x-pj

Voin ottaa huomenna kuvan, jos muistan. Mulla on irtileikatut ritilät uudemmasta, joten niitä voi mallata vanhempaa luukkua vasten.

Oliko säädettävät latat? Kaks lattaa päälekkäin ja vielä säätömokkula latan ulkopinnassa. Vie tilaa yhteensä varmaan 20mm. Pitkät vetarit levittää raideväliä 6 cm eli pyörä tulee 3cm ulommas. Lisäpituus on latan ja jarrun välissä eli suojaputken valuosassa. Jarrurummun vaihto levittää myös hiukan. Eli tilaa syntyy vaikka vähän leveämmälle renkaalle. Vetarien vaihto vois olla siinäkin mielessä hyödyllistä, että niissä on pidempi booriosa. Luultavasti noista 5x130 rummuista joutuis sorvaamaan siivun pois jotta sais mutterin kiinni lyhytbooriseen akseliin. En ole kenenkään kuullut valittavan kestämättömyyttä ja pitkään niitä on ollut myynnissä. Kokemusta mulla ei ole. Aika pienellä vaivalla sais kuitenkin muutoksen toteutettua verrattuna toiseen vaihtoehtoon.

Tästä ollaan samaa mieltä ;) Joskus on käynyt niinkin, että kun rengas laitetaan leveämmälle vanteelle, niin se kapenee pulleimmasta kohdasta. Nyt ei tiedetty renkaan leveyttä eikä profiilia. Korkeassa renkaassa vanteen leveyden vaikutus on vähäisempi ja päinvastoin.

Tottakai vanteen leveys vaikuttaa. Jos ET pysyy samana niin vanteen reuna (ja renkaan kylki) siirtyy sisemmäs puolet leveyden kasvusta, eli tässä tapauksessa 19 mm. Kun lisätään ET:n muutos 11 mm, niin vanteen reuna on 30 mm, sisempänä kuin vakiovanteella. Nuo mun em. ET12 vanteet noilla 205 kumeilla ei mahdu paksutolppaan säätölattojen kanssa, vaan osuu tuohon säätömötikkään kiinni. Rengas ei ole levein vanteen kohdalta, eikä se juurikaan leveimmästä kohdastaan leviä vaikka vannetta levitetään, jos nyt ei puhuta mistään huippu kapeasta renkaasta. 165 rengas on 165 oli se 4,5 tai 5,5 vanteella. Renkaan keskilinja siirtyy tuon 11 mm sisemmäksi. Edesä tuon vertainen kavennus ei haittaa mitään. Pyörä mahtuu kääntymään ihan hyvin paljon kapeammallakin raidevälillä. Eri asia, jos haluaa muista syistä droppeja ja levyjarruja. Siihen tuo vanne antaa mahdollisuuden.

Vakio vanteessa ET on muistaakseni 34, joten pyörä tulee sisäänpäin 11 mm. Vanteen leveys ei tähän vaikuta, jos ei samalla laiteta leveämpää rengasta.

Voisko ylimmän kuvan esine olla tollanen lisävaruste ovenkahva?

Viimeisen kuvan jousi on varmaan ovipanelin taakse ovenkahvan ja lasiveivin kohdalle kuuluva jousi.

grilli http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=100217

Kyllä, mutta toisinpäin. Kun laturi syöttää virtaa eli lataa akkua, niin jännite nousee ja valot kirkastuu sen myötä.

Ei mitään kummaa. Muiden työntötankojen nostajat olleet valmiiksi kiinni nokassa ja tässä pieni väli, kun keinuvipu ei ollut tönäriä alas painamassa. Tätä veikkaisin minäkin. Jos venttiili ei sulkeudu tai sulkeutuu liian hitaasti, niin työntötanko pääsee tippumaan.

Miten olette poistaneet vaihderattaan leveämpiä kytkentähampaita. Voiko niitä lyödä tuurnalla irti vai pitääkö jollain hioa? Helpolla haluais tietysti päästä. Jos lyö, niin onko suuri vaara, että viottuu koko ratas? Ainakin kakkosvaihteen ratas vaatis käsittelyä.

Minulla oli edellisen mootorin kanssa näin ja voin suositella. Ikinä ei ole startannut kupla niin hyvin. Sensijaan lasinpyyhkijöiden moottori ei tykännyt 12v sähköistä. Reippaasti se sulkia liikutti, mutta sulat ei pysähtynyt ennenkuin otti akun kengän irti.

Jos kansia ei ole ihan äskettäin kunnostettu, niin en laittais niitä sellaisenaan takaisin muuten kunnostettuun moottoriin. Jos lisää potkua haluaa, niin vois vaikka harkita uusia paremmin virtaavia kansia. Ei ole paljon kalliimpaa kun vanhojen kansien täyskunnostus.

Luulisin, että tarkoitat tuota kuvassa näkyvää kolmiota, joka on osa takahelmaa. Se on kiinni sisäpuolelta sinun autossa tuon ylimääräisen hopeanvärisen pellin takana. Voi olla aika hankala irrotella noita hitsauksia kone paikallaan.

