Ketsa

Savut otettiin koneesta suunnitellusti viime viikolla ja tänään oli vuorossa ulos siirtäminen ja nokan sisäänajo. Enpä jaksa edes muistaa koska olisin viimeksi saanut ilmajäähyn käymään jo lumiseen aikaan... Nokan sisäänajo meni murheitta, vartin 3200rpm käytön jälkeen öljyn lämmöt oli 95 asteen seudulla ja paine 4,5bar paikkeilla. Tyhjäkäynnilläkin oli toisen vartin käytön jälkeen kuumilla öljyillä 1,5bar, joten pumpun tuotto tuntuu riittävältä modauksille. Moottorille tehty jäähdytysilmakanavakin tuntui toimivalta ihan A4 paperilla kokeiltuna. Paperi imeytyi varsin tiukasti kiinni nacaan, joten moottori selvästi osasi imeä jäähdytysilmaa uudesta kanavasta :-) Sisäänajon jälkeen piti ajaa testikierroskin :-) http://www.youtube.com/watch?v=vuFPn8q2D54 Tallissa tuli huomattua pieni öljyvuoto laatikon peruutusvalon kytkimellä, joten ihan pelkkää rajatonta riemua ruuvaaminen ei kuitenkaan ollut tänäänkään...

Valmista kaupallista ratkaisua tarjolla: http://www.vwspeedshop.com/pages.php?pageid=3 ja tarkemmin yksiläppäisistä: http://www.vwspeedshop.com/product.php? ... 394&page=1 Noita yksiläppäisiä tullut vakavasti pähkäiltyä avon koneeseen. Olisi siistin näköiset, vaikka itse tusaamalla kyllä saisi halvemmalla...

Vähintään yhtä mielenkiintoista: Uusi Lada 119 on askel oikeaan suuntaan, mutta maaliin on vielä matkaa. NÄTTI. Ulkoisesti pyöreäkulmainen Lada on mukavan näköinen. Lada 119, Kalinaksi kutsuttu joillakin markkina-alueilla, on siistin näköinen auto päällisin puolin. Se on suorastaan pikkusievä edellisen sukupolven Opel Corsan tapaan. Myös matkustamo on kauttaaltaan verhoiltu ja suhteellisen hyvin viimeistelty. Ensisilmäys kavaltaa puuttuvat päätuet takaistuimilta. Sen sijaan silmiin osuvat etusivuikkunoiden nostimien sähkökytkimet ja airbag-leimat ratissa ja hansikaslokeron kannessa. Varustelistan tutkiminen häkellyttää. Sähköikkunat löytyvät, mutta ilmastointia ei löydy edes lisävarusteiden listalta. Edessä on kuljettajan ja matkustajat airbagit, mutta lukkiutumattomia ABS-jarruja ei autoon edes saa puhumattakaan ajovakausjärjestelmä ESC:stä.

Pussihousuilua? Heikennetty kolmospytyn jäähdytystä, että on edelleen tarve kolmosen viivästetylle kipinälle ;-)

Itsellä kanssa laatikko pöydällä odottamassa purkamista ja sen jälkeistä tuomiota. Ja koska kyse on harrastuksesta, niin kaikkihan pitää ensi sijaisesti tehdä itse... :-) Löytyisikö foorumiltamme hemmoa, joka voisi kirjoittaa lyhyen listan missä järjestyksessä kannattaa paloiksi pistää ja mihinkä on erityisesti syytä missäkin vaiheessa huomiota kiinnittää? nimimerkillä "vain rälläkällä kuplan laatikon halkaissut"

Ei kannata hommata minkäänlaista vessavolsua.

Hienoa työn jälkeä! Nyt voi siivota omasta varastosta kusarille ne pokatut ovet, jotka on säilötty vain pokkauksen pätkien luovuttajiksi :-)

Männäntapin reiän tulppia?

Löytyykö paikalliselta koneistamolta 13,1mm kalvain, vai pääsetkö kalvain kauppaankin :-)

On ja on. Tosin sillä erolla, että wasserissa on yleensä jonkin malliset kolopultit ja nelkussa on kuusiokantaiset.

