-tipi-

Body number = korinumero Chassis number = runkonumero = valmistenumero Junisten runkonumerolista löytyy ensimmäisen postaukseni linkistä.

Väliseinän numero on tämän lähteen mukaan korinumero, jolla ei tee mitään. Tässä kuvassa näkyy mistä löytyy tyyppikilpi ja runkonumero konetilasta:

Ei ole alkuperäinen bussi, vaan umpparista puhkottu, kuten Harrastaja0070 yllä mainitsi. Kombeissa ja Kleinareissa ei ole noita takatilan tuuletusritilöitä, eivätkä ikkunat ole pintapellin tasalla, vaan omissa upotuksissaan. Kuvassa näkyviä alumiinisisennyksiä on näkynyt kuuskytluvulla puhkotuissa raadoissa. Runkonumero on konehuoneessa oikealla, jossa pitäisi olla tyyppikilpikin. Ei siitä tyyppikilvestä hirveästi kyllä selviä, yleensä valmistusajankohtaa ei ole siihen meistetty. Tämän ikäsessä ei ole vielä M-koodikilpeä väliseinässä pelkääjänpenkin takana. Näyttäisi olevan kesäkuun 1955 viimeisinä päivinä tehty.

Oisko jotain tään tapaista: https://www.classiccult.com/vw-beetle-schoenek-mudflaps-nos.html

Miten lie toimivat nämä Brosolin Solex PDSIT-kopiot?

Eiköhän Trafi ole oikea instanssi kysellä näitä. Etenkin kasikytluvulla alkoi olla jo niin paljon vaatimuksia, joita ei välttämättä Brassipallikset täytä.

https://www.thesamba.com/vw/archives/info/paintcodest3.php Vaalean sininen löytyy kyllä tuon ikäisen Kolkin värikartoista, mutta ei kullanväriä?

Paitsi Sand Scorcherissa on etuvalot keskipalassa, ei lokareissa. Aika paljon jalostamista niiden muutos vaatisi.

Mites Spa:n rata näihin tapahtumiin liittyy?

Monessakaan lootassa ei ole tuota kirjainkoodia meistettynä löytynyt. Tänä syksynä oli kolme lootaa työn alla, eikä yhdessäkään ollu kirjainkoodia. Nämä oli kaikki neljän pultin pinionakselin laakerin kiinnityksellä, eli varhaisempaa kuin se myöhempi yksi iso kiinnitysmutteri-versio. Tuolta kun kattelee loota numeroita, niin tuo yheksän ja puolen miljoonan kieppeillä oleva numero osuu syksylle 1966, eli olis oikeaa aikakautta '67 1500 kuplaan.

Just viikonloppuna yhet flipatut shimmailin. Kantsii tosiaan mitata sekä tukivarsien offset, että vastaavien kohtien ero olka-akselissa. Em. tapauksessa olka-akselit oli speksissä, eli 7mm, näiden mittaus on epäsuora, koska mitattavat pinnat on poteroissa. Eli tarvii väliin jotain holkkia, esim. pari isoa hylsyä. Jos tämä mitta on jotain muuta, kannattaa tarkastaa mistä ero mahtaa johtua. Tukivarsien ero tapauksessani oli 8 ja 6mm, eli toinen jousipakka on 0,5mm sivussa orkkisspeksiin nähden. Shimmin paksuus on 0,5mm kuten ylläolevasta taulukosta voi laskeskella. Kun maalaisjärjellä ajatellaan, tuon tukivarsien mittaeron kompensoimiseen vaikuttaa vain sisemmät shimmimäärät. Eli ulkopuolen shimmejä ei välttämättä tarvise noin paljoa, jos ei sitten sidepultin hahlosta lopu säätövara. Ulkopuolella voi tulla tilasta pula flipatussa olassa ylemmän sidepultin kanssa.

Saa alta 50€ + tullit ja alvit, niin varmaan se 60€ aika lähellä.

Ainakin ruiskuvalettuna PA66 on kuivattava raaka-aine, mitenkähän 3D-printtauksen laita? Jääkö matskuun kosteutta, joka ei kyllä ainakaan auta tuollasessa kohteessa, jossa on suuret lämpövaihtelut. Onko kukaan nähnyt pitempään kestävää kotioloissa 3D-printattua muoviosaa? Mulla ei ainakaan sykemittariteline pyörän tankoon kauaa ominaisuuksiaan pitänyt, vaikka printteri töissä on ihan teollisuusluokkaa. Matsku tais olla ABS, jonka pitäis kestä iskuja ja jännityksiä. Tai ainakin ruiskuvalettuna kestää.

Alunperin juniksen runkonumero on konetilassa akun puolella, ei pultattavassa helmassa.

Butyylikumia saa myös nauhana, jonka voi muotoilla itse venyttämällä haluamaansa paksuuteen, eikä sottaa. Esim. juniksissa helposti fuskaa tuulilasintiivisteet vettä maantienopuksissa jopa lasin ja tiivisteen välistä. Sitä voi pyrkiä ehkäisemään ohuella butyylinauhalla lasin ja tiivisteen välissä. Toisaalta kolkkeihin ei välttämättä edes hyvälaatuisia tiivisteitä tai passeleita (tuuli)laseja löydy, joten voi joutua tyytymään tiivistelemään em. purkalla.

Museoautoon saa päivittää 12V-järjestelmän turvallisuussyistä välittämättä ulkonäköseikoista. Eli ei tarvitse ohutta Porschen laturia vaan '66 voi laittaa vaikka myöhemmän Kuplan vaihtovirtalaturin. Toki se voi vaatia myös laturinjalan, bensapumpun, laturin kiinnityspeltien ja hihnan vaihdon. Muiden 12V sähköjen lisäksi. Eikä Optimaakaan tarvitse piilotella pikiakun kuoriin.

Oikea tapa on käyttää hakua 😜

No aika monessa autossa kautta aikain on käytetty komboa, jossa on levyt edessä ja rummut takana. Esim. Juniksen kanssa samankaltaisia lienee Pallis ja Tölkki, joissa ko. systeemi on menestyksekkäästi käytössä. Näissä ei painojakauma ole niin tolkuttoman takapainoinen kuin Kuplassa, jossa kevyt keula menee kyllä lukkoon rummuillakin.

En tiijä saatana, 1700€ taidan vielä pari kertaa rumpujarruja säädellä. https://www.csp-shop.com/en/wheels-brakes/disc-brake-kit-rear-5x205-swing-axle-599-200-5205-20843c.html

https://www.ebay.com/itm/5KW-12V-AIR-DIESEL-HEATER-LCD-ARIA-RISCALDATORE-RISCALDAMENTO-CAR-AIR-HEATING/352653802333?epid=10033848245&hash=item521bcdfb5d:g:6dUAAOSwLsFfThsB

Vähän kummallisesti CB:n ohjeessa muuttuu booriosan asento säädettäessä 😲

Postin sovelluksella varsin vaivatonta laittaa tavaraa matkaan pakettiautomaatteihin. Mutta bussikuskia lienee taas ahistanu työnteko...

Suattaahan nuita olla ja voipi olla tyttöjähhii, vuan osovvaahan tuota olla lähtemätähhii. Näkköö sitte keväällä. Kalustokaavailut ei lie muuttuneet.