Leaderboard

Hienoksi sai kiillotettu ja putsattua kun oli puskurit ja kahvat irti. Mustiin osiin en viitsinyt sen kummemmin koskea, niissä saa näkyä ajan patinaa. Nyt saa tämä " projekti " huilata kevääseen ennen kuin kilvitetään. Pienen kylälenkin kävin kuitenkin näin mahtavassa säässä tekemässä🤫

Idea tähän hulluuteen sai alkunsa kun edellisessä Doppelissa kone kävi aina kuumana matkoilla. Päätin että loppuu tää neloskoneilla köröttely. Tuli sit hommattua kolaroitu Porsche 911 josta aloin sovittamaan tekniikkaa pakuun. Tämä tapahtui jo 90-luvulla. Auto jäi seisomaan ajokuntoisena mutta kuitenkin keskeneräisenä kunnes päätin viedä sen katsastuksen syynättäväksi. Mukana oli mapillinen papereita ja todistuksia joita katsuri saattoi kysyä. Olen aina ollut sitä mieltä että paino on vauhdin vihollinen joten alkoi auton keventäminen jo ennen tuota katsastusta. Myöhemmin tämä asia on lähtenyt käsistä. Se kertoo jotain että uutena paku on tehtaalta tullessaan painanut 1070 kg. Siihen on lisätty raskas kone )yli 200kg),vaihdelaatikko(65kg) ,isot Porschen jarrut, turvakehikko(30-40kg,todella painava ja monimutkainen pakojärjestelmä(40+kg). Tuon katon vaihdon myötä painon pitäisi nyt putoa alle 1000 kg!! Kehitys vuosien varrella on ollut todella raju. Paras tapa löytää autosta uusia vikoja on ajaa aivan rajoilla. Siitä ne uudet ideat ja kehitykset syntyy. Tämän auton kanssa aloitettiin ensin 5 vuotta Tierpin stripillä parantaen joka vuosi kunnes sit päätettiin lähteä ekalle Nürburgring keikalle. Sabine Schmitz sanoi joskus että kun sen radan ajaa oikein rajoilla,se vastaa 1000km tavallista ajoa. Siinä on kaikki auton ominaisuudet niin kovilla. Jarrut,jousitus,kone,kori ja kuski. Siellä paku on ottanut suuria harppauksia alustan ja sen säätöjen suhteen. Ja paljon on varmasti vielä parannettavaa mutta on kyllä aivan helvetin hauska ja luotettava peli jo nyt.