Venttiilikoneiston kasaaminen alkoi olemaan itsestä kiinni postin kiikutettua alta viikossa tilauksesta porshaan säätöruuvit Saksan maalta. Venttiilikoneiston tarkin työvaihe oli Hoover modauksen vaatiman öljyuran kaivaminen kiikun öljykanavien välille. Pienellä timanttilaikalla homma onnistui kuitenkin erittäin joutuisasti edelliseen kertaan verrattuna. Keinun kärjestä kiinnitysruuvin tassun puolelta hioin ainetta pois noin 1,5mm ja ”väljensin” kierrettä öljykanavalle asti. Öljyllä ja paineilmalla tehtyjen testien perusteella voitelu tuntui pelaavan suunnitellusti. Aikani keinuja sekoiteltuani sain ne shimmattua siten, että kaikista löytyy rakotulkilla välystä 0,1mm liuskan verran, mutta mistään ei 0,2mm liuskan verran. Tuolla välyksellä tuntuivat liikkuvan ilman minkäänlaista merkkiä kanituksesta ja painevoideltuna luulisi toiminnan vain paranevan. Lisäksi pyrin säätämään tassut mahdollisuuksien mukaan saman keskeiseksi venttiilin varren kanssa. Geometriaa lähdin hakemaan sillä ajatuksella, että säätöruuvi mahdollisimman sisään ja jos mahdollista, niin työntankojen pituus tulisi säilyä vakiona. Säädin säätöruuvin siten, että sitä voisi säätää ulospäin kierroksen ja lähdin hakemaan vakio tönäreillä sopivaa shimmin vahvuutta nokkapukkien alle. Totesin, että millin shimmillä ollaan hienosti hakemallani ruuvin säätöalueella. Viimeisessä mittauksessa säätöruuvi ja venttiilin varsi asettuivat samaan linjaa noin 7mm nostolla, joten vakio tönärin pituus riittää hienosti tähän rakennelmaan.

Helman sisäpelti on pisteillä kiinni konehuoneen sivuissa.

Nostetaan vanhaa topikkia... Posti kiikutti FVD:ltä urhoon possun säätöruuvit. Venttiilikoneistoa kasaillessa aloin miettimään, tarvitaanko lashcappejä noiden kanssa yhtään mihinkään? Siis olettaen, että venttiilien pää ei ole pehmeää matskua.

Koko lienee urhoiluun käypäinen 8 gallonaan, eli 30 ja risat litroina? Luultavasti alapuolellakin on jonkinlainen rakennelma, jonka päällä tuo tankki makaa? Jos on, niin mihinkäs tuo tuosta pääsisi karkaamaan. Huohotin letku kannattaisi kiepauttaa tankin ympäri siten, että huohottimesta ei valu bensaa pihalle, vaikka auto jää kaatumisen jälkeen mihinkä tahansa asentoon.

Eikö heitetä hihnapyörä samaan molskahdukseen, ihan värinsä vuoksi :-)

Mielenkiinnosta punnitsin satsin vakio keinuvipuja. Sarjan sisällä paino vaihteli 88 - 96 gramman välillä, suurimman osan ollessa lähempänä minimipainoa. Painavimmissa yksilöissä ainetta oli silminnähden muita enemmän keinuvipuakselin reiän lähiympäristössä, eli ymmärtääksi seudulla, jonka painolla ei ole paljoakaan merkitystä. Onko kenelläkään kokemusta vakio keinuvipujen keventämisestä? Keventämisen vaikutuksesta kestoon, jne.? Kyllähän noistakin sitä pahamaineista edestakaisin liikkuvaa massaa kuitenkin tulee...

http://shop.volkswarenhaus.de/index.php ... ngine.html

Wasserin kampiakselissa on kiinnityspultit niin pienellä kehällä, että ei sitä vallan hirmuhyväksi kannata kehua.

