laakerit

[-tipi-]

Olen kuullut tästä asiasta aiemminkin mutta käsitykseni mukaan mittaajat eivät ymmärrä laakerin sovitusta ja eikä myös sen rakennetta.

 

Voisitko Juha vaikka tähän tai jonhonkin tekniikka FAQ osioon kirjottaa mittausperusteet, sovitukset ja rakenteen, jotta Volkkaripalstan lukijat osaisivat täst'edes laakerinsa tarkistaa?

[Guest]

Olen kuullut tästä asiasta aiemminkin mutta käsitykseni mukaan mittaajat eivät ymmärrä laakerin sovitusta ja eikä myös sen rakennetta.

 

Voisitko Juha vaikka tähän tai jonhonkin tekniikka FAQ osioon kirjottaa mittausperusteet, sovitukset ja rakenteen, jotta Volkkaripalstan lukijat osaisivat täst'edes laakerinsa tarkistaa?

 

Tämä olisi siis hyvä tieto koneistamollekin, jos tuossa keskipukin laakerin puolikkaassa on vahvuuseroa muuallakin, kuin puolikkaan päissä olevilla pienellä alueella.

 

"T1-1973 : miten olet mitannut laakerin mitat ja miten se on tehty mikrometrillä venttiilin varren avulla ? " Itse en mitannut vaan seppä. Venttiilinvarsi välikappaleena sisäkehällä eli ei sen kummempaa rakettitiedettä.

Vanhoista laakereista mittasin tönärillä n.0,1mm ohuemman vahvuuden laakerin päissä vrt. keskiosa. Tämä kai ok??

 

ps. kuten Janikin laittoi. Ei ole tarkoitus epäillä kenenkään tietotaitoa eikä varsinkaan vi...illa vaan todeta tällainen seikka.

[Guest Toheltaja]

ei mene tämänkään insinöörin jakeluu tuo keskilaakerihomma. Miksi sitten lohkot vedetään momenttiin ennen aarporaamista että reikä tulee varmasti pyöreäksi kuten kone kasattunakin. Onko sitten edullista että kampi pääsee keskilaakerin kohdalta heittämään hulahulaa (noin kuvainnoillisesti)? Juha on ilmeisesti läheinen laakerin kanssa, jos ymmärtää hänen rakenteensa jne. Mie en valitettavasti ymmärrä välillä edes vaimoani.

 

Laakeri liene mitattu niin että kampiakselin puolelle laitettu venttiilivarsi, koska monissa perusmikrometreissä mittapään halkaisija on luokkaa 3-5mm, joten sisäpuolelta kantaisi mittalaitteen reunat jo, ja keskeltä siis jäisi irti mitattavasta kappaleesta. Esimerkiksi venttiilivarren avulla tämä siis onnistuu.

 

Ja tosta mittaamisesta Juha voi kertoa mullekin paremmin, minä en siitä mitään tiedä (4kk tarkkuusvalimolla mittamiehenä, mitattiin tonneja, ei satasia), kuten en suunnistamisestakaan (no tosta en oikeesti tiedä, mulla on navi autossa). Onko joukossa jo australialainenkin? (Aboriginaali?)

 

Olisikohan siis kuva vielä Juhalle selventämään asiaa, jos vuosien kokemus osamyyjänä ei vielä tuota avaa.

 

 

Ole hyvä:

http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/album_pic.php?pic_id=603

 

ps. kuvassa sininen osa on laakeriliuska, vihreä pallo on venttiilivarsi (joo, ei se varsi ole pallo, mutta tässä se on kato katsojan silmän suuntainen, leikitään että vaikka lautasosa olisi poistettu ja käytössä siis pelkkä varsi)

ja punaiset palkit ovat mittalaitteen mittapäät. Oikeassa elämässähän ne ovat toisiinsa sidottu tarkan järjestelmän avulla, joka kertoo kuinka kaukana ne ovat toisistaan.

 

Enkä vittuile kenellekään. Piirsin kuvan selventävine ohjeineen, jotta jokainen noin 4min sitten rekisteröitynytkin voi heti ymmärtää miten laakerin voi mitata.

