x-pj

Ei se pelkkä rengas vielä kerro mitään, riippuu paljon myös vanteesta. Alkuperäisissä 4-pulttisessa on et muistaakseni 34 ja tarvikealuissa yleensä 25. Huomioi myös että droppiolat yleensä leventää raideväliä, eli tuo pyörää ulospäin. Autot on yksilöitä. Kun laitoin aikoinaan -75 kuplaan droppiolat niin piti vaihtaa 135/80 renkaat ja vanteet joissa ET oli muistaakseni 41. Pystysuunnassa ois mahtunut isompikin rengas, mutta kun kääntää pyötiä ja on ihminen molemmilla etupenkeillä, niin sitten ottaa kiinni. Pallonivelkeulasen dropit levittää muistaakseni 6 mm puolelleen. Nyt en lähtis tekemään madallusta dropeilla ilman akselin kavennusta. Kavennetulla akselilla sais aluvanteitakin mahtumaan.

Koittasin varttikierroksen seosruuveja aukipäin. Tai heti kerralla puoli rinkiä auki niin katoaa vika varmasti jos siitä on kyse ja sitten vartti takaisin kiinni ettei käy liian paksulla. Mulla teki moottorijarrulla tuota ja seosruuvi autto. Koitin avata seosruuveja lisää, mutta rupee käymään tosi rikkaalla (seokset 1:11). Pelkään, että tulpat nokeentuu. Päädyin vaihtamaan numeroa isommat suuttimet. Se tuntu poistavan tuon ongelman. Pitää varmaan seuraavaksi kokeilla pienemmillä kurkuilla. Taitaa olla nyt liian isot kurkut ja siksi vaikea säädettävä alapäästä.

Nyt oli todennäköisyys 32% ja sademäärä 0,5 mm

Akseliputket on samaa öljytilaa vaihteiston kanssa. Eli lisäys tapahtuu vaihteiston öljyntäyttöpropusta, joka löytyy vaihteiston kyljestö.

Mikä mahtais olla ongelma? Autossa IDF44 tuplat. Vapaana tyhjäkäynnillä ja ajettaessa tasakaasulla 1500 -2000 rpm seokset on kohdillaan, mutta kun ajaa tyhjäkäyntikierroksilla n 1000 rpm seokset tippuu laihalle. Seosmittari näyttää vapaana tyhjäkäynnillä noin 13, tasakaasulla 1500 - 2000 noin 16, mutta ajettaessa tyhjäkäyntinopeudella noin 19 ja kone alkaa popsottamaan. Popsottaa vaimeesti myös moottorijarrutuksissa, mutta mun pakarin liitoksetkaan ei välttämättä ole tiiviit. Tyhjäkäynnillä synkronisointi näyttäs olevan kohdillaan.

Kyllä noi tasapainotuskuulat on aika yleisesti käytössä isojen karkeiden renkaiden kanssa. Muuten niihin tarviis laittaa painoja vanteet täyteen. Olen itse käyttänyt niitä kuplankin pyörissä silloin kun oon laittanut renkaat itse vanteelle ja hyvin toimii. Niitä on monen nimisiä. En muista mistä noita oon tilannut, mutta niissä on tullut venttiilin sielut mukana. Tavallinen venttiili voi mennä tukkoon eikä rengasta saa tyhjennettyä, muuta kuin sielun poistamalla.

Tästä kiitos!

Onko varmasti simmattu oikein? Jos simmien määrä ei ole oikea, sidepultti tulee vinossa kulmassa reikään nähden ja voi juuttua reikäänsä eikä kiristy loppuun asti.

Tänään huomattua parin sadan kilometrin vappuajelulla: - Pienillä kierroksilla käy rikkaalla, ja matka-ajossa kuluttaa liikaa => pienempää tyhjäkäyntisuutinta, eli kokeillaan 50:llä. - n. 3000 - 3500 rpm kohdalla alkaa nykimään, ihan kuin tulppa pimenisi, epäilys on että menee laihalle kun siirrytään pääpiirin alueelle, eli pääsuttimet liian pienet => kokeillaan 140:llä pääsuttimilla kun sellaiset löytyy hyllystä - 50 kiihdytyspumppun suutin on "tautisen iso", pölläyttää mustaa niinkuin pahinkin diesel, eli menee todella rikkaalle. Weberin kiihdytyspumpun säätö ei olekaan saadun tiedon mukaan ihan selkeä juttu, koska (ainakin IDA:ssa) kohokammion pohjassa on venttiili millä säädetään kiihdytyspumpun tuottoa, + suuttimen koko => tutkitaan asiaa.. Veikkaisin, että oikea pääsuutin löytyy väliltä 130 -140. 125 on varmaan pieni. Ainakin IDF 44:ssa kiihdytyspumppu säädetään pienestä mutterista, joka on siinä varressa joka vetää pumpun vipua. Mutteria ulospäin, niin tulee pumpusta vähemmän bensaa, sisäänpäin niin lisääntyy. Ensin reilusti auki niin että kyykkää kaasutettessa. Sitten 3-kierrosta kerrallaan sisään niin kauan ettei enää kyykkää.

