi on työntötangon puolella niin sit tuskin ollenkaan.

 

Jos säätöruuvi on venttiilin puolella keinuvipua ja siinä ei riitä säätövara sisäänpäin vaan tarviaa tosiaan niitä keinuvipuakselin pukkien shimmejä, silloin geometria muuttuu pikkuisen enemmän "kallelleen" työntötankoa kohti. Tällöin nosto vähän pienenee jos geometria ei ole enää niin symmetrinen.

 

Käytännössä  ei mahda olla havaittavaa eroa, ja jos säätöruuveissa on edes vähän säätövaraa (tai ne on tosiaan tönärin puolella) niin sit ei ollenkaan.

 

Puavo

  • Like 1
Link to comment

Todennäköisesti vaikuttaa muttei kovinkaan paljoa. Jos säätöruuvi on työntötangon puolella niin sit tuskin ollenkaan.

 

Jos säätöruuvi on venttiilin puolella keinuvipua ja siinä ei riitä säätövara sisäänpäin vaan tarviaa tosiaan niitä keinuvipuakselin pukkien shimmejä, silloin geometria muuttuu pikkuisen enemmän "kallelleen" työntötankoa kohti. Tällöin nosto vähän pienenee jos geometria ei ole enää niin symmetrinen.

 

Käytännössä ei mahda olla havaittavaa eroa, ja jos säätöruuveissa on edes vähän säätövaraa (tai ne on tosiaan tönärin puolella) niin sit ei ollenkaan.

 

Puavo

Hmmm joo kun laitoin 0,45mm shimmit alle kun loppui säätövara noilla vakio keinuilla ja nyt kone kolisee ja työkaveri väitti että kun venttiilin päällä on lash cappi mikä pidentää venaa 2mm että nyt vena aukeaa enemmän ja ottaa mäntään kiinni. Kansia laskettu paljon ja dekki on 1,5mm mutta itse en usko että ottaa vielä mäntään kiinni tuolla w120 nokalla ja vakio keinuilla.
Link to comment

Hmmm joo kun laitoin 0,45mm shimmit alle kun loppui säätövara noilla vakio keinuilla ja nyt kone kolisee ja työkaveri väitti että kun venttiilin päällä on lash cappi mikä pidentää venaa 2mm että nyt vena aukeaa enemmän ja ottaa mäntään kiinni. Kansia laskettu paljon ja dekki on 1,5mm mutta itse en usko että ottaa vielä mäntään kiinni tuolla w120 nokalla ja vakio keinuilla.

Helppo tapa testata... männän päälle sinitarrapatja ja pyöräytys niin näkee oikeesti kuinka lähelle venttiilit käy mäntää...

Link to comment

Hienosti argumentoitu työkaverilta :) Ei sitä pitenemään saa pirullakaan, no ehkä joku kvanttitason ilmiö tapahtumassa kenties? Ei pitäs kyllä näillä nopeuksilla ja voimilla mitään aika-avaruuden kaareutumista tapahtua rajatussa tilassa.

 

...ellei sitten alunperin ole jo geometria ollut ihan perseellään (ts. liian pitkät työntötangot) ja nyt sitten shimmien myötä geometria korjaantuu ja nostoa tulee vähän lisää. Jos säätövarat on kierretty nyt minimiin, niin kandee kaikista venoista varmistaa ettei keinuvivun varsi ota kiinni jousen retainerin reunaan.

Link to comment

Helppo tapa testata... männän päälle sinitarrapatja ja pyöräytys niin näkee oikeesti kuinka lähelle venttiilit käy mäntää...

Ei jaksais aukoo konetta vielä ainakaan.

 

Hienosti argumentoitu työkaverilta :) Ei sitä pitenemään saa pirullakaan, no ehkä joku kvanttitason ilmiö tapahtumassa kenties? Ei pitäs kyllä näillä nopeuksilla ja voimilla mitään aika-avaruuden kaareutumista tapahtua rajatussa tilassa.

 

...ellei sitten alunperin ole jo geometria ollut ihan perseellään (ts. liian pitkät työntötangot) ja nyt sitten shimmien myötä geometria korjaantuu ja nostoa tulee vähän lisää. Jos säätövarat on kierretty nyt minimiin, niin kandee kaikista venoista varmistaa ettei keinuvivun varsi ota kiinni jousen retainerin reunaan.