[Marko]

Miehän töräyttelen torveen mitä huvittaa.

[Guest Toheltaja]

sie oot laihtunu, ja hyvin päivettyny :D

[Guest Keiteleen Kone]

Unohdetaan nämä Aircooledin "suunsoittajat" ja keskitytään asiaan.

 

Mittaustapoja ja laitteita on kymmenittäin, sen vuoksi halusin tietää em:t asiat.

Kirjoitan ensi viikolla tarkemman selvityksen, siihen mennessä voitte kokeilla asentaa lohkon puolikkaaseen keskipukin laakeria.

Asennusvaiheen aikana havaitsette miksi laakeriliuska ei voi olla tasapaksu.

Erään suomalaisen moottoriosatukkuliikkeen aikoinaan myymissä VW:n runkolaakereissa oli ongelmia: keskipukin öljyreikä oli n. 3-4mm. virheellisessä paikassa ja kampiakseli jäi jumiin kun lohko kiristettiin momenttiin.

 

Myös lohkojen aarporauksissa on ollut epätarkkuuksia ja lohkot ovat olleet viallisia.

 

Mahlen laakereiden myyjänä olen tietysti kiinnostunut jos niissä on valmistusvirheitä.

[Tomppa]

On se ihme, että muita ehditään haukkua suunsoittajiksi ja sivukaupalla viisastella sillä, että muka itse tietää parhaiten, muttei sitten kuitenkaan saa aikaiseksi järkevää vastausta alkuperäiseen kysymykseen.

 

Noh, ensi viikkoa odotellessa, kuten myös Keiteleen koneen kotisivuja.

[DWL_Puavo]

Mie en kyllä keksi miten pyöreeseen reikään kun asennetaan väliin tavaraa (laakeria) jonka pitää vastata pyöreeseen vastakappaleeseen (kampuran kaula) että siihen väliin pitäisi tulla muuta kun kauttaaltaan saman paksuuden omaavaa tavaraa. (hmm ellei haluta offsettiä...?)

 

Toki laakeriliuskassa on jonkun verran "tiukkuutta" pesään eli se on asennettaessa hieman "avoin pesäänsä" mutta ei sekään materiavahvuuteen vaikuta? Päittäin pitää laakeriliuskojen kuitenkin varsin tarkalleen asettua eli liuskojen olla "oikean pituiset" ?

 

Mie ajattelen samalla sortilla kun kaveri sanoi että "siitä kohdasta mistä ahdistaa enemmän kuin muualta - ei muodostu kunnon öljykalvoa" ja sit leikkaa äkisti.

 

Edit: liittynee tähän: "keskipukin öljyreikä oli n. 3-4mm. virheellisessä paikassa ja kampiakseli jäi jumiin kun lohko kiristettiin momenttiin." mutta piru vie mie en vielä keksi että miten yks väärässä kohtaa oleva reikä vaikuttaa siihen että kampura jää jumiin. Kenties laakeri "taittuu" reiän kohdalta liian helposti kun kampuraa kiristetään ja tällöin jostain muualta jumittaa, mutta tällöinkin mittavirhe on ihan muualla kun reiän sijainnissa?

 

Puavo @ www.dwl.fi

[JaniM]

Totuutta ja hinnastoa odotellessa, olihan tässä jo aika hiljastakin hetken aikaa.. Jokos kohta on viitisvuotispäivät?

 

Ja eipä ne päissä olevat runkolaakerit ole soikeita vai onks nekin soikeita ja pyöristyy kiristäessä?

[Guest Toheltaja]

"Unohdetaan nämä Aircooledin "suunsoittajat" ja keskitytään asiaan. "

 

ketkä täällä ovat kyseisen firman suun soittajia? Lukeutuuko Hytönenkin jo niihin? Henkilökohtaisesti en ole Aircooledin suun soittaja, pyrin vain pilaamaan päiväsi Juha kaikin mahdollisin tavoin, ihan siviiliharrastajana :D

 

"Kirjoitan ensi viikolla tarkemman selvityksen, siihen mennessä voitte kokeilla asentaa lohkon puolikkaaseen keskipukin laakeria. "

 

Toisinsanoen sulla ei o vitunkaan hajua asiasta? nyt kuumeisesti pähkäilet ja revit laakeripaketteja auki, mittailet lohkoja ja hikoilet maakellarissasi miettimässä että miten tästä selvitään, eikö?