Sain Pekan vakkari koneistajalleen viemään kuormaan uudet sylinteriputkeni muokattavaksi oxy soveltuviksi ja noilla uusilla putkilla moottorin kasaaminen kävikin helposti. Kaikki putket olivat tönärillä mitaten ja tulkaten saman pituisia ja asennuksen jälkeen dekki asettui kaikissa 1,1 milliin. Edellistä missälien karvarallivoortti pajalla sorvattua putkisarjaa sai paritta pitkään ja hartaasti ohivuotojen pelossa :-/ Oppia ikä kaikki… Vauhtipyörän tuhoaman 3 lapaisen Bergin sintterin tilalle tuli lopulta 6 lapainen Latest Rage:n levy. Puulaaki on minulle entuudestaan ihan outo, mutta ainakin hypistelemällä arvioiden levy vaikuttaa ladukkaalta. Tuon 6 lpaisen pitäisi olla hiukan hellempi voimansiirrolle, mutta luistamista ei tarvitse pelätä, koska paineasetelma vaihtui samalla stage1:stä stage2:een. Venttiilikoneistoja ja muutamaa pienempää osuutta lukuun ottamatta moottori alkaa olemaan kasassa ja usko viikolla 9 tapahtuvaan starttiin on vielä vahva. Kop-kop…

Pakkaset lauhtuu, joten kohta on jälleen ratakausi käsillä. Viime kesän tuskasta opittuna aikataulutettiin kalusto valmistumaan maaliskuun loppuun mennessä ja tulille syttymisen hetkeksi viikko 9 (talviloma). Ja kuinka ollakaan, tuntuu tulevan kiire :-) Moottorissa suurinta tuskaa aiheutti vauhtipyörän irtoamisen jälkien korjailu ja huoli siitä kuinka samalta oireelta välttyy jatkossa. Kampiakseli vaihtui suosiolla toiseen yksilöön, vauhtiksen molemmat pinnat oikaistiin ja lisäkiinnityksiksi tuli kolme 6mm halkaisijaista pitkää tappia. Tappeja suurempana parannuksena pidin kuitenkin siirtymistä nelkun alkuperäistyylisiin isolaippaisiin vauhtiksen pultteihin edellisen yrityksen kuusiokoloista. Se, että pulttien kanta painaa laajemmalta alalta vaikuttaa mutuna pienen alan kovempa pintapainetta paremmalta jutulta tässä tapauksessa… Ilmeisesti ei ole ihan selkeä juttu, koska volkkarinkin pultit eroavat wasserin ja nelkun välillä. Kiitokset vielä kampiakselin hionnasta, vauhtiksen sorvauksesta ja paketin tasapainoituksesta Jannelle. Eipä tule mieleen toista moottorikoneistamoa, jossa homma on mennyt sovitusti vielä kolmannellakin asiointi kerralla. Eli lämpimästi suositan Tampereen seudun harrastajia ajelemaan Orivedelle silloin kuin koneistuspalvelua ilmavolkkariin tarvitsee! Toinen viime kesän murhe moottorissa oli 1.25 keinujen lyhyeksi jäänyt elinkaari. CB:ltä saisi ilmeisesti laadukkaampaa vakiotyylistä 1.25 kiikkua, mutta päädyin vaihtamaan nokan vakio kiikuille soveltuvaksi. Valinta oli todella eksoottinen, W-125 ;-) Nostimiksi meni hyllystä uudet CB:n kaksiosaiset 30mm lautasella olevat ”lightway racing”. Nähtäväksi jää kuinka nuo parina pärjää. Tarkoitus on kuitenkin käyttää orkkis työntötankoja ja venttiilien jousien seetipaine on 40kg pinnassa ja 11,5mm nostolla noin 85kg, joten vallan kauhean rajusta ja kuluttavasta kombosta ei pitäisi olla kyse. Muuten lohkon sisuskalut säilyvät entisellään ja Petterin hyvien ohjeiden avulla virranjakajakin säilyi viime kesän säädöissä.

On hieno! Onneksi maalta löytyy vaarin uutena ostama Valmet 565, niin ei tarvitse itse sortua possuun :-)

Mitä yksi Heritage£ on Suomi€:na jälleenmyyjillä?

Imupuoli on tärkeämpi, koska sinne seos imetään alipaineelle. Pakopuolen ei ole niin väliä, koska palanut seos painetaan poistotahdilla paineella pois.

Ei sitä kyllä ihan noinkaan voi yleistää... Kyllä nykyään saa kuitenkin monia osia alkuperäisiä laadukkaampinakin, ei tosin eurolla, eikä empiltä.

Kuinka kävi odotetusta kolkkien kohtaamisessa, pystyikö Timppa haastamaan AP:n?