Ja tarina jatkuu.. Edelleen mennään siis 2021-2022 talvessa. Kun takapää oli saatu jotenkin mallilleen, niin käytiin etuakselin kimppuun. Etuakselia oli kavennettu melko reilusti, ja ennakkoluulottomasti oli katkottu iskarin tornit pois ja hitsattu lattaraudasta uudet iskaritornit suoraan runkopalkkeihin: Uusi etuakseli löytyi Pälkäneen Jussilta hänen juniksestaan, ja hyvä akseli löytyikin. Vaihdossa kelpasi oma kavennettu akselini, josta myöhemmin paljastui pieniä omaleimaisuuksia, mm. puuttuvat tukivarsien sisemmät laakeripuslat, jolla saattoi olla osuutensa huonoon ajettavuuteen.. Edellinen omistajakin oli joskus ihmetellyt ajo-ominaisuuksia, mutta ajellut autuaan tietämättömänä, kun ei ollut siis akseli hänenkään tekosiaan. Akseliin ei asennettu säätöpaloja, koska tulevaisuudessa on tarkoitus vaihtaa palliksen akseli ja muuttaa ohjaus hammastangoksi. Nyt mennään siis pelkillä flippiolilla mutta muuten vakio-akselilla: Tässä vinkki juniksen omistajille. 64-67 junikseen sopii eteen napamutteriksi palliksen mutterit. Saa sen surkean tuplamutterivirityksen korvattua paljon järkevämmällä ratkaisulla (ja kyllä, mutteri on kuvassa väärinpäin): Vaihteensiirto toimi huonosti väljien puslien vuoksi, ja kun vaihdetankona näytti olevan -67 malli etupäässä olevalla tukirei'ällä, niin käänsin vaihdetangon kannattimen ympäri, poistin vanhat muoviholkin riekaleet ja tein etupäähän kannattimen tangolle ja vaihteensiirto paranikin huimasti: Koneena jatkoi Jorkka-kuplan moottori, kuplaan tarkoitetulla CSP:n putkistolla, joka istuu kyllä hienosti junikseenkin: Putkistoon pikku modaus niin takapuskurikin mahtui paikalleen: Puskurit tuli maalattua valkoisiksi, kun takapuskuri piti kuitenkin maalata, ja vanteet vaihtui. Ja aika paljon auto nousi ylemmäs uudella alustalla, eikä ajettavuus ainakaan huonommaksi muuttunut: Väliaikainen laveri piti asentaa takaisin, mutta muuten mentiin seuraava kesä tällä setupilla. Entinen tuleva vaimo oli tällä välin muuttunut vaimoksi ja uskaltautui mukaan, ilmeisen ennakkoluuloisena, mutta uskaltauduttiin kuitenkin Rovaniemen pohjoispuolelle saakka. Auto toimi koko kesän ongelmitta, joten aivan hukkaan ei tehty työ mennyt: Jatkuu...

Perän kimpussa tämä päivä. Takahelmasta tein irroitettavan, parit 6mm niittimutterit sisälokasuojiin, muuten kiristyy sitten loksun pulteilla. Huoltoluukut rälläköin myös.

Saa kelvata..

Pala palalta pikkuhiljaa lootakin kasautuu mitä jumppasessioilta ja pikkujouluilta talliin joutaa.

Pakkohan se viimeinen 1,5 kg oli pakko porata kun pääsi niin nätisti käsiksi..

Alusta rullaava, kyllähän vanha volkkari nuortuu kun on uutta maalipintaa 😃

Nyt alkaa takahelma olla valmis ulkoa katsottuna. Vielä pitää sovittaa ja hitsata uusi alasisäreuna..

No niin A-pilarien juuret, kynnysmattojen listat ja kuskin takalokdun kiinnitys pelti ehjättiin varsin notkeasti.

Melkein tänään tuli kevät ajelut mieleen.

Koriin kotelosuojaa eri paikkoihin ja korin ja alustan väliset kiinnitykset paikalleen ja momenttiin. Ja sitten vähän ekoja osia kiinni! Ekoja osia kiinni, tuo irtonainen takaluukun saranoiden kiinnityslämiskä.

Lisää näitä irto-osia tuli paikkailtua taas. Nyt takaluukku, jossa hieno alkuperäinen kuosi, kunnostettu. Hyvä saada pidettyä alkuperäistä paljon tallella. Puhalsin alkuun heikot kohdat. Vähä alkavaa. Pientä paikkamaalausta myöhemmin. Jos sais vähän meikkailtua tuota maalipintaa.

Näitä vaan vielä löytyy 78000km ajettu 40v ladossa piilossa.

Paljas metallihan on kylmää, joten pyysin vanhaa tankonauhaa apuun. Go reds! 🐦‍🔥

Vanhassa lootassa jäi varmaan 2012 kasatessa pakin siirtäjän säätö vähän huonosti, kun ei pakki pysy kunnolla päällä. Lue: ei pysy ollenkaan. Joten vaihdetaanpa joskus Junikseen kasaamani loota sen tilalle.

Tuossa syy miksi laakerit 944 navassa pitää saada "levitettyä" ulos molempiin suuntiin jotta sopii juniksen akseliin. Elikkä sekä sisä että ulkolaakeri pitää irti navasta ja sekä pieni että iso rengas napaan ennenkuin asentaa laakerit takaisin.