 

"Myös lohkojen aarporauksissa on ollut epätarkkuuksia ja lohkot ovat olleet viallisia. "

 

Tämä ei liene vaikuta mitenkään paketista otettujen laakereiden muotovirheisiin?

 

"Erään suomalaisen moottoriosatukkuliikkeen aikoinaan myymissä VW:n runkolaakereissa oli ongelmia: keskipukin öljyreikä oli n. 3-4mm. virheellisessä paikassa ja kampiakseli jäi jumiin kun lohko kiristettiin momenttiin. "

 

Tämän luettuaan kaikki luulee että puhutaan Hot Carsista. Aivan yhtä hyvin on voinut olla Mäkkylän Seon kellarin kuititon myymälä.

 

Mullakin on ollu noita öljyreiän paikkaviallisia laakereita 3 sarjaa. Kaikki autoissa nyt kiinni, öljyreikä muokattuna. mikään ei jumittanu kasausvaiheessa, ja kahdella ajettu jo yli 50tkm. Yhdestä koneesta en tiedä, koska myin sen pois.

 

Tämäpä siis perinteistä Hyyskää parhaimmillaan. Sohastaan ensin asiantuntevasti muurahaispesää, sitten ollaan hetki hiljaa ja vetästään sinne perään että kaikki on Aircooledin suunsoittajia. Sitten ei kuitenkaan osata sanoa itse asiaan muuta ku seinän takaa tullut kommentti, jota jäädään todennäköisesti jälleen odottamaan yhtä pitkäksi aikaa kuin sitä hinnastoa ja nettisivua, joita joku opiskelija tekee piiskapalkalla. Ei kellään kestä hinnaston tekeminen noin montaa vuotta, kun se on ollut karvan vaille valmiskin jo kohta kolme vuotta :D

[Guest Toheltaja]

Jälleen huomenta hyvä sirkusyleisö. Koska Tirehtöörimme on hiljaa, sirkuksen apina on suorittanut noin 15 minuuttia sitten kahden laakerisarjan mittauksen keskimmäisen ison runkolaakerin osalta.

Toinen mitattava setti jostain -60 luvulta. Alkuperäistä 356 Porschen Kolbensmittiä. Täysin tasapaksu koko matkalta, molemmat laakeriliuskat. (tähän luettelen alle satasen heiton, minkä digimikrometrillä sain)

Toinen setti myöskin Kolbensmittiä, 30hp koneeseen tarkoitettu. Muistelen että tämä on tullu hakittua joskus vuonna 90-94. Tässä sitten heittoa enemmän. Ohuimmasta kohdasta reilun satasen ohuempi kuin muualta. Ja vain toinen laakeri kahdesta. Ohuin kohta osui liki laakereiden saumakohtaa.

 

Eli ainakin tästä kahden KS:n otoksesta en löytänyt vikaa. Mulla on vielä yks 3 litraisen kutosen laakerisetti tallilla, mittaan senkin kun saan sen kotiin, ja ehtivät olemaan huoneen lämmössä reilun vuorokauden.

[Guest HanttaP]

Pyöriikö kampiakseli? Miksi mäntämoottorissa on vauhtipyörä? Turbiini pyörii ilman vauhtipyörää. Laakerit pitää mitata momentissa olevan lohkon sisällä. Ja soikeus sitten ei vaikuta haitallisesti joka suuntaan. Minkähän moottorin lohkon mutterin nykyajan sepät ensimmäisenä kiristävät? Laskuopin mukaan Karjalan pinta-ala on kolmasosa koko Suomen pinta-alasta. Mitenkä laskettu?

[Guest Toheltaja]

mie voin mitata nuo tikku ja kolmileukamikrolla vielä koneistetun lohkon sisälläkin, jos yleisö vaatii :) Tosin 356 lohkoa mulla ei irrallaan ole. 30hp lohko löytyy, samaten 3 litraisen porsaan. Männöö viikko, sitte oon tuosta viisaampi. Tosin jos lohko on aarporattu ja reikä momentissa pyöreä, pitää laakeriliuskojen olla tasapaksut silti myös irrallaan. Ei niissä materiaalivahvuus muutu kiristettäessä vielä volkkarimomenteissa.