Ennen oli vakiotangot ja nyt huomasin kun rakensin koneen uusiksi että yhdessä oli pää vähän huono niin uusin kaikki. Voisi mitata että on oikean pituiset.

Ennen noita shimmejä oli niin minimissä että otti retaineriin kiinni ja siksi laitoin pukkien alle shimmit että sai säätövaraa siihen kun en halunnut keinuja hioa.

Link to comment
  • 2 weeks later...

Hei. Sytkää hienosäätäessä strobolla hihnapyörän merkki vaeltaa sellanen 5-10 astetta. Oisko vika virranjakajassa (Bosch 009 kärjellinen)? Pari kuukautta vanha konkka ja kärjet.

Link to comment

Hei. Sytkää hienosäätäessä strobolla hihnapyörän merkki vaeltaa sellanen 5-10 astetta. Oisko vika virranjakajassa (Bosch 009 kärjellinen)? Pari kuukautta vanha konkka ja kärjet.

Onko virranjakajan alle kuuluva kierrejousi paikallaan ja jakaja tarpeeksi syvällä lohkossa.

Link to comment

Jos skrobo on kunnos, niin systys siinä vaeltaa. Jossain on pikkasen väljää. Jos jakajan käyttöakseli ei pääse liikkumaan ylös-alas, niin vika on jakajassa. Onko samallaista vaeltelua korkeammilla tasasilla kierroksilla vai pelkästään tyhjäkäynnillä. Eihän se juurikaan haittaa, jos pientä heilumista on pelkästään tyhjäkäynnillä. Paitsi säätämistä.

Minä olen yleensä säätänyt sytkän maksimiennakoilla. Laittaa noin 30 astetta maksimiksi ja tyhjäkäynti on sitten mitä on.

Link to comment

Jos skrobo on kunnos, niin systys siinä vaeltaa. Jossain on pikkasen väljää. Jos jakajan käyttöakseli ei pääse liikkumaan ylös-alas, niin vika on jakajassa. Onko samallaista vaeltelua korkeammilla tasasilla kierroksilla vai pelkästään tyhjäkäynnillä. Eihän se juurikaan haittaa, jos pientä heilumista on pelkästään tyhjäkäynnillä. Paitsi säätämistä.

Minä olen yleensä säätänyt sytkän maksimiennakoilla. Laittaa noin 30 astetta maksimiksi ja tyhjäkäynti on sitten mitä on.

No joo 30 hujakoille säädettiin maksimi ja kierroksilla ei juurikaan vaella. Tyhjäkäynnillä vaeltaa enempi.

Jos talven aikana ostais uuden jakajan. AC:lla 009:n kopio 59€. Ei varmaan ole alkuperäisen veroinen...

Edited by Skipi_
Link to comment

Toinen vanhat käytetty tai uusi tarvikejakaja saattaa olla parempi tai huonompi. Jos todella ja varmasti hyvän haluaa, niin sitten pitäs ostaa 123-jakaja, mutta se maksaa jo 250 euroa. Mulla oli sellanen ennenkuin siirryin megaan ja olin kyllä tyytyväinen. Halpis skrobo piti myös vaihtaa parempaan, kun se jostain syystä sekoili 123-jakajan kanssa.

Link to comment

Toinen vanhat käytetty tai uusi tarvikejakaja saattaa olla parempi tai huonompi. Jos todella ja varmasti hyvän haluaa, niin sitten pitäs ostaa 123-jakaja, mutta se maksaa jo 250 euroa. Mulla oli sellanen ennenkuin siirryin megaan ja olin kyllä tyytyväinen. Halpis skrobo piti myös vaihtaa parempaan, kun se jostain syystä sekoili 123-jakajan kanssa.

Saman huomannu, multispark vissiin tekee temppuja.

Link to comment

Mikä on kun ei saa kipinää, puolalta tulevaan johtoon tulee päältä 12v ja kokeillessa maihin ei lyö kipinää, eikö tuon johdon joka puolalta tulee pitäisi räimiä kipinää 4 kertaa nopeammin kun ei ole kiinni jakajan kannessa? Kaikki sytkäosat uusittu..

Link to comment

Siis koetit tehdä mitä?

 

 

Mikä on kun ei saa kipinää, puolalta tulevaan johtoon tulee päältä 12v ja kokeillessa maihin ei lyö kipinää, eikö tuon johdon joka puolalta tulee pitäisi räimiä kipinää 4 kertaa nopeammin kun ei ole kiinni jakajan kannessa? Kaikki sytkäosat uusittu..