Kerrataas tähän noita mittausohjeita. - venttiilit säädettävä ennen mittausta (kylmänä). Jos venttili kantaa, niin se tietysti vuotaa, mutta myös erilaiset välykset eri pytyillä vääristää tulosta - mittauksessa käyntilämpöinen moottori, jos suinkin mahdollista - täysi akku, että jaksaa pyörittää - kaikki tulpat pois, samasta syystä - kaasuläppä ihan auki, jotta pytyt täyttyy Jos tulee huono tulos jostain pytystä, niin uusi mittaus. Korkeampi lukema on oikea. Jos tarkistusmittauksen jälkeenkin tulle huono tulos, voi ruikata vähän öljyä tulpanreijästä ja katsoa paraneeko tulos. Jos paranee, niin todennäköisesti vuotaa männänrenkaisen ohi (kulunut tai männänrenkaat jumissa). Jos tulos ei parane niin vika todennäköisesti sylinterikannessa (venttiili vuotaa, kansi halki...)

Kyllä kuulat (9 ja 23) vanhemmistakin kaasareista löytyy.

Ei kai tuossa huohotuksessa mitään kummallista ole. Tehtaalla ovat sellaisen jo kuplaan laittaneet ja se on mitoitettu vakiokoneelle. Kun moottorin tilavuutta ja kierroslukua lisätään, niin huohotus myös lisääntyy ja järjestelmää täytyy parantaa. Vakiokoneella pärjää kunnossa olevalla vakiohuohotuksella ja jos ei pärjää niin sitten on konerempan aika. Vakiokoneella huohotus on vedetty putsarille. Siitä on myös se hyöty, että tulee pieni alipaine kampikammioon. Ilman alipainetta nämä vehkeet tuppaa tihkumaan öljyä vähän joka raosta. Ja tosiaan ilmanputsarille, eikä suodatinelementin ohi suoraan kaasarille, jotta tulee kampikammiosta tulevakin ilma suodatettua.

Molempia luukkuja tutkineena, juurikin kyseistä operaatiota varten, väitän että ei ole. Voin vahvistaa metaken näkemyksen. Mulla on homma eteni niin pitkällä, että ritilät laikattu (pienen reunuksen kera) irti luovuttajaluukusta ja "mallattu" vanhaan luukkuun. Aika iso ero on kaarevuudessa. Kyllä ne siihen ehkä väkisin taivuttamalla sais liimattua.

Minulla on ollut tuo kuvan ylempi härpätin ja se jo rauhotti vaihteiston liikkumista merkittävästi. Voi olla, että saman ois saanut aikaan kuormaliinalla, mut ei tuokaan kallis ole. Mulla oli vain tuo etummainen, kun piti saada jotain minkä sai alle konetta irrottamatta. Nyt mulla on alexin leikkeistä kasattu keskituki ja onhan se hieno eikä ole kallis, mutta piti vähän hitsailla. Nyt kun se on paikallaan, niin laatikon irrotus ja kiinnitys sujuu mukavammin.

Tää on hyvä kun tässä on mitatkin suomeksi. Mulla on hommattuna 70-71 sedanin lukku, josta menasin laittaa ritilät omaan -59 sedanin luukkuun. Ritilät on hiukan pidemmät kuin 59 avossa, mutta se ei mua haittaa. En ole vielä keksinyt miten ne sais siististi istumaan, kun luukkujen kaaveruus ei ole sama. Lyhyt luukku on aika paljon sileämpi.

Nyt sai kiihdytellä mielin määrin. Oli pakko pitää välillä taukoa, kun oli niin lyhyt jono, ettei kerinnyt kone jäähtyä. Muutenkin olosuhteet loistavat. Kiitos järjestäjille!

Tässä yks sambasta poimittu kuva

Ominaisuus tuo kaiketi on. Eikä siitä mitään haittaa ole kunhan huolehtii öljyn paluusta takaisin koneeseen. Huohotinboksi laturin jalassa on varmaan hyvä ratkaisu. Minulla on tollanen boksi http://www.aircooled.fi/tuote/541/oljyn-huohotinboksi-18-litraa-csp tuliseinässä ja siitä kaks letkua venakoppiin, yksi öljyntäyttöön ja yksi bensapumpun laippaan. Kahdessa letkulähdössä on pikku suodattimet poistuville höyryille.

"Etsi" -toiminnalla löytyy tältä palstalta paljon tietoa. Tuossa yksi moottorin katsastukseen liittynyt keskustelu: http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/10444-1300-motin-vaihto-1600seen-apuja-kaivataan/

Mikä on hyvä ja miten paljon rahaa kannattaa laittaa riippuu siitä mitä tavottelee ja millaiseen ajoon auto tulee. Jos auto on tarkaitettu kaupungissa cruisailuun, niin kohtuullisen lopputuloksen sais laittamalla kavennetun säätöakselin, kunnostais omat olka-akselit ja jarrut. Lisäks vaihtais ohjaussimpukan ja raidetangon päät. Caster-simmit vielä parantamaan suuntavakautta. Jos iskarit on heikot niin nekin vois uusia. Noilla muutoksilla sais varmasti kohennettua tykytilannetta huomattavasti. Siinä menis ainoastaan olka-akseleiden kunnostus ja jarrujen kunnostus hukkaan, jos joskus haluais viel laittaa droppi-olat ja levujarrut.