[Guest Raggare]

pist viel plastigagella

[Roope]

Tässä nyt ohimennen kysyn että onkos nui kolbenschmidt laakerit hjyviä? koska kun ostin laakereita motonetistä niin kiertokangen laakerit oli tuota merkkiä..

[Guest Keiteleen Kone]

Jani Ruusunen :

 

En aio osallistua aloittamaasi tökeröön keskusteluun.

Jos sinulla on jotakin ongelmaa niin tule käymään kylässä.

Olisikin suotavaa että pysyttäisiin asiassa eikä sotketa tähän mitään "apinajuttuja".

 

En ole voinut vastata kysymyksiin koska nettiä ei ole ollut käytettävissäni, enkä ehdi vastata siihen perusteellisesti tänä päivänäkään.

[JaniM]

No ehditkös ollenkaa vastaamaan tällä viikolla?

[Guest Toheltaja]

"Jos sinulla on jotakin ongelmaa niin tule käymään kylässä"

 

Ei minulla ole ongelmaa, elämä hymyilee ja töitä riittää :D

Halusin vaan selventää aiemmin etten ole Aircooledin suun soittaja. Yhtä paljon olen Keiteleen koneen suunsoittaja tasapuolisuuden vuoksi. Ja Hotcarsin, sekä paikallisen Seppo varaosa-liikkeen.

 

"Olisikin suotavaa että pysyttäisiin asiassa eikä sotketa tähän mitään "apinajuttuja"."

 

Eli se että jos mie mittaan irrallisia laakereita ja kohta lohkossa momentissa olevia laakereita ei ole asiassa pysymistä? No, en sitten pysy asiassa, pahoittelen. Luulin että se olisi asiaan kuuluvaa kuitenkin. Ehkä olin väärässä.

 

"En aio osallistua aloittamaasi tökeröön keskusteluun"

 

Lue topikki ihan alusta asti, nimeni ei ole ensimmäisenä. Ihmisiä kiinnostaa mahdollisesti tietää miten voisit perustella tuon keskilaakeriväittämäsi. Mie tein omat tutkimukseni, enkä löytänyt syytä miksi vaittämäsi olisi pätevä. Tosin en ole mikään ruudinkeksijä, joten voin olla täysin väärässä ja tehdä itseni täällä naurunalaiseksi. Pääasia on aina elämässäni ollut, että väellä on hauskaa, nauravat he sitten minulle henkilökohtaisesti tai jollekin muulle jutulle :D

 

Jos jollain muulla harrastajalla, jolla on moottoreista enemmältikin kokemusta osaa sanoa tuohon laakeripaksuushommaan jotain, niin kertokaa ihmeessä. Ei tässä muuten osata parempia ja parempia koneita kasata, jos kukaan ei tiedä miten osia mitataan ja todetaan, jos osa on oikeanlainen tai ei.

 

Saatan toki vastata kovinkin kärkkäästi, mutta sellainen olen. Valitetavasti!

[Guest Keiteleen Kone]

Kirjoitan vastaukset tällä viikolla, ehkä jo tänä iltana.

Jos joku on keksinyt jotakin uutta tähän asiaan niin voi kirjoittaa kommenttinsa, roskajuttuja ei tarvitse kirjoittaa, Suomi 24 palstat ovat niitä varten.

[Guest Keiteleen Kone]

M o t. mikä oli todistettava ?

Lohkon aarporaus tehdään pyöreään muotoon lohkon vastinpinnat hiottuina ja puhdistettuina sekä kaikki tarvittavat mutterit oikeaan momenttiin kiristettyinä. Puhdistetuista vastinpinnoista on syytä tarkistaa että lohko ei ole esim. kiero.

Oletus 1. aarporattu pesä laakeria varten on + 0.50mm. joten pesän ulkomitta on 65,5mm. ( pienin 40,5mm.)

