mikan

On käynyt mielessä omassa tee-se-itse ruiskupelissä. Helpompi tehdä progressiivisuus toisinpäin, eli ensin aukeaa paljon ja lopussa vähemmän. Mutta kun pitäisi saada juuri toisinpäin. Tätä täytyy vielä miettiä millaisella systeemillä sen saisi helposti toteutettua... t. Mika

Ja Saabin Trionicissahan homma toimii vielä niin että se pystyy säätelemään sytytystä per sylinteri. t. Mika

Tuo Markon auto on tuttu peli... Aika asiantunteva lausunto, tämä auttaakin projektia heti eteenpäin =) Mutta asiallisia neuvoja otetaan aina vastaan! No hei, esimerkiksi Saabin 60 mm:n läppä riittää helposti 400 hv:n moottorin tehon vaatimaan ilmamäärään. Auton tehot on dynottu, eli faktaa on. Markon kuplassa on tehoa lähes 600 hv. Kuinkahan iso läppä hänellä on? Volvosta löytyy muistaakseni 70 mm:n läppärunko. Läpän koon kanssa ei kuitenkaan kannata liioitella. Isolla läpällä kaasusta tulee helposti liian "äkäinen". Eli jo pienellä painalluksella ilman virtaus kasvaa reilusti. Samat ongelmat tyhjäkäynnin suhteen jos se säädetään läpällä erillisen rinnalla olevan kanavan tai venttiilin sijaan. t. Mika

Janin linkkien vinkeillä luulisi onnistuvan. Hyvät oli kuvat! t. Mika

175/50-13, 195/40-16 ja 215/35-16 olis hakusessa... t. Mika

Nykyauton läppärungosta virtaa läpi niin paljon ilmaa kuin sun kuplan moottori ikinä tarvii. Vakio pässinsarvia sen sijaan ei kannata käyttää vaan tehdä imusarja vaikka tuohon malliin: t. Mika

Onko hei vähän tyhmää tässä vaiheessa huomauttaa kun homma on jo tehty, mutta eikö samalla vaivalla olis voinut sovittaa saranat jotka jäävät piiloon? Sileessä autossa kyljessä törröttävät saranat ei ehkä ole kaikkein aistikkaimmat. Kovan työn olet kyllä tehnyt niin noiden ovien kuin koko autonkin kanssa. Eipä siinä juuri ole jäänyt koskematonta paikkaa. t. Mika

Tänks - isosti! Vielä kun olis ollut kaikki koot, niin olis ollut parempi... t. Mika

Löytyisköhän tuota STRO-normistoa netistä? Vuosia sitten sitä etsin eikä ollut. t. Mika

Mikä se 1500 1-reikästen venakoko sitten on? Ja mikä on 1200 ja 1300? t. Mika

Joku aika sitten tästä oli puhetta ja joku heitti linkin: http://www.eurovanne.fi/toyokesa.htm t. Mika

Omaani tein homman niin että pistehitsiporalla porasin takahelman pistehitsaukset auki (niitä olikin yllättävän monta). Näin takahelma lähti kokonaisena ja ehjänä irti. Sitten viimeistelin laikalla sisälokasuojiin jääneet pistehitsien jämät. Maali ja ruostesuojaus. Takahelmaan hitsasin isot prikat lokasuojan pulttien kohdalle. Maali ja ruostesuojaus. Nyt siis helma on kiinni samoilla pulteilla kuin takalokasuojatkin. En ole huomannut että muutos olis oleellisesti tehnyt koria löysemmäksi. Moottorin asennus sen sijaan sujui hieman helpommin, tosin varsinaisella "irtoperällä" se on tietysti vielä helpompaa. t. Mika

Mulla on takana 205/65 tällä hetkellä 66:ssa jossa siis lyhyet vetarit. Olis varmaan tuo 205/70 jos niitä olis mun renngaskauppiaalla ollut tarjolla. Itse laittaisin 205/65-15 6,5" vanteella taakse ja 175/65-15 5,5" vanteella eteen. Oikeanlaisilla offseteilla mahtuvat hyvin. t. Mika

