Kaasuttimien korvaaminen ruiskulla.

[jaketech]

Omaan ajattelin CB:n imusarjoja, joissa suuttimen paikat ja niiden perään drla-pariskunta, joissa kurkkujen tilalla suorat putket.

 

t. Mika

Kun laittaisi suuttimet kuvan mukaisesti, niin ei tarvitsis imusarjojakaan uusia. Yhtään en tiedä miten tuo toimii. Sattumalta löysin tuon netin syövereistä.

 

 

tämmöstä tapaa on käytetty kisakoneissa jo varmaa 70 luvulta asti. ei vaan oo siviiliautossa hyvä koska ruiskutus osuu kaasuläppään läppien ollessa pikkusen auki hitailla kieroksilla mutta sitte ku kaasu on täysin auki ni toimii.

 

 

tässä videossa näkee kui räkii vasten kaasuläppää. tässä koneessa on kiljotiiniläpät.

[x-pj]

Millä olette tukkineet virranjakajan reiän?

[HSuomi]

Sorvasin rautatapin ja siihen o-rengas uran ja päähän kierrereikä. Sitten sopiva rauta virranjakajan pultista pitämään sitä paikallaan.

[Oksa]

Mulla on tehty samaan tyyliin, kun ylläkin. O-renkaallinen tappi, mut yläpäässä on enemmän tavaraa ja sorvattu semmonen olkapää, et saa alku-

peräisellä virran-jakajan pidikkeellä kiinni. Tiedä saako kuvasta selkoa, mut tolla tavalla kuitenkin. Janne.

[JaniM]

Millä olette tukkineet virranjakajan reiän?

Laittaa virranjakajaan hall-anturin, niin saa täyssekventiaalisen ruiskutuksen ja sytytyksen :) Just pari jakajaa teurastin.

[x-pj]

Kyllä minä haluan päästä eroon virranjakajasta kokonaan, nyt kun siihen on mahdollisuus.

Sorvattu tiivisteellinen tappi olis hyvä, mutta minä joutusin sen jossain teettämään.

Tollasen nyttemmin löysin valmiina http://www.cbperformance.com/ProductDetails.asp?ProductCode=2072, mutta kyllä sillekkin hintaa tulee ennenkuin on Suomessa.

[-Alex-]

Mario myy vähän halvemmalla, myös löytyy sen tilalle nokka-akselin asentotunnistin. Toi CB;n anturi näyttää olevan kiristettävissä.

 

http://thedubshop.goodsie.com/embed/distributor-plug?extkey=888c41d8-a4ff-494f-9a8d-f90a5f176446

 

http://thedubshop.goodsie.com/embed/mini-cam-sync?extkey=888c41d8-a4ff-494f-9a8d-f90a5f176446

 

CB:llä myös noita jakajan tilalle sopivia nokka-akselin asentotunnistimia..

 

http://www.cbperformance.com/ProductDetails.asp?ProductCode=7074

Edited January 5, 2014 by -Alex-

[x-pj]

Mario myy vähän halvemmalla, myös löytyy sen tilalle nokka-akselin asentotunnistin. Toi CB;n anturi näyttää olevan kiristettävissä.

 

http://thedubshop.goodsie.com/embed/distributor-plug?extkey=888c41d8-a4ff-494f-9a8d-f90a5f176446

 

http://thedubshop.goodsie.com/embed/mini-cam-sync?extkey=888c41d8-a4ff-494f-9a8d-f90a5f176446

 

CB:llä myös noita jakajan tilalle sopivia nokka-akselin asentotunnistimia..

 

http://www.cbperformance.com/ProductDetails.asp?ProductCode=7074

The dubshopin nettisivuilla sanotaan, että dizzy plugsit on "sold out".

[Hebster52]

Mihkäs kohtaan te ootte piilottanu lambdaa pakosarjassa? :)

[Anpu]

Musta paras paikka kollektorin jälkeen ennen ämyriä kello 10-2 välisellä sektorilla, ei "ulkokaarteessa", jos ei tilanpuutteen takia onnistu myös kollektoriin asentaminen sallittua. Lambdan jälkeen tulisi putken jatkua vähintään n. 50 cm.

[x-pj]

Mihkäs kohtaan te ootte piilottanu lambdaa pakosarjassa? :)

Laitoin tollasen välipalikan, ettei tarvinnut räveltää kaunista rosteriputkea. Kaikki jää helman alle piiloon.

[Anpu]

Mulla on samammoinen setti kuin x-pj:llä (poislukien välilaippa) , enkä saanu mieleseen kohtaan lambdaa joten laitoin kollektoriin. Käytin myös pitkää muhvia joittei kollektorin virtaukset häiriinny, en tosin tiedä onko käytännössä merkitystä.