Täyspyöreät laakerit ovat ulkomitaltaan n. 5-7/100 (sadasosaa) isommat jolloin saadaan kevyt puristustiukkuus, tämän vuoksi laakeri vaikuttaa hieman väljältä suoraan kampiakselin kaulaan kokeiltuna , välys pienenee kun lohko puristetaan yhteen momentin mukaisesti.

Laakerin paksuuden voi mitata suoraan mikrometrillä koska mittaustulos on vertailukelpoinen kun ei haeta todellista paksuusmittaa vaan verrataan tuloksia keskenään.

Ulkomitan saa päältä ja kuormittamattoman sisämitan sisäreiästä.

 

Keskipukin laakeriliuska on myös puristesovitteinen, joka voidaan huomata kun laakeria asennetaan lohkoon, laakeri jää kantamaan päistään ja keskikohta jää auki.

Mikäli laakeri olisi tasapaksu joka kohdasta niin laakeri paikalleen puristamisen jälkeen jäisi lohkon halkaisupinnan kohdalta sisähalkaisijaltaan liian pieneksi joten kiinnileikkaantumisen riski olisi suuri.

Tämän vuoksi laakeriliuska on tehtävä päistään n. 10mm:n matkalta ohuemmaksi kuin laakerin keskeltä -- vrt. polttomoottorin mäntä.

Tämä paksuusero on n. 0,04- 0,05 mm. joka korjaa asennuksen jälkeisen laakerin kasaan painumisen.

Laakeriliuskoissa saattaa olla niiden käsittelyn aikana syntyneitä kolhuja joiden vuoksi liuskat kannattaa tarkistaa ja hioa tarvittaessa kolhujen reunaan jääneet kohoutumat pois.

Sama asia on aarporauksen aikana koneistettuihin pintoihin jääneet jäysteet jotka hiotaan pois ja lohkot puhdistetaan huolellisesti, tämän jälkeen laakereiden puristustiukkuudet saadaan sopiviksi joten laakereiden sisäpintojen ja kampiakselin kaulan väliin jää riittävä välys jonka täyttää öljy, mikäli tätä öljykalvoa ei ole pintojen välillä niin tapahtuu laakerimateriaalin irtoamista josta seuraa kiinnileikkaantuminen.

Kilpakäyttöön tarkoitettujen esim. JM käytössä olevissa moottoreissa on syytä käyttää suurempia välyksiä kuin VW:n ohjearvot, ts. kampiakselin kaulat on hiottava muutaman sadasosan pienemmiksi kuin vakiomoottoreiden, tällöin öljykalvo muodostuu vaikka öljyn lämpö ylittääkin sallitun rajan.

 

Ps. tässä kirjoituksessa ei ole yhtään herjaa eikä suunsoittoa ja silti tärkein tuli selvitettyä, ts. SE ASIA.

 

Mahlen laakerit eivät ole ongelma joten tarkistusten jälkeen ne voi asentaa luottavaisin ajatuksin, jos moottorissa ilmenee ongelmia niin vian aiheuttajaa voi etsiä suurella todennäköisyydellä jostakin muualta.

[metake]

Keskipukin laakeriliuska on myös puristesovitteinen, joka voidaan huomata kun laakeria asennetaan lohkoon, laakeri jää kantamaan päistään ja keskikohta jää auki.

Mikäli laakeri olisi tasapaksu joka kohdasta niin laakeri paikalleen puristamisen jälkeen jäisi lohkon halkaisupinnan kohdalta sisähalkaisijaltaan liian pieneksi joten kiinnileikkaantumisen riski olisi suuri.

 

Jos pyöreään reikään asennat tasapaksun laakerin, niin asennuksen jälkeenkin laakerin sisäpuoli on pyöreä.

 

Pitää varmaan meikäläiselle vääntää rautalangasta, mutta mun matikan taidoilla ei pysty laskemaan, että miten se laakerin sisäreikä muuttukin yht'äkkiä soikeaksi laakerin asennuksen jälkeen.

[Guest Keiteleen Kone]

Purista täsmälleen 55mm:n sisäreiällä ja 65,5mm:n ulkomitalla oleva metalliputki ruuvipenkissä kasaan 1mm. ja mittaa sitten onko sisäreikä edelleenkin joka kohdasta täsmälleen 55mm. ?

