Jump to content

Paineilmaa vaihteistoon


Recommended Posts

Teoreettinen ajatelma: Paineilmaa tulee kompurasta jota pyörittää moottori? Sähkömoottori vai kuplan oma? Jos vaikkapa kuplan oma (jotta sitä paineilmaa on riittävästi), ja auto on pysäköity mäkeen, vaihde päällä, niin mitenkä sen vaihteen saa pois päältä, että vois koneen käynnistää, ja saada paineilmaa, jotta sais kytkimen pohjaan, ja vaihteen pois päältä :)

 

Tuli vaan mieleen...

Link to comment

Säilyyhän se paineilma säiliössä, jos järjestelmä on tiivis, vrt bussit ja kuorma-autot. Noissa voi olla myös paineilmatehosteisia nestekytkimiä.

 

Pumpun ja säiliön koko riippuu varman siitä, miten usein paineilmapulssia taimikäsenytolis tarvitaan. Kuorma-autosta saa säiliön tyhjäks polkemalla 20< kertaa jarrua paikoillaan.

Link to comment
Säilyyhän se paineilma säiliössä, jos järjestelmä on tiivis, vrt bussit ja kuorma-autot. Noissa voi olla myös paineilmatehosteisia nestekytkimiä.

 

Mää oon ajanut sitten liian vanhoilla kuormureilla, pahimmassa oli säiliö 10 minuutin seisonnan jälkeen niin tyhjä että jarrut meni päälle eikä päässyt liikkeelle. Kaikissa mitä olen ajanut on kannut olleet tyhjiä viikon seisonnan jälkeen, ja viikon seisontahan ei ole vielä aika eikä mikään vanhalle kuplalle ;)

Link to comment

Kompuroita saa nyt monen kokosia noihin kurma-autoihin. Vois saada kompuran toimii kun ottas kampuralta hihnalla voiman. Mitä esim, scanian kompuroihin tulee niin on kuplan konehuoneeseen aikas iso. (männätkin 88mm) Pienempi kompura varmasti riittäis pelkästään tuohon kytkimeen. Pieni säiliö vaikka etupellin alle.

Link to comment

Jos alkuperäseen kytkinvaijeriin lisää palautusjousen lootan päähän, voisi ulkopuolisella sylinterillä (olipa ilma tahi hyde) käyttää kytkintä on/off toimisesti lootan päästä. Olis toiminnot rinnakkain...

Systeemillä sais ajettua varikolla luistatellen normaalisti perinteisellä ja sylinterillä sitten radalla. Ainut rajotus olis että sylinteri pitä olla paineeton kun sitä ei käytetä. Muuten menee varikoajelut perseelleen, jos ilma pitää väkisin kytkimen kiinni.

 

Onko kuolleena kuollut idea?

Link to comment
Guest Mika Raussi

Ei ollenkaan kuolleena syntynyt idea. En tiiä miten sit ytäsmälleen kytkintä käytettäis radalla, mutta mekaanisesti toi on kohtuu yksinkertanen toteuttaa. Lootasta käyttövipua vaan vähän uusiks ja sylinterin varren kiinnitys siten, että se sylkkä vaan vetää vipua, eikä pidä sitä paikoillaan. Sillon voi käyttää kytkintä vaijerilla tai sylkällä kummalla vaan.

 

Jostain Offivarusteelta vaikka pikkunen viairin kompura ja pien säiliö, niin ilma riittää tommoselle ihan saletisti.

 

Rinnakkaissysteemi siitäkin hyvä, että jos vaikka ilmat hajoo, niin vielä voi ajaa perinteisesti.

Link to comment

Miksi kytkin pitäisi toimia paineilmalla?

No mulla kuitenkin muutettu hydrauliseksi pakun työsylinteri ja 2Xpääsylinteri (polkimella, paineilmasylinterillä) sylintereinä wilwood pedalbox sylkät sarjassa. Painekytkin kytkee paineilmasylinterin pois käytöstä, jos kytkinpoljinta painetaan jalalla.

Link to comment
Jos alkuperäseen kytkinvaijeriin lisää palautusjousen lootan päähän, voisi ulkopuolisella sylinterillä (olipa ilma tahi hyde) käyttää kytkintä on/off toimisesti lootan päästä. Olis toiminnot rinnakkain...

Systeemillä sais ajettua varikolla luistatellen normaalisti peristeisellä ja sylinterillä sitten radalla. Ainut rajotus olis että sylinteri pitä olla paineeton kun sitä ei käytetä. Muuten menee varikoajelut perseelleen, jos ilma pitää väkisin kytkimen kiinni.

 

Onko kuolleena kuollut idea?

 

Mullakin tulee mieleen että miksi?

Haet Terolta suorakytky lootan,ongelma ratkaistu?