[x-pj]

Luulen, että tuo minun viritelmä ahistaa. Tuossa oli idea käyttää lambdaa kaasareiden säätöön ja siitten poistaa välikappale haittaamasta. Pitäs varmaan minunkin miettiä asia uusiksi, kun olen ruiskuun siirtymässä ja anturi jää pysyvästi paikoilleen.

[Hebster52]

Miten toi lambda pitää asettaa sinne putkeen? Tietenkin hitsataan joku kierrepala putkeen mutta onko tohonkin jotain teoriaa miten oikeesti pitäs olla putkessa?

[HSuomi]

Mielellään tulemaan ylhäältä ettei kaikki lilluva paska tukkisi sitä anturia. Eikä liian lähelle putken päätä ettei putkeen imeytyvä ilma sotkisi tulosta.

Edited January 25, 2014 by HSuomi

[JaniM]

Samaten mahdollisimman kauas kollektorista, jotta virtaus olisi tasanen. Ja turbosta 30-50 cm mielellän että anturi kestää. Eivät lämpöä oikein kestä aina.

Mutta monella kyllä ennen ja heti turbon jälkeen. Mutta normiajossa tietty lämpene niin paljoa.

Edited January 26, 2014 by JaniM

[Gerbiili]

Kyllä minä haluan päästä eroon virranjakajasta kokonaan, nyt kun siihen on mahdollisuus.

Sorvattu tiivisteellinen tappi olis hyvä, mutta minä joutusin sen jossain teettämään.

Tollasen nyttemmin löysin valmiina http://www.cbperformance.com/ProductDetails.asp?ProductCode=2072, mutta kyllä sillekkin hintaa tulee ennenkuin on Suomessa.

 

Kyllä kotimaisiaki tuommosia voidaan tehdä jos niille ostajia löytyy. Jos semmoselle nyt ostajia ilmaantuu niin oisko toiveita mimmonen sen pitäs olla.

Halpa alkuperäsellä pannalla kiinni tuleva?

Kalliimpi itselukittuva?

 

Jos asia kiinnostaa niin privaviestillä voi olla yhteyksissä.

[Ketsa]

Bensanpaineensäädin hankintalistalla...

 

Kohteena olevassa kuppelissa vanha megaruutta, mopon läppärungot ja vaparilla mennään. Ebaysta saa siniseksi eloksoituja säätimiä parilla kympillä kotiin kannettuna, mutta jotenkin jokin epäilyttää. Tosin saman näköisiä säätimiä paikalliset nettikaupatkin ovat puollollaan... Onko noissa säätimissä jotain merkkejä, jotka ovat tunnetusti laadukkaita, käyttöä ja pakkasta kestäviä? Vai onko wbx-tölkin säädin riittävä ja paineen säätämisen voi unohtaa?

Edited January 26, 2014 by Ketsa

[x-pj]

Kyllä valmis johtosarja on kiva ratkaisu. Minun sähkökytkemmät näyttää yleensä harakanpesältä, tästä tulee poikkeus.

[x-pj]

Nyt se jo käy, mutta ei sammunut avaimesta.

Otin herätevirran megalle puolalle menevästä johdosta. Siinä samassa johdossa on haara merkkivaloille ja kun käänsin virrat pois avaimesta mega sai edelleen herätteen latauksen merkkivalon kautta. Nyt ei enää järki kulje... Jos laitan diodin siihen johtoon, joka menee merkkivalolle, niin toimiiko silloin laturi ja latauksen merkkivalo normaalisti? Ja minkälainen diodi siihen pitäs laittaa?

[metake]

Jos laitan diodin siihen johtoon, joka menee merkkivalolle, niin toimiiko silloin laturi ja latauksen merkkivalo normaalisti? Ja minkälainen diodi siihen pitäs laittaa?

Toimii normaalisti, johtoa pitkin pitää päästä ainoastaan sähköä merkkivalolle päin. Diodilla ei juuri muuten ole merkitystä, kunhan on tehonkestoltaan riittävän suuri. Sitä minkä verran tarvitaan tehonkestoa en osaa sanoa, kun ei ole hajuakaan mitä tarvitaan magnetointivirraksi, epäilen ettei kuitenkaan "juuri mitään". Arvatkaas joku paremmin asiaa tunteva diodille jotain arvoja?

[JaniM]

Ihan joku 1N4005 vaikka toimii tuossa valopiuhassa.

[x-pj]

Kiitos nopeista vastauksista! Taas mennään eteenpäin.

[VW-63]

Kun heräte on otettu tuosta niin kannattaa tarkistaa myös virtalukon toiminta ON- ja Start asentojen välillä.