"make the idle jet 1.25 the size of the throttle body" sanoo Aircooled.netin John. Eli 50 vois olla sopivampi lähtökohta tyhjäkäyntisuuttimelle.

Jos kaasari ei reakoi ilmaruuvien säätöihin, niin minun kokemuksen mukaan vika voi olla bensapinnassa. synkronoinnissa tai suuttimissa. Kannattaa tarkistaa bensapinnan korkeus, jos sitä ei ole jo katsottu. Tehtaalla eivät ole sitä säätäneet. Eli niissä voi olla suuria heittoja ohjearvoihin. Kun bensapinta on oikealla tasolla, niin sitten tuo synkronointi perussäädöillä ennen varsinaista säätöä ja uudelleen säädön jälkeen. Jos muuttu niin taas uudelleen säätö jne. Jos ei vaihda suuttimia, niin kannattaa ainakin tarkistaa, ettei niissä ole roskia.

Kannattaa tosiaan ihan ekaks kokeilla isompia tyhjäkäyntisuuttimia ja katsoa miten toimii. Jos 55 on liiaan suuri, niin sitten vois kokeilla 52:sta. 16-17 ei ole liian laiha, jos kone ei protestoisi.

100€-25e= 75€. Pulussa jää reilusti, eli kannatta vielä tulla ja vesikin herahti kielelle kun on piffejä tiedossa.

Ylijännitettä ei pitäis tulla jos säädin toimii vaikka laturissa olis vikaa. Onko säätimen maadoitus kunnossa. Onko siellä maajohto säätimen rungosta laturin runkoon? Vai maadottuuko säädin auton runkoon? Jos ei ole erillistä maajohtoa laturin ja säätimen välillä, tarkista onko vaihdelaatikon ja auton rungon välissä oleva maajohto kunnossa.

Säädin ongelmat voi johtua huonosta maadotuksesta. Jos säädin on laturin päällä se maadottaa säätimen rungosta laturiin. Eli kosketuspinnat kannattaa puhdistaa. Jos on erillinen säädin, niin sitten pitäs olla maadotusjohto säätimeltä laturin runkoon.

Mun brosolit oli vähän isommat. Niistä vuoti toinen kaasari, kun kiihdytyspumpun putken pää oli painunut liian alas. Alkoi ilmeisesti imeä sitä kautta. Taivutin putkea niin, että putken "vaakatasossa" oleva osuus oli loivassa kulmassa ylöspäin. Se auttoi siihen ongelmaan.

Kierrosrajoitin rajoittais huipun, mutta pääsis mäet ylös.

Tuolla näyttäis olevan http://www.aircooled.fi/kategoria/223/ovet ja Keiteleen koneesta ole noita joskus hankkinut, varmaan muualtakin saa.

Olen ymmärtänyt että juuri loivalla profiililla olevassa nokassa on turvallista käyttää välitettyjä keinuja. Jyrkäprofiilisessa rasitukset saattaa kasvaa liian suuriksi. Suuremman noston hyötyä taas riippuu kannesta. Jossain on aina raja kun noston suurentaminen ei enää vaikuta virtauksiin.

Tuli mieleen, että voisko kolina johtua tuosta uudesta startista. Jotkut tarvike startit on istunut huonosti paikoilleen. Voisko startin hapaat päästä koskemaan vauhtipyörään? Painelaakeri voi pitää ääntä silloinkin kun kytkintä ei paineta, jos se pääsee koskettamaan asetelmaan. Aika monesta vanhasta kuplasta on kytkinhaarukan palautusjousi poikki, joka aiheuttaa sen, että painelaakeri nojaa asetelmaan ja pyörii koko ajan mukana. Joka johtaa nopeasti laakerivikaan.

Kyllä katkaisijan tilalle saa tulpankin, jos haluaa. http://www.wolfsburgwest.com/cart/DetailsList.cfm?ID=113301229A Oletko muuten varma, että vuoto tulee katkaisijasta. Omaan vaihteistoon kun vaihdoin jälkimarkkinanokkakappaleen, niin siinä oli valupurskeita peruutusvalon katkaisijan tiivistepinnassa. Sain liitoksen pitämään hiomalla tiivistepinnan tasaiseksi.

Tuolto ostin reilu vuosi sitten "polyseatin" http://www.mvahuolto.fi/ kun racerplacesta oli silloin loppu. Nyt tuo ilman pehmusteita oleva joutais vaikka myyntiin kun löysin pehmuisteilla olevan version tilalle. Aika askeettinen se on ilman pehmusteita. Katsastajan mielipidettä en ole kysynyt, mutta kyllä noita aika yleisesti näkyy käytettävän.

http://www.veewee.net/ tuolta löytyy lisää tietoa lämmittimestä. Ekaks valitset sivupalkista eber ja sen jälkeen kuvat toimivat linkkeinä eri aihealueisiin.

Oletko vaihtanut startin puslan. Sen mikä on siellä vaihteiston kuorressa. Aika yleinen starttiongelma on kulunut pusla.

Siinäpä aivan loistava ajo-opetukseen soveltuva auto. Tuolla kelpais opettaa omat muksut ajamaan. :-) t. Mika Tuo on ollut kouluautona ja on se sama auto, joka oli Sambassa myynnissä.