Ja niiden tiivistesarjassa olevien punaisien tiivisteiden tilalle kannattaa ostaa paremmat silikonitiivisteet niin ei vuoda. t. Mika

No mistäpä sitten saisi pitkiä pyttyjä? Eli kuka valmistaa, kuka myy? t. Mika

KIITOS! Hmmm...jos männän korkeus on 61 ja pytyn 130, niin sehän tarkoittaa sitä että mikäli yläkuolokohdassa männän laki on deckkikorkeudessa 0, niin alakuolokohdassa männän helma on pytyn alareunan kanssa tasalla 69:n iskulla. Joten pitkällä iskulla mäntä tulee putken alapäästä kurkkimaan lohkon puolelle. Kuinka ulos se voi tulla niin että toimii? 86:n iskulla se on jo 17 mm lohkon puolella + deckkikorkeus. Kuinka monta mm sylinteristä on lohkon sisässä, siis tuosta 130 millistä? t. Mika

Mahle-tietoa: http://www.mahle.com/am_eu_e/am_eu_e.ns ... t&,1072178 t. Mika

Ei mitään kiirettä, eli pesun jälkeenkin sen voi sitten mitata. :-) Puristuskorkeus on männäntapin keskilinjan ja männän laen välinen etäisyys. Näistä kaikista mitoista olis kovasti iloa mun projektimietintääni! t. Mika

Minäkin kaipaisin mittoja omien suunnitelmien tueksi: - Lohkon leveys, eli pyttyjen vastinpintojen väli? - Sylinterin pituus ja lohkon sisään tulevan helman pituus? - Strokermäntien korkeus ja puristuskorkeus? Jollain on varmaan stroukkeri tekeillä ja osat pöydällä tai pahvilaatikoissa, joten jos ystävällisesti työntömitalla muutaman mitan ottaisi ja tänne laittaisi... t. Mika

Mulla on "joka välissä" liimaa ja hyvin on pitänyt. Venakopat on ollut suurin vuotokohta ja seuraavaksi huohotin. t. Mika

Pikkasen vasaraa ja mig-liimaa... http://www.zcar.com/forums/read.php?f=4 ... 3&t=164433 t. Mika

Minulla on ollut aivan erilainen käsitys jokkiksessa käytetyistä moottoreista ja niiden huipputehon kierrosluvuista. No aina sitä voi oppia uutta. Miksi muuten käytetään reilusti yli 300-asteisia nokkia jos käytettävät kierrosalueet ovat noin matalalla? 78 mm ei mielestäni ole iskupituutena vielä kovinkaan pitkäiskuinen moneen rivikoneeseen verrattuna (monasti on iskupituus jopa pidempi kuin männän halkaisija). Ainakin varttimailikäytössä ajetaan paljon pidemmällä iskulla ja vaihtopiste voi olla hyvinkin 8000 rpm. t. Mika ps. En ole kilpaa ajanut, enkä kilpamoottoreita tehnyt.

Miksi rakentaa kilpakone jonka teho tulee tuolla alueella? Eikö kannattaisi pyrkiä suurempaan tehoon ja käytetty kierroslukualue paremminkin 5500-7500 rpm? t. Mika

Joo, tiedät kyllä Marko että mä tiedän sun auton olevan täysin katukelpoinen. Sitä vaan on joskus nähty sellaisiakin "katuautoja" joissa tosiaan on ollut Lencon loota. t. Mika

En tätä epäillytkään mutta nykyään kisoissa näkee paljon "katuautoja" joilla ei tosiaan pysty kovin pitkiä matkoja ajamaan kadulla ja sitä tarkoitin että katuauton määrite on nykyään aika hämärtynyt käsite.. Joo, siinä vaiheessa kun lootan paikalla on Lenco tai vastaava niin ollaan aika kaukana katuautosta. Laillisuus on tietysti ihan toinen asia jos sillä halutaan katuautoa määritellä. Mun mielestä se ei kuitenkaan ole se oikea kriteeri vaan se että voiko autolla ajaa mummolaan ja takaisin. t. Mika