Jos virtalukko ja kytkentä on mallia, jossa jännite tuossa heräteeksi valitussa pisteesä katkeaa ennen start-asentoa (avainta hitaasti kännettäessä ÖP-ja latauksen valo sammuvat) katkeaa virta hetkellisesti myös, kun avain päästetaan pois start asennosta (voi olla vain joitakin mS).

 

Tässä tilanteessa mega käynnistyy uudestaan ja lukee imusarjan ilmanpaineen uudestaan (jos ei ole erillistä ilmanpaineanturia) jo pyörivästä koneesta, mikä luonnollisesti vääristää seosta.

 

Tilanteen voi korjata laittamalla megan herätteeseen diodin ja kondensaattorin (elko). Tällöin kondensaattori syöttää tuon lyhyen katkon ajan megaa ja megan uudelleen käynnistykseltä vältytään.

 

[x-pj]

Ei tuntus tässä virtalukossa olevan tuota virran katkeamisongelmaa. Ei ainakaan merkkivalot sammu vaikka kuinka hitaasti koittaa kääntää. Hyvä, kun tuli tuokin varmistettua.

[x-pj]

Onko normaalia vai jossakin vikaa?

MAP alkaa tasasesti laskea kun kierrokset nousee, vaikka kaasuläppä on täysin auki. 3000 rpm map vielä 97,5 ja 6500 kohdalla enää 94.

Kokeilin aukasta moottoripeltiä hieman, kun ajattelin johtuvan ilmapulasta, mutta en huomannut sillä olevan ainakaan merkittävää vaikutusta.

[JaniM]

Joku ahistaa kannessa/imarissa tai jopa pakopuoli? Eikös hyvin virtaava kansi imaripaketti ala "ahtaamaan" eli mennään yli sadan kpa:n.

[x-pj]

OK, sitten ymmärrän. Kannet tossa on ainakin ahtaat suhteessa muuhun moottoriin.

[VW-63]

Kannet eivät luultavasti ole imusarjan painetta rajoittava tekiä. MAP anturin etupuolella on jotain mikä kuristaa virtausta ja saa paineen putoamaan imusarjassa, kun kone nimen omaan yrittää imeä enemmän ilmaa, kuin mitä imupuolelta mahtuu vapaasti virtaamaan. Tarkastappa mikä on ahtain kohta anturin etupuolella. Voisiko syynä olla liian pieni kaasuläppäkotelo tai huonosti virtaava ilmanputsari?

Edited April 15, 2014 by VW-63

[multanen]

Jotta ilma virtaisi imusarjaan on sen paine oltava pienempi kuin ulkoilman. Mitä enemmän ilmaa yritetään imeä imusarjaan sitä suurempi alipaine tarvitaan. Ilma ei vaparissa voi mennä imusarjaan ilman alipainetta.

Joten käyrän muoto on fysiikan lakeja myötäilevä, sitä en tiedä onko sitten 94 vähän vai paljon. Tuossa jo sääkin vaikuttaa, Raumalla on ennätysalhainen ulkoilmanpaine ollut just tuo 94Kpa/940 mbar... Eli paine-ero ulkoilmaan pitäisi tietää.

Paine imusarjassa vaihteleekin ihan selvästi imuventtiilien ja/tai resonanssien tahtiin (en tiedä onko kaikki mittarit tarpeeksi nopeita että näkyisi).

 

Sitten taasen venttiilin juuresta mittattuna paine vaihtelee vielä enemmän ja se voi venttiilin sulkeutumisen jälkeen olla yli ulkoilman paineen. Jos imusarja on viritetty, on paine taas suurimmillaan kun imuventtiili aukeaa (paineaalto on tällä välin käynyt imuputken päästä ulkona ja syöksyy takaisin putkeen. Ulkona tarkoittaa joko plenumissa tai sitten trumpetin päästä oikeasti "ulkona").

[VW-63]

Jotta ilma virtaisi imusarjaan on sen paine oltava pienempi kuin ulkoilman. Mitä enemmän ilmaa yritetään imeä imusarjaan sitä suurempi alipaine tarvitaan. Ilma ei vaparissa voi mennä imusarjaan ilman alipainetta.

 

Tokihan paine on oltava pienempi, mutta eikös se mene niin, että mitä isompi imusarja ja siihen liittyvät laitteet ovat sitä pienemmällä alipaineella (paine-erolla) sama ilmamäärä saadaan kulkemaan?

 

Tuon käyrän perusteella testihetkellä on ilmeisesti ilmanpaine ollut vähintään 98.4kpa, josta se on alakanut laskea.