Link to comment
karting laitteissahan on ollut pneumaattisia vaihtajia,

 

Yhden tuttavan mukaan he olivat tehneet +10v sitten karttinki vaunuun sähköllä toimisen kytkimen ja samaan konkurssiin olivatten muuttaneet vielä vaihteet ylös/alas toiminnon (tekniikka prätkästä) myös ratista sähkö painikkeella toimiseksi. Toimi kuulemma alkusäätämisen jälkeen kuin junan vessa.

 

Eli sama solenoidi kuin startissa, muttei niin raju. Tarvitsi mitata kuulemma vaan tarvittava voima jousivaakalla, ja se riitti mitotukseen. Ostettu www.auser.fi Nyt pitäs vaaan mitata paljonko toi halvatun URHOn kytkin tarttee vastavoimaa että on "auki".

 

Tässä solenoidi-tavassa olis lisäksi se etu, että kaikki hilppeet (akku + laddare) olis valmiina vaunussa. Lisäksi ei ole mitään mekaanista vastusta, jos tarviaa / muut kuskit haluaa ajaa vakio kytkimellä...

 

Teilatkaas joku tää idea ettei tartte alkaa menemään toteutusasteelle :)

Link to comment

Niin eihän suorakytkentäkään kytkintä tarpeettomaksi tee!

 

Pelkän kytkimen muuttaminen "nappikytkimeksi" on mielestäni kuitenkin turhaa.

 

Mulla paineilmalla hoidetaan myös vaihteensiirto(suorakytkentä), jolloin ylöspäin vaihdoissa ei käytetä kytkintä ollenkaan (sytkäkatko), alaspäin vaihdoissa laatikon boxi ohjaa kytkimen paineilmasylinteriä+sytkäkatko. Kytkinsylinterin tahdistus sytkäkatkoon tahtoo olla vähän hankalaa, jotta vaihto olisi pehmeä.

Kadulla tulee käytettyä lähes aina kytkintä jalalla (sekä ylös että alas).

Link to comment
karting laitteissahan on ollut pneumaattisia vaihtajia,

 

Yhden tuttavan mukaan he olivat tehneet +10v sitten karttinki vaunuun sähköllä toimisen kytkimen ja samaan konkurssiin olivatten muuttaneet vielä vaihteet ylös/alas toiminnon (tekniikka prätkästä) myös ratista sähkö painikkeella toimiseksi. Toimi kuulemma alkusäätämisen jälkeen kuin junan vessa.

 

Eli sama solenoidi kuin startissa, muttei niin raju. Tarvitsi mitata kuulemma vaan tarvittava voima jousivaakalla, ja se riitti mitotukseen. Ostettu www.auser.fi Nyt pitäs vaaan mitata paljonko toi halvatun URHOn kytkin tarttee vastavoimaa että on "auki".

 

Tässä solenoidi-tavassa olis lisäksi se etu, että kaikki hilppeet (akku + laddare) olis valmiina vaunussa. Lisäksi ei ole mitään mekaanista vastusta, jos tarviaa / muut kuskit haluaa ajaa vakio kytkimellä...

 

Teilatkaas joku tää idea ettei tartte alkaa menemään toteutusasteelle :)

 

bniin, urtsi käyttöönhän tuollaisen voi surutta rakentaa, koska painonlisäys on olematonta kokonaismassaan nähden,

ei muutakun väsäämään:)

Link to comment

MRW kilpurissa (aiheesta lisää POX) oli ilmalla toimivat 1->2->3->4 vaihteet. Otti ohjauksen ratissa olevista painikkeista ja vaihtovalosta.

 

Ilmalla vedettiin vaihteet "raakana" päälle ilman kytkintä ja systeemi kelas vaihteet vain ylöspäin. Ohjauspiirin ollessa paineeton vaihteita pysty käyttää ja olikin tarkoitus käyttää normaalisti. Mitään kompuraa ei ollu, pelkkä painesäiliö.

 

MRW'ssä oli Hestek tiedonkeräyksineen, mutten muista mitä aikasäästöä ilmavaihde lopulta tuotti. T-shifteri liikkui vaihdon hetkellä samaa tahtia kuin vasaran pää hakattaessa 4" naulaa. Etuna oli optimivaihto hetki + nopeampi vaihtaminen....

Link to comment
Niin eihän suorakytkentäkään kytkintä tarpeettomaksi tee!

 

Pelkän kytkimen muuttaminen "nappikytkimeksi" on mielestäni kuitenkin turhaa.

 

Mulla paineilmalla hoidetaan myös vaihteensiirto(suorakytkentä), jolloin ylöspäin vaihdoissa ei käytetä kytkintä ollenkaan (sytkäkatko), alaspäin vaihdoissa laatikon boxi ohjaa kytkimen paineilmasylinteriä+sytkäkatko. Kytkinsylinterin tahdistus sytkäkatkoon tahtoo olla vähän hankalaa, jotta vaihto olisi pehmeä.

Kadulla tulee käytettyä lähes aina kytkintä jalalla (sekä ylös että alas).

 

Tämähän on mielenkiintoista! Lisää tietoa haluttais.. Mm. mikä auto ja käyttötarkoitus? YM. ym? Kuvia tarjolla?