Nopea visiitti talliin ja korjauspala melkein paikallaan. Tämäkin oli liian pieni ja tarvitsee viereen tehdä vielä vielä pikku palanen. Sen jälkeen hiomaan.

Illalla virittelin pellit paikoilleen. Seuraavaksi pitäisi viritellä sisäänajoputkisto ja vähän sähköjä + öljyä + bensaa. Sitten sormet ristiin.

Tein tuollaisen tempun..

On se hienoa kun vähän kaivaa niin lisää paskaa tulee esiin. Tämä korjaus näytti päältä ihan hyvältä. Mutta sisäpuolella tarina vähän eri. Eli korjataan nyt tämäkin kun vauhtiin päästy. Varsinkin kun korjauspala ehkä vähän pieni vauriokohtaan.

Huoh. Kärsivällisyys on kovilla kun köyhänä pakko paskasta pellistä pitää vääntää priimaa... Nyt aloittanut alareunan sovittamista...

On sitäkin miettinyt,mutta se vie korista liikaa jäykkyyttä. Ja missään nimessä se ei sais olla suoraa alupeltiä vaan samalla tavalla taitettu kun alkuperäinen😁

Tehostimena mulla on Vargan valmistama halkaisijaltaan palliksen vastaavaa pienempi versio. Kuvassa vasemmalla. Tuon kanssa ei tullut ongelmia raidetankojen kanssa madalletussa juniksessa, kuten tuon palliksen tehostimen kanssa tuli.

Mulla on siellä tälläinen myöhäispalliksen säädin. Näistä löytyy keskustelua ja kuvia sisuksista täältä: https://www.thesamba.com/vw/forum/viewtopic.php?p=9341423

Laitetaas omakin lusikka tähän soppaan. Se nyt on selvää että ilmajäähyistä on kovaa vauhtia tulossa setämiesten harrastus, ellei ole jo tullut. Vai onko tiedossa montakin alle 25v harrastajaa jolla olisi ilmajäähy ilman että olisi perhekytköksiä vanhempaan harrastajaan. Jotta ilmajäähyt olisi tulevaisuudessa jonkun harrastajakunnan mielenkiinnon kohteena niin varsinkin tällähetkellä 80-90 luvun volkkareita harrastavia ei kannattaisi dissata. Nämä kun on niitä jotka potenttiaalisesti voisi kiinnostua vahemmista kulkineista. Taasen en näe että sillä isin rahoilla ostetulla ja tuunatulla 2024 vuosimallin golffilla ajelevalla olisi yhtäläistä potentiaalia vanhempia harrastamaan. Facebook yms. sosiaaliset mediat ja niiden ryhmät kun ovat jo aika vahvasti vieneet harrastajia niin foorumit alkaa pikkuhiljaa kuolemaan. Toisaaltaan sosiaaliset mediat ovat täynnä vittuilijoita ja muita essonbaari puhujia että aika nopeasti tietyt lopettavat edes kysymästä kun vaikka koneen nakutuksesta kysyttäessä vastaukset on luokkaa kyllä minullakin kone nakuttaa ja hyvin sillä silti pääsi postilaatikolle ja takaisin. Tämä taasen on mielestäni foorumien vahvuus että tieto pysyy aika hyvin jiirissä mikä taasen on suurilta osin moderoinnin ansiota. Tämä on myös foorumien vahvuus millä foorumia kannattaisi markkinoida ja myöskin FAQ listojen tekeminen yleisimpiin aiheisiin. Tietysti ennemmin näkisin että tökkifoorumi ottaisi kakkisharrastajat jne. siipensä alle mutta ehkä ei ole aika ruveta liian valikoivaksi ja vähän kallistua myös esim pre 90 volkkarien suuntaan. Mitä taasen tulee variantclubiin niin muutaman kymmenen postauksen vuositahdilla en pitäisi tätä mitenkään aktiivisena. Vagarena taasen on nahkahanskat kädessä uusia autoja ajavien foorumi ennemmin kuin mikään rakentelijoiden foorumi. Tölkkifoorumi on onneksi vielä aktiivinen, mutta foorumin facebook sivusto tuntuu olevan aktiivisempi kuin itse foorumi vaikka onneksi foorumikin on vielä terveiden kirjoissa. Mitä tulee yhdistykseen niin nettisivuihin ja sisältöön panostaminen ollut aivan olematonta jos ei erästä "virolaista" harrastajaa lasketa mukaan.