 

Puuttuuko tuosta MAP käyrästä jotain, kun se näyttää tulleen näkyviin vasta kun TPS on 100%? Senhän pitäisi nousta samalla kun TPS nousee, jos anturi on sijoitettu läpän jälkeen?

 

Edit:

xp-j:n autossa näyttikin olevan nurkkatuplatyyppiset läppärungot. Onko tällä toteutuksella ja yhden läpän ratkaisulla eroa tuossa alipainekäyrässä? Akkisältään voisi kuvitella että ei. Itsellä kokemusta vain yhdenläpän ratkaisuista, jossa paine mitattu plenumista  (max. paine ollut 8kpa suurempi kuin ilmanpaine. Kirjatiedon perusteella ilmeisesti maximi voi olla +20kpa).

Edited April 16, 2014 by VW-63

[multanen]

Onko se ylipaine plenumissa mitattu vähän pienimmillä kierroksilla? Silloin voisi liittyä esim. "Helmholtz" resonanssiin.

 

Luulisin että noiden resonansssi-ilmiöiden takia läpät eivät ole jättiläismäisiä esim. niissäkään rata-autoissa joissa koko on vapaa. Eli isommasta virtaa paremmin vain jos ollaan resonanssittomassa tilassa.

 

[VW-63]

Onko se ylipaine plenumissa mitattu vähän pienimmillä kierroksilla? Silloin voisi liittyä esim. "Helmholtz" resonanssiin.

 

 

Muistaakseni tuo ylipaine oli lähellä ko. koneen max. kierroksia, jossain 6000rpm nurkilla. Pitääpä kaivella vanhat käyrät esille tai ottaa uudet niin voin varmistaa tuon kierrosalueen.

[multanen]

Muistaakseni tuo ylipaine oli lähellä ko. koneen max. kierroksia, jossain 6000rpm nurkilla. Pitääpä kaivella vanhat käyrät esille tai ottaa uudet niin voin varmistaa tuon kierrosalueen.

Tuossahan on sitten onnistunut hyvin imusarjaviritys.

 

Nyt vasta katsoin kuvasta että eikös tuossa x-pj:n koneessa ole plenumia ollenkaan? Jos on erilliset imuputket ja läpät niin sitten voi painemitarin sijoitus olla aika kriittinen (ilmeisesti joutuu virtaukseen joka tapauksessa?).

 

Hieno olis sellainen oikein nopea paineanturi mikä olisi ihan venttiilin juurella... En tiedä onko sellaista kellään mutta selviäisi monta asiaa.

[x-pj]

Paineletkut lähtee läppärungoista, joissa reijät läpän alapuolella. Kanavat yhdistyy läppärungon sisällä yhdeksi ulostuloksi. Letkut yhdistetty t-haaralla yhteen. Mulla on reilu 0,5 L kanisteri ennen mittaria tasaamassa painetta. Ilman kanisteria mappi pomppi aika reilusti.

Pienillä kirroksilla MAP pysyy lähes maksimissa. Mielestäni se alkaa merkittävästi tippua tuossa 3000 rpm:n kohdalla. En tiedä onko sillä yhteyttä, mutta nokka on sellainen, jonka tehoalue (teoriassa) alkaa juuri tuossa 3K kohdilla.

[multanen]

Luulen että tuommonen mittaus ei kovin hyvin sovellu imuvastuksen arvosteluun.

 

Yhden sylinterin tasoittamaton painekäyrä olisi ihan mukava nähdä, siellä se ilma liikkuu vähän molempiin suuntiin putkessa.

[x-pj]

Yhden sylinterin tasoittamaton painekäyrä olisi ihan mukava nähdä, siellä se ilma liikkuu vähän molempiin suuntiin putkessa.

Ei ihan helpolla onnistu, kun "painekanavat" on jo läppiksen rungon sisällä yhdistetty, mutta täytyy vähän tutkia ja miettiä, josko jotain keksis.

[JaniM]

^{Mitens sellanen ilmiö, kun kone tyhjäkäynnillä ja surkea alipaine luokkaa 80 kpa, mutta kun taas painetaan kaasua ja kierrokset nousee, niin mappi arvo alkaakin laskeen sinne 40 kpa luokkaan ja lähtee taas nouseen.}

Nämä ollut yksiläppäsiä systeemejä.

[JaniM]

Eikös ne kanavat ole vinoporauksilla tehty ja helposti tukittavissa, jos en väärin nyt muista.

[x-pj]

Eikös ne kanavat ole vinoporauksilla tehty ja helposti tukittavissa, jos en väärin nyt muista.

Samanlainen, mutta hämärä, muistikuva minullakin. Huomenna ehdin varmaan tutkimaan tarkemmin.