Ketsa

Mulla on Ruoskassa uudet puslat, mutta ottaa aikaa ennenkuin pääsen mittaileen.

Pieni varoituksen sana tuosta tarvikesäätäjästä. Itselle kävi taannoin niin, että säädin meni edellisen kuplan mukana, mutta motti ja laturi jäi itselle. Tarvikeliikkeestä menin hakemaan säätimen ja sain juuri kuvassasi olevan säätimen näköisen boxin, jossa ei ollut mitään merkintöjä. Kytkentä kopsattiin serkun -74:sta, paikalla käyttäessä kaikki tuntui olevan ok, laturi latasi ja merkkivalo toimi niinkuin pitääkin. Siitä sitten koeajolenkille ja kun pääsn parin kilometrin ajon jälkeen isolle tielle niin ekan kunnon kiihdytyksen jälkeen syttyi merkkivalo --> Laturi oli pox :-( En tiedä olisiko ollut vaan uskomaton yhteensattuma vai ei...

Kun tässä nyt on vesivessoista alettu tarinoimaan, niin kerron oman surullisen tarinanini aiheesta. Kyseessä vieläpä urheiluautoklassikko, eikä mikään tusina kolffi, joten osat oli hiukan erihintaisia. Auto nyki kanssa keskellepäin tietä loskasta, montusta, uran reunasta tai muista vastaavista. Vaihdettiiin raidetangon päät, ei apua, vaihdettiin alapallot, pyörien laakerit, tukivarsien puslat, tolpat purettiin ja niiden kunto tarkistettiin, mutta ei mitään todellista parannusta. Sitten haettiin vikaa takapäästä, puslat uusiksi, tolpat palasiksi, jopa takakelkka alas, mutta ei parannusta. Lopuksi hammastanko pois, vaikka siitä ei minkäänlaista välystä pystytty havaitsemaan, toinen h-tanko tilalle ja vika oli poissa! Kun vanhan hammastangon pisti osiksi, niin toisen puolen raidetangon laakeripuslat todettiin yla/alapuolelta väljiksi, eli raidetanko pääsi heilumaan ylös-alas suunnassa ja sen seurauksena etupyörä "haki" aina joustotilanteessa sillon kun tuon puolen raidetanko oli runsaasti ulkona hammastangosta... Onnea vianhakuun!

Tarttisitko tommosta? Löytyisi meinaan todella timatti -65 pohjalevy. Valkoinen alta ja päältä. Jos oikeasti kiinnostaa, niin heitä rivaattia.

Kympin matalammaksi ilmoittaa keijo. GB 002 85.5mm cast aluminium pistons are manufactured by the original VW suppliers; Mahle, KS, Cima or Cofap. For stock replacement. These will not clear any counterweighted crankshaft without skirt clearancing. If using a counterweighted crankshaft use GB 002F or see LA PST016-4. (39.6mm pin height), case 90mm, head 93.8mm.

Niinpä. Ja samaa ajatusmaailmaa jatkaen: Hantarin oveen kopsahtaa pakettiauto. Eikö olisi parempi vieressä istuvalle tyttöystävä/vaimo/kaveri/lapsi- jutsakalle, että olisi oltu cruisailemassa vaikkapa uudella passatilla?

Vyöt kuplaan... Pöh! Cruisailu fiilis kärsisi inflaation välittömästi. Syksyllä kyllä on alkuun vaikeata muistaa käyttää vyötä talvikinnerissä. Jos tosissaan alkaa noita turvallisuusjuttuja miettimään, niin siinä kyllä tulee kuplan paalaaminen vastaan äkkiä turvallisuutta lisäävänä tekona :-(

ei moottoria

Vm.-70 ässä kupla on myyty ja tilalle synnytetään oikeata vm.-52 kuplaa :-) Urhoon väkästetään epätoivoista geenimanipulaatiota kahdesta viime kerralla vähiten kierroksia kiertäneestä menopelistä x-/ Golffin raatoonkin hukkuu kallista vapaa-aikaa :-( Erimerkkisen endurance-saloon auton konekin on vielä monen metrin matkalla tallissa $-[ Rakentelumotivaatio hyvä, koska jatkuvat vastoinkäymiset eivät tällä ikää enää tunnu missään ;-)

Tom-Tom juttelee rivikoneen pakosarjasta.

50hp moottorillehan tuo välitys on alunperinkin tarkoitettu.

Kyllä hintahaitari näissäkin vanhoissa autoissa on suuri. Itse myin pallokeula doppelin lähes valmiiksihitsattuna ilman mottia satkulla.