Link to comment

Kysymykseen mikä auto ja käyttötarkoitus.

Kyseessä vaaleansininen -74 vuosimallin vw 1303s, madallettu, levitetty ja ahdettu

Vaihteisto ollut käytössä 1 kesä synkroilla(ei toimi)+3 kesää suorakytkyllä kilometrejä ehkä 10-12 tkm.

vaihto tapahtuu napeista ratissa (keppiä ei ole)

n. 170 kW/370 Nm 1,5 bar:n ahdoilla.

Käyttötarkoitus normaali kesäauto (ajetaan kun huvittaa).

Kuvia ei tähän hätään ole saatavilla.

Link to comment
  • 2 weeks later...

Joo eihän tuon tekemisellä mitään tarkoitusta ollut, oliko sitten järkeäkään?i

Oli vain sellainen päähän pisto, että voisi kokeilla toimiiko.

 

Vaihteisto on vakiosta tehty(irs, oikea kylki kiinteä), Nokkapala pellistä, jonka sisällä omavalmisteiset sylinterit (5 kpl nyppivät suoraan siirtotankoja)+ Kauppisen suorakytky osat+ kitkalukko

 

Vieläkun saisi tuon Porsche 901 laatikon (suorakytkentä+sequentaali+kitkalukko+paineilma kepin rinnalle) valmiiksi ja testiin!

Link to comment

Kestävyys on aina käyttötavasta kiinni.

Ei varmaan kestä repiviä lähtöjä, mutta tiedostamalla ongelmat ja ongelman aiheuttaja pärjää aika pitkälle.

 

Kesti vakioperäkin 2 kesää (vieläkin ehjä),kunnes vaihdettiin lukkoon (en luota tähänkään)

 

Tuo porschen loota on muutenkin kuin ykkösen osalta aika heppoisen näköinen vakiona.

 

Varovasti liikkeelle ja sitten kaikki peliin!

Link to comment

On hienoa että joku viitsii testailla ja rakennella hieman erilaisia juttuja kuin vain "normi" stroukkereita ja perusvälitettyjä lootia.

 

Lienee 901 loodan kuten monen muunkin heikomman loodan ongelma se että kuoret ei kestä eli venyy ja vanuu. Sitten muuttuu hammaskosketukset, ym. loodassa.

Link to comment

Tähänhän saa 400-500eurolla apua, elikkä intermediate housing uusiksi. Tämän kun jaksaisi piirtää niin voisi tehdä 7075-T6:sta...

 

Taikka sitten teräslevyt laakeripesien välille kuten eräissä nelivetovaihteistoissa jo vuosia menestyksellä on käytetty estämään laakeripesien venymistä/notkumista.

 

Niin kuten Mikko mainitsi hammaskosketuksen muuttuminen hajottaa hammaspyörät, eikä sitten auta vaikka olisi mitkä pyörät. Jos kuoret notkuu niin turha sinne kalliita osia on ostaa rikottaviksi...

Link to comment
Guest Toheltaja

ja noita 901 lootia on vissiin kahdella tai kolmella eri kuorimallilla, uusimmat kestävimpiä. Mulla -67 sekä -73 lootat, eroavat aika tavalla toisistaan. Mutta ompahan 5 lovisia sentään.

Link to comment

Eikös alkupään ( 65-67?) ole alumiinikuorilla ja ne uudemmat magnesiumsekoitteista. Onkos alkupään alumiinikoppaset sitten vahvempia vai muuten paskoja? Nettijuttuja kun lukee, kuulostaa ettei 901/902 laatikoissa ei olis muuta kuin heikkoja kohtia. Kestääkö nämä sitten kovempikenkäsen ( ei kuiteskaan mitään varttimaililähtöjä ) ajotyylillä.

Link to comment
  • 1 month later...

joo, 901 laatikot on ihan paskoja.

Itse olen ajanut vaan ihan täysiä kaikilla ja rikkonut niitä ehkä 4kpl.

Suurin osa hajoamisista on johtunut vanhuudesta tai vääristä öljyistä, ajan ja osaamisen puutteessa tai siinä että nivelet ei ole kestänyt. Oikeat ongelmat lähinnä pinioni akselin kanssa. Kertaakaan ei ole kuoret tai sivuposki hajonnut, kertaakaan ei ole heikko ykkönen hajonnut, mitään tarvetta jöötti välilaipalle ei ole ollut. Myös vaihteensiirto vaatii perehtymistä ja nysväämistä. Viimeisimmässä laatikossa ei mitään ongelmia lukon asennuksen jälkeen.

Mulla ollut vaparikäytössä T4 ja P6 koneiden kanssa, molemmissa tehoa 200kw ja vääntöä n.320nm. Ajettu pääasiassa rataa mutta myös katua ja kiihdyteltykin välillä.

 

Ei ne niin huonoja ole oikeesti. Kuplaan 901 olisi mun valinta edelleenkin.

 

Mika

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...