Lasse

Ei nyt sotketa kakstahtisten vaimentimia tähän... Vaimentimia on käsittääkseni kahdenlaisia kammiovaimentimia ja absoptioon perustuvia änkkäreitä. Jälkimmäinen lienee helpompi tehdä itse kun ei tarvitse tietää vaimenninkammioiden tilavuuksia. Sitten tietysti noiden primääriputkien järjestyksellä on merkitystä 4-2-1 tai 2-1 (esim. rantakirppu) tulee erilainen saundi samanmoisesta koneesta. Tekee ja sitten korjaa niin eiköhän se siitä synny.

Hirvee dejavuu mopoaikoihin. Mietittiin mitä tungetään raisun pakoputkeen vaimentimeksi. Jostakin löytyi ruostumatonta teräsvillaa. Kaikki muut tuppasi häviämään taivaan tuuliin. Villat lähtee sieltä varmana. Vois olla hyvä jos tekis niistä vaimetimista helposti avattavat, että sinne voi lisätä matskua ennen katsastusta. Muistan kun kaveri pisti turbo-cortiinan vaimentimeen uudet villat kun martelius oli tullut hiukka äänekkääksi. Se oli kerta polkasulla puolet tavarasta pihalla.

Muista laittaa lohkoon tulppa nokka-akselin päähän

Jospa bolt-on tarkoittaa, että siihen pitää vielä pultata kaikenlaista kiinni, että se toimii. Kyllä mää ymmärrän, että tehdään ns. pankkikupru ja vedetään 200 miljoonaa euroa Cayman-saarille, mutta mikä tässä tapauksessa on ollut kusetuksen taloudellinