Ketsa

Power Up:in lisäainetta tullut käytettyä. Omat kilometrit jäänyt niin vähäisiksi, että vaikea sanoa onko ollut mitään apua, mutta jokkista ajanut kaverini tuota aikoinaan kehui tyyliin "enää ei tarvitse joka avauksessa uusia laakereita".

"Täyspyöreä" on tasavirtalaturi ja vaatii ulkoisen säätimen.

Kyllä k-lainereita aikasta paljon laitetaan. Ilmavolkkareihin tietysti varmaan vähempi.

Tarvitaanko edelleen lisenssin+tutkinnon lisäksi tarrakilvet autoon?

Pystylamppukupla ja g-löök hyötykäytössä roskanpolttokoneessa.

Tehdastekoisen tuotteen takaa löytyy suunnittelija ja suunnittelijalla on suunnittelijanvastuu (mihin liittyen löytyykin sitten direktiiviä loputtomasti) ko. tuotteesta. Tuotteen suunnittelija on viimekädessä itse henkilökohtaisesti vastuussa suunnitteluvirheistä (voi vaikka häkki heilahtaa). Lisäksi tehdastekoisen tuotteen valmistaja on osoitettavissa ja valmistajalla valmistajan vastuut. Mutta käytännössä voi vaikka yhden miehen toiminimi tuottaa tehdastekoisia osia...

Joo, tähänhän ehtii ottaan vaikka jonkin väliprojektin :-)

Jees. Toivottavasti menee myöhäsempään ajankohtaan. Muuten hukka peri.

Jos vanteiden ja pulttien pallopinnat on kunnossa, niin keskittyy kyllä niilläkin. Itse pyöräytin mankelissa pellistä keskitysholkin piparivanteille, kun en luottanut itsetehtyjen pulttijakojen tarkkuuteen.

Myyjältä voi vaatia, mutta Kimmo hymyilee sille, että markkinoilla suurin osa näistä säädettävistä jousilatoista ei ole "virallisesti" tehtaassa tehtyjä. Laadultaan tosin erinomaisia...

On helppo säätää ja helppo asentaa. Jos on tehdastekoinen, niin ei ongelmia katsastuksessa. Ilman valmistajanpapereita voi käydä paska säkä konttorilla.

Akvaarioita kun riittää pilkottavaksi siinä missä pallokeuloja paalattaviksi... ;-)

Tasapainottajan kanssa vaan keskustelemaan kuinka hän saa paineasetelman kiinni tasapainoituskoneeseen. Esim. kotikylän jokkismiehillä oli aikoinaan jigi millä sai vauhtiksen kiinni renkaan tasapainoituskoneeseen.

Vaasasta jäänyt sellainen mielikuva, että olisi 90-luvun alussa rallimiehet tekulla oikein kehuneet paikkaa hyvien tasapainoituskoneiden tähden. Römperi-Parkki on tietysti muuttunut noista ajoista paljon, eli en tiedä onko moisia vehkeitä sielä vielä.

Asia selvä. Kiitokset Mikko. Noinhan se tietysti kannattaa tehdä, niin ei tarvitse väkästellä jigejäkään pelkän vauhtiksen tai paineasetelman painottamiseen. ABB Service on ainakin ihan AKK:n sääntökirjassakin mainostanut tasapainoitusta ja Nokian yksiköstä itse ainakin saanut hyvää ja nopeaa palvelua.

Tämä foorumi on ilmavolkkareille ja yhdistyksen sivut taassa kaikkille matolaatikoille.

Jos hyvää on tekemässä, niin niinhän siinä pitäisi toimia. Eli mitä hyötyä oli osien erilleen painottamisesta edellisellä puntituskierroksella.... Käyttöauton moottorissahan harvalla tulee kytkinremontin yhteydessä edes tasapainoitus mieleen. Eli käyttiksissä on hyvä olla osat erikseen puntitettuja ja korkeintaan vain nipussa tarkistettuja, että puntitus on riittävän tarkka normimoottorin vaatimuksille.

Eli Kyöstiltä ei syytä irrallaan tasapainoitukseen löytynyt. Osaisiko joku muu kertoa mitä hyötyä on osien irrallaan painottamisesta, jos niiden painotusta mennään lopuksi kuitenkin nipussa muuttamaan? Vahvasti edelleen epäilen, että tämä erillään painottaminen on vain suojatumista tulevaa osien "sekoittelua" vastaa.

Väännäppäs jonkinlainen perustelu tuolle? Jokkis moottori kuitenkin kiertää korkeammalle kuin katukinneri, eli se pitää tasapainottaa tarkemmin. Eli miksi nipussa painottaminen ei kannata siviilikoneessa, jos se on käypäinen jokkismoottoriin? Sen ymmärrän, että jos siviilimoottorin osat on tasapainoitettu erillään ja vain tarkistettu painoitus nipussa (ei siis muutettu osien painotusta), voidaan esim. paineasetelma vaihtaa toiseen erilläänpainoitettuun ilman koko koneen purkamista.

Jos bensaletkut on vuosimallia miekka ja kirves, niin ne kyllä kannattaa vaihtaa uuteen. Jos tarkoitit, että pitääkö bensalinja vaihtaa suurempaan, niin ei tarvitse kovinkaan äkkiä, jos alkuperäinen putken kunto on ok.

Jan ei ole näköjään löytänyt laakista oikeaa puhallinta supparuun? ;-)

Kuristimet vaikuttavaat tietysti tuoton riittämiseen pumpulta, mutta jos pumpun tuotto ei riittäisi, niin silloinhan paineenlasku alkaisi vilkuttelemaan tyhjäkäynnillä öljynpainevaloa.

Kuristin ei todellakaan ole mikään paineenalennin. Paineenalentimesta löytyy ohivirtauslinjakin...

Mikä hirvitys tuossa hanttarin ovessa on kiinni?

Kysyin AKE:lta tuota samaa, eli saanko turbottaa 1,9L wasserin 60heppaiseksi ja laittaa kuplaan. Ei käynyt pelkällä tehonmittauslapulla, vaan pitäisi myös erikseen eritellä millä muutoksilla moottorin alkuperäinen teho on saatu laskemaan.