Link to comment

Siis koetit tehdä mitä?

Yritin siis kokeilla antaako puolan johto kipinää, kipinää ei siis tule tulpille ollenkaan, virtaa tuntuu tulevan jakajalle asti muttei siitä eteenpäin.. kondensaattorin johto menee puolaan miinukselle ja plussa suoraan akkuun ja pyörittäen ei anna kipinää ollenkaan

Link to comment

Yritin siis kokeilla antaako puolan johto kipinää, kipinää ei siis tule tulpille ollenkaan, virtaa tuntuu tulevan jakajalle asti muttei siitä eteenpäin.. kondensaattorin johto menee puolaan miinukselle ja plussa suoraan akkuun ja pyörittäen ei anna kipinää ollenkaan

Onko kärjet säädetty oikein ? Jos on niin sitten voi olla esim konkka rikki tai puola.

Link to comment

Kärjet uudet ja säädetty oikein, konkka uusi, ainut mikä itselle tulee mieleen että se virranjakajan kannen "hiili" ei ota kiinni pyörijään. Täytyy vielä mittailla tuleeko kärjille virtaa.

Link to comment

Kärjet uudet ja säädetty oikein, konkka uusi, ainut mikä itselle tulee mieleen että se virranjakajan kannen "hiili" ei ota kiinni pyörijään. Täytyy vielä mittailla tuleeko kärjille virtaa.

No ei tuo ainakaan aiemmin mainitsemaasi testausmenetelmää käyttäen voi syy olla. Jos puolalta tuleva johto ei ole kiinni virranjakajan kannessa, mistä päästä ilmeisesti kipinöita yritit johdostya etsiä, niin mitä sillä pyörijän hiilellä on merkitystä puolan toimintaan?

Link to comment

Toinen vanhat käytetty tai uusi tarvikejakaja saattaa olla parempi tai huonompi. Jos todella ja varmasti hyvän haluaa, niin sitten pitäs ostaa 123-jakaja, mutta se maksaa jo 250 euroa. Mulla oli sellanen ennenkuin siirryin megaan ja olin kyllä tyytyväinen. Halpis skrobo piti myös vaihtaa parempaan, kun se jostain syystä sekoili 123-jakajan kanssa.

Jakajan uusinta mielessä, ja 123 jakaja kiinostais, mutta kumpi? jakajaa olis tarkoituis hyödyntää myöhemmässä vaiheessa isompaan moottoriin

 

                                           tämä

 

http://www.aircooled.fi/tuote/874/virranjakaja-123-vw-vwr-keskipako

 

                                         vai tämä

 

http://www.aircooled.fi/tuote/873/virranjakaja-123-vw-vwrv-alipaine

 

Noihan käsittääksen toimiin normi puolalla.

Edited by sleepercooler
Link to comment

Jakajan uusinta mielessä, ja 123 jakaja kiinostais, mutta kumpi? jakajaa olis tarkoituis hyödyntää myöhemmässä vaiheessa isompaan moottoriin

Jos jakaja tulee vakiokoneeseen niin sitten alipaineversio, jos taas tuplakaasari-virikoneeseen niin sitten riittää halvempi pelkällä keskipakoennakolla oleva.

 

Toimii vakiopuolalla.

Link to comment
  • 2 months later...

Kaikki toistaiseksi ok!  Meni oman hölmöilyn piikkiin :)

 

Millä konstilla sais ikkunat pysymään edes hieman huurteettomana, kannattaako viritellä jonkinlainen puhallin ikkunalle??

Jos ei ole lämmönvaihtimet käytössä niin tuollaisella saa jotenkuten pysymään auki kun liittää vaan vakio suulakkeisiin kiinni. Ei ole hieno eikä hyvä, mutta on helppo ja halpa....

Link to comment

Ei pitäisi kyllä vaikuttaa ainakaan oleellisesti. Jos kuitenkin menee huuruun lasit tarkastaisin että kaikki lämpöputket ovat ehjiä konehuoneessa auton alla ja tavaratilassa. Vähän lisää saa puhaltamaan laseille kun tukkii takapenkkien alta ja lämpökoteloista penkin vierestä ne suuttimet. Noissakin ollut vähän eroja lämmitystehon suhteen että onko orkkis vai jälkituotanto lämmönvaihdin.

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...