[Guest Raggare]

onkos lohkon reikä sit soikee em. mukaisesti?

[Guest Keiteleen Kone]

Toivottavasti ei ole soikea.

 

Onko asia näin vaikea ymmärtää ?

Ota uusi runkolaakeriliuska käteesi ja toiseen käteesi mikrometri tai tarkka työntömitta.

Aseta työntömitan mittauspinnat siten että ne asettuvat liuskan ulompiin päihin jolloin edellämainittua +0.50mm. liuskaa mitattaessa saadaan mittaustulokseksi n. 65,9mm.

Lohkon pesä on mitaltaan 65,5mm. joten kun liuska painetaan paikoilleen lohkon pesään taipuvat liuskojen päät sisään päin koska lohkon pesä ei anna periksi vaan u-mallinen laakeri taipuu kuten hevosen luokki (karjalaksi =vammel).

Kokeilkaa itse niin ehkä sitten ymmärrätte, taipuuhan se liuska pelkillä sormivoimilla kun puristaa liuskan päistä.

[Guest Raggare]

juu, laakeri on sillälailla "avoin" asentamattomana kyllä, mutta: Keskipukin runkolaakeriliuska ei ole tasapaksu, jos se olisi saman vahvuinen joka kohdasta niin laakerivaurio olisi ilmeisen selvä hyvin nopeasti.

miksi laakerin paksuus olisi vaihteleva? eikö ympyrään reikään tule tasavahva laakeri ja ympyrä kampiakselin kaula, ja nyt meillä on tasainen öljykerros välissä. jos laakeri olisi ohuempi jostainpäin pitäisi lohkonkin olla ovaali, että laakeri asettuu laakeripukkiin niin, että sisähalkaisija on ympyrä kauttaaltaan? taikka sitten kampiakselin kaula on ovaali eikä se pyöri, vaan lohko pyörii kampuran ympäri..

[metake]

Kuvitteellisilla mitoilla, koska en muista kuplan runkolaakerin mittoja ulkoa ;)

 

Lohkon pesän halkaisija 50.00 mm, siihen asennetaan paksuudeltaan laakeri joka on 1.00 mm, onko laakeripinnan halkaisija tämän jälkeen 48.00mm joka kohdasta?

[mite^]

Pitää varmaan itekkin mennä mittaileen laakereita talliin, käytettyjä laakereita on 5l kannullinen, joukossa myös uusia.

 

Asiasta kolmanteen. Keväällä kun mun lohko oli porauksessa ja siihen tuli sitten uudet laakerit niin piti vauhtipyörän puoleisesta laakerista sorvata pois jotta mahtuu paikalleen. Sitte kehtasivat liikkeessä vielä väittää että oon väkisin runkannu sitä paikalleen ja se on menny läjään.

[Guest vv]

useinhan perälaakeria joutuu sorvaamaan oikeaan mittaan

[Guest Keiteleen Kone]

Käytetty keskipukin laakeri on taipunut hieman asennuksen jälkeen jolloin sen päiden välinen mitta voi olla muutaman kymmenyksen pienempi.

 

Aarporaajalta on saattanut "lipsahtaa" päittäispukin koneistus jonka vuoksi päittäislaakeria voi joutua koneistamaan tai jopa lisäämään väliin prikan, jokatapauksessa pukkien hienohionta on aina välttämätöntä kuten myös laakereiden pintojen tarkistaminen.

 

Ps. ovatko nämä vastaukset riittäviä Jani Ruususelle ?

[joksa]

Käytetty keskipukin laakeri on taipunut hieman asennuksen jälkeen jolloin sen päiden välinen mitta voi olla muutaman kymmenyksen pienempi.

 

Eihän tässä ole puhuttu päitten välisestä mitasta vaan liuskan vahvuudesta/paksuudesta.

[Guest Keiteleen Kone]

Mikäli "joksa" ei ymmärrä mikä vaikuttaa mihin niin tule käymään Turuntie 2 D :ssä , täällä on näköjään turha selittää täysin päivänselviä asioita.