Vuoren-73 type 3:n lohkon purku ja tsekkaus.

2000-luvulla kun Volkkaripalsta perustettiin, oli ihan selvää, että tämä on vain ilmajäähdytteisten autojen foorumi. Vesijäähdytteisille löytyi FFP:n foorumia ja myöhemmin tuli lisäksi mm. Vagarena. Porukalla vittuiltiin liian uuden automallin omistajat Palstalta toisille foorumeille. Nyt 2020-luvulla on kuitenkin eri meininki. Perinteiset foorumit on hiljentyneet kun moni käyttäjä on siirtynyt someen tai ehkä jonnekin whatsapp/discord ryhmään keskustelemaan. Mun mielestä tässä "vain ilmajäähdytteistä keskustelua" -asiassa voitaisiin löysätä omia asenteita hieman. Jos joku palstan vakiokävijöistä kyselee vaikkapa "Vapaata keskustelua" alueella akkusuosituksia omaan käyttöautovolkkariin niin onko meillä nykyään vara ampua tällaiset keskustelut alas? Mun mielestä ei. Jokainen uusi viesti ja jokainen uusi ketju auttaa siihen että palsta pysyy elossa. Ja jos joku tulkitsee tämän niin että nyt ollaan tekemässä palstasta vesijäähdytteisten foorumia niin ei, ei olla tekemässä.

Se oli tänään harjakaiset pajalla! Iso askel ja kivi sydämeltä ku tuli oikein päin grillistä alas pohjalevylle. Harjakaiskaffit juotiin oli pullaa ja keksiäki. Kiitos Jere, Hapa, Mara ja KoiraHölsö

Jep. Juuri näin..

Äkkiseltään väittäisin, että DC elektroninen säädin ei tartte ees valoa toimiakseen, ainakin mulla latas ihan normaalisti yleismittarilla mitaten, vaikkei valo mittarissa ollut paikallaan, toki säätimen runko tarttee maadoituksen silti.

Jos sinne oli menossa IDAt ja vastaavat tuplaläppikset olis mielessä, niin suosittelen IDF-jakoisia läppiksiä. IDA-läppikset ovat kokolailla samankokoiset kuin kaasaritkin. IDF-läppärunkoja löytyy ainakin 50mm kokoon saakka. Toki menee imusarjat uusiksi.

Tuo vähän turhan laaja. Haluatko täysin sähköiset läpät vai perusläppärungot vaijerien kanssa taistella vai ihan yhdellä läpällä? Sähköinen läppä karsii ohjaimien valintaa. Sit tietenkin bensalinjat, pumppu, paineensäädin. Suuttimet, antureita, puola, kierrostietoa varten kiekko hihnapyörälle. Mitä itse haluaa ja pystyy tekeen. Helpoimmalla pääset ehkä jos vaikka rimpautat ja käydään läpi vaihtoehdot, niin osaan antaa arvauksen lähemmin.

Hienosti tehty tuo sisäpeliin kiinnitys! Mullakin ollut omassa mielessä tehdä irrotettava takahelma mutta hieman epäröinyt kun ei ole ollut mielikuvaa miten tehdä juuri tuo liitos siististi....