Dekkikorkeus on välimatka mikä jää yläkuolokohdassa männän ja kannen väliin. Rivimoottoreissa dekkikorkeutena usesasti puhutaan etäisyyttä lohkon yläpintaan yläkuolokohdassa (useasti mäntä nousee lohkotason yläpuolelle). Korokerenkaat laitetaan sylinteriputkien ja lohkon väliin ja niiden avulla saadaan dekkikorkeus halutuksi. Eli periaatteessa samanlaisia kuin ne sylinterin alapäihin tulevat paperitiivarit, mutta metallisia.

Tuo tompan heitto kankisuhteen muutosta kannattaa ottaa vain heittona, koska wasserissa on niin suurella palotilalla olevat männät, että matalemmalla puristekorkeudella olevien mäntien löytäminen on vähintää haastavaa (vaatisi luultavasti pienemmän männäntapinkin). Ja vähintään yhtä haastavaa on lähteä etsimään pisempiä sylinteriputkia ja hitsauttamaan lohkon vesivaippaan saman verran pidemmäksi. Mittatilaustyönä tuollaiset kanget syntyvät, mutta hintaa taitaa tulla herkästi n. 1000eskoa... Vahvasti olen edelleen sitä mieltä, että wasserin kanget on lujemmat kuin T-1 vakiot (vaikka olen itsekkin purkanut kankiviallisen wasserin). Wasserissa kun vaan on vahvistettu lohkoa, parannettu runkolaakerointia, parannettu vauhtipyörän kiinnitys verrattuna T-1 koneeseen, niin noista kangista on jäänyt se heikoin paikka ja yleensä jokaisesta mekaanisesta laitteesta sellainen löytyy riittävän suurella otoksella. Ja kun heikoin paikka alkaa olemaan kansan tiedossa, niin tarina alkaa siitä eteenpäin aina "se on ihan paska..." Viimeksi purkamastani wasserista löytyi priima kampi ja kanget, mutta ylimmässä männänrenkaan urassa 0,2mm välys renkaaseen, eli kyllä ne muualtakin osaa ittensä paskoa, vai onko mahlen männät vaan paskoja...

Uudet alkuperäiset ja ajaa tyytyväisenä seuraavat 200tkm?

Onko Artolla mitään mielikuvaa siitä kuinka paljon ko. koneilla on ollut rullattuna kilometrejä ennenkuin niin on käynyt?

Pylväsporakoneessa on se etu, että kun kerran säätää syvyys stopparin, niin kaikkia jousia tulee sitten painettua saman verran kasaan ja saa nopeasti käytyä koko jousisetin läpi.

Pylväsporakone + työkalu millä painaa jousta + henkilövaaka on ollut mulla suuntaa antavana laitteistona jousien vertailussa.

Olisiko Markolla jotain perusteluita tuolle wasserin kangen heikkoudelle, jos vertailukohdaksi otetaan ihan vakio T-1 kanki? Tuntuu vaan aikasta oudolta, että uudemmasta niin saman mallisesta kangesta olisi huonompi onnistuttu tekemään. Wasseri koneilla on kuitenkin useimmiten paljon enemmä kilometrejä takana ja kovemmalla kuormalla kuin mitä T-1 kone on kuplassa vakionakaan kestänyt.

Ei se selkä kipu mitään Juse. Meinaankun on mieli pysynyt noin nuorekkaana ;-)

Äsken kokeilin tallissa ja T1 ja wassen kiertokankien alalenkit pystyi sekoittamaan keskenään, eli pulttien halkaisija ainakin on sama. Ja silmämääräisesti katsottuna en keksinyt pultin lukituksestakaan eroavaisuutta.

Pystylamppuisten ovissa (vm.-68->) ei taida olla eroavaisuuksia kuin oven ulkokahvan upotuksessa. Ensin pellit kannattaa kysäistä Keiteleen koneesta. Niissä mitä löytyy on hinnat kohdallaan. Sen jälkeen sitten taitaakin ratkaista se, että mikä puulaaki sattuu lähimpänä olemaan (hot-cars, motonet, joku muu koivusta tukkurina käyttävä varaosaliike).

Elämä on vittumaisten asioiden muodostama ketju.

Sen mitä noita sivustoja olen seuraillut, niin enimmäkseen hyvistä joka-joka moteista sielä on juttua ollut. Ennen oli enempi ihan teoria juttujakin, mutta nykyään tuntuu olevan enimmäkseen koneistuksen esittelyjä.

http://personal.inet.fi/kilpailu/racing ... kansi.html