 

Vaikka selitykset on kirjoitettu moneen kertaan ja eri tavoilla silti ne eivät näy menevän perille.

 

En kirjoita enää tästä asiasta lisää.

Asia on loppuun käsitelty, mutta jos jollakin on vielä epäselvää niin tule Keiteleen Koneeseen.

[Guest Mika Raussi]

Ainoa tapa miten järjellä voisi perustella liuskan ohuempia päitä on se, että liuska olisi eräällä tavalla pitkä. Eli kun lohko kiristetän momenttiin, painuu liuskojen päät vastakkain ja täten muotoutuvat pakusummiksi. Tähän on kuitenkin aika vaikea uskoa, koska eihän ne liuskan käret edes jää ylös, eikä toisekseen moinen turpoamis ilmiö vois olla millää tasainen tai hallittu.

 

Jännä juttu miten käikki muut täällä pystyy kyllä ilmaisemaan asiansa ihan hyvin, mutta yks kutsuu aina turuntielle, jotta asian saa selvennettyä.

[Guest]

Arvon raadille kysymys. Mikä on aiheuttanut tuon tummemman alueen tähän keskilaakerin puolikkaaseen. Toisessa ei muistaakseni moista ollut. Tuossa näkyy n7mm matkalla pienet ohennukset päissä.

Tämä on n.15tkm ajetussa padasta.

[metake]

Asia on loppuun käsitelty, mutta jos jollakin on vielä epäselvää niin tule Keiteleen Koneeseen.

 

No eihän tää kyllä nyt oo milläänlailla loppuunkäsitelty, itse en kyllä käsitä miten tasapaksuista osista tulee ei-tasapaksuja asennuksen jälkeen.

 

Mutta kiitos kutsusta, poikkean kun olen seuraavan kerran hesassa, eikä tässä todellakaan ole kysymys mistään v***uilusta, vaan asia kiinnostaa ihan oikeasti

[Guest MouhijärvenMies]

Tuntuu että joku puhuu aidasta ja toinen aidanseipäistä.... Eli ei mahdu mun järkeeni miksi liuska olis keskeltä eri paksuinen. Pikainen mittaus käteen osuneista liuskoista (ei VW) ei myöskään tue tota teoriaa. Tosin ei kai noi 50-lukuisten laakerit niin hightechiä olekaan.

Eli jos herra Keiteleellä on tohon joku selitys, niin selitä niin että tämmöinen tyhmä insinöörikin ymmärtää

[Marko]

Tarkistelin tuossa Kolbenscmithin laakereita ja niistä en tuota mitta heittoa löytänyt. Eikä kukaan asiakaskaan ole moisesta informoinut ei myöskään laakerivaurioita ole tiedossa.

[Guest JuMuS]

Asia on hyvinkin selvä. Jenkit puhuu samasta asiasta nimellä "bearing crush". Herra Bob Hooverkin on tainnut asiaa mainiossa blogissaan sivuta.

 

Nettitietoa vieroksuville virallisempaa painettua sanaa samasta aiheesta löytyy ainakin Tammen Autoteknillisistä käsikirjoista, eli niistä "vanhoista punakantisista". Eli ei mikään uusi asia.

 

Terv. ei kenenkään apupoika

[Guest Toheltaja]

"Purista täsmälleen 55mm:n sisäreiällä ja 65,5mm:n ulkomitalla oleva metalliputki ruuvipenkissä kasaan 1mm. ja mittaa sitten onko sisäreikä edelleenkin joka kohdasta täsmälleen 55mm. ? "

 

Saako vielä kysyä miten tuo vastaa lohkoon momenttiin kiristettävän laakerin ulkokehän pintapainetta, jos puristaa viilapenkissä vastakkaisilta puolilta putkea? Putkeahan pitäisi puristaa ympäri koko ulkokehän samalla paineella kuin laakeriin kohdistuu lohko momenttiin kiristettäessä.

[Lasse]

Mitä mää ny sanon koneistamon serälle? Että poraako pyöreän reijän vaiko soikian ? Että tulee lakeritsi oikein? Sanokaa ny.

[Guest Raggare]

poraa neliö reikä