No niin. EKG takas kotona. Jormakujan Autopurkaamo sai lisää tilaa uusille haasteille.😉

2020-2021 talvi ja seuraava kesä meni muissa kiireissä, eikä autolle tehty mitään ja ajotkin jäi melko vähiin, mutta syksyllä 2021 alkoi sitten tähän saakka suurimmat muutokset. Pienestä purosta ne isotkin joet syntyy, joten aloitettiin keulamerkin palautuksella: Toinen alusta saakka ärsyttänyt asia oli huono näkyvyys autosta, joten umpeen laitettu takaikkuna kaivettiin esille: Ja juuri kun ikkunahomma oli saatu lähes maaliin, löytyi Lappeenrannasta lähes virheetön luukku: Etuistuimina palvelleet veneen penkit sai väistyä, ja tilalle tuli possun penkit kun ei ollut muitakaan: Väliaikainen laveri sai lähteä, ja samalla lähti kaikki muukin sisutus: Ja sitten käytiin sen huonon ajettavuuden kimppuun. Takajousituksessa oli melko innovatiivinen ratkaisu, kun jousilatan paikasta oli yläosa laikattu pois jotta auto oli saatu matalemmaksi: Jousilatan paikka entisöitiin sopivalla palasella mustaa rautaa, ja saatiin samalla neljännellekin kiinnityspultille pitävä paikka: Seuraavaksi vaihteisto pois: Ja takaa paljustui lisää omintakeisia ratkaisuja. Vaihteiston etupään kiinnikkeet oli laikattu pois ja tehty uusi (jäykkä) kiinnike lattaraudasta. Näin oli saatu vaihteisto asennettua junikseen kuplan nokkapalalla: Juniksessahan laatikon kiinnikkeet on torsioputkessa kiinteästi, ja ne oli nyt laikattu pois, niin ei auttanut kuin jalkautua metsänreunaan laikkaamaan kuplan pohjalevystä laatikon etupään kannake ja sovittaa se junikseen, ja siirtyä käyttämään kuplan kumityynyä. Ei löytynyt kuvaa valmiista asennuksesta, mutta elimenluovuttajasta löytyi: Serial Kombilta tuli French Slammerin IRS-setti: Laatikoksi tuli ässäkuplan pitkävälitteinen ja tällä kertaa juniksen nokkapalalla. Juniksen nokkapaln kanssa piti tietysti asentaa laakerin tukilevy: IRS-setin mukana tulee 15 mm:n spacerit vetonivelille jotta vetoakselin pituus riittää, mutta vaihdoin vetreiksi 4-tyypin vetarit niin ei tarvinnut spacerin kuin toiseen päähän: Jarruiksi halusin uudemman kuplan 40 mm:t takajarrut, 5-pulttisen kuplan 30 mm:n sijaan, joten jarrurummuiksi tuli CSP:ltä pystäriin tarkoitetut iso-5 rummut: Iskareille tuli uudet yläkiinnikkeet, ja alapäät sopikin suoraan IRS-tukivarsien alkuperäisiin paikkoihin: Jatkuu....

Keväällä 2020 sitten auto pois vintiltä ja tallissa irtonaisena ollut Ex-Jorkka kuplan melko pirteä 1776 konttiin ja ekoille testiajoille: Autossa oli takana kiinteä penkki ilman yöpymismahdollisuutta ja sehän taas ei ollut se tarkoitus lainkaan, koska yöpymään piti päästä. Vaneria ja patikkaa matkaan ja väliaikainen laveri taakse: Tuleva vaimo kyytiin ja kohti Tammisaarta tarkoituksena tutustuttaa hänet volkkariharrastuksen hienouteen. Mustiolle saakka päästiin kunnes takarummun spoorit antautui (vika joka oli riivannut jo edellistä omistajaa, moottoririkkojen lisäksi). Hinurilla kotiin ja tulevan vaimon vakuuttelua ettei se nyt AINA ole tällaista: Takarummun hajoamisen syyksi paljastui lopulta laakerin takaa puuttuva holkki, ja myöhemmin samanlaisia pieniä murheita löytyi kyllä muitakin. Tiedossa oli alusta saakka, että auto ei ehkä ole teknisesti aivan huippukunnossa, joten ihan yllätyksenä nämä eivät tulleet. Ilmeisesti tuo ulkopuolinen auton rakentaja ei ole aivan sinut ollut volkkareiden kanssa, ehkä? 2020 kesä meni maltillisesti autoon tutustuessa, BIF taisi olla pisin reissu. Auto oli melko kamala ajettava, tosin kokemusta juniksista ei juuri ollut, mutta uskoin ettei sen nyt aivan noin huono kuulu olla.

Minulla oli kaunis ajatus että koria ainoastaan paikkamaalataan koska oletan että tämä laitos taitaa olla aika harvinainen kun on edelleen alkuperäisessä maalissa, käytännässä kaikki sota mallin laitteet ovat olleet jonkun puolustusvoiman omistuksessa ja maalattu useaan kertaan, lisäksi ovat voineet saada jonkun tai usean maalauksen vielä sen jälkeen Eli ruosteiset kohdat kuten keula ja helmat yms hiekkapuhallettiin ja vedettiin epoksiin, loput piti jättää... Ajatus oli kaunis mutta sen jälkeen todettiin että eipä tässä paljon säästettävää jää kun lokasuojat ja vielä vähän yllätyksenä etuluukku olisi myös pitänyt maalata kun siitä oli vähän lohkeillut maalia irti keskeltä luukkua... ja oli sitä vähän sitä ja tätä pientä joka paikassa No... oli sit tehtävä päätös että maalataan koko laitos päältä, sisäpuolelta saa jäädä orkkis maali kun on aika siisti ja siihen tulee alkuperäinen sisusta takaisin paikalleen

Odotetun haastava oli tämä tuliseinän korjaus. Joutui laittamaan korjauspalan keskeltä poikki että sai jotenkin sen mitoitettua paikoilleen. Priimaa ei tullut mutta ehjä se nyt on, ja tuonne verhoilujen allehan se jää pois näkyvistä. Vielä pari metriä saumaa.

Nyt alkaa hommat menemään toisin päin, eli kunnostettuja ja uusia osia menee takaisin kiinni pohjalevyyn

Vannekehien puunaus.

Tuulilasintiivisteet ei ole pitäneet vettä ulkopuolella.

Erikoisesta paikasta mädäntynyt kun tuulilasin reunat on ihan jopa ok ja kojelauta on priima. Mutta nyt pysyy taas hanskat hyllyllä. Vielä noi pylvään mutterit hitsata kiinni ja nopeusvaijerille reikä.

Kone saatiin nostettua paikalleen. Nyt vielä vähä kaasaria ja syttyä ja öljyjäähyä paikoilleen, ni eiköhän se tosta.

Hidasta hommaa. Mutta etenee.

Laatikko valmistuu vauhdilla. Nyt on molemmat vetarit paikoillaan. Ennen laatikon asennusta tekaisin huoltoluukut sisälokasuojiin. Ei kauniit, mutta luullakseni ajavat asian.

Ja niin valmistui myös Timmy!n Brazilian butt lift.

Ja vähän kasailtukin. Takaloksun alareunan tiivisteen kävin Kumipörssistä. Ja reunaan sudin vähän alustamassaa. Sekä sisäloksuun kotelosuojaa. NOS safari beige loksuntiiviste jää vähän vaaleaksi. Maalin sävy taittuu aavistuksen liikaa punaiseen.

On, se peltinen. Kaikki alumiiset on leveempiä, niin 944 kuin 911 ja se leveys on just jousilatan kiinnityksen jälkeen ulospäin. Toki menee junikseen, jos käyttää taasen vanteita jotka on 50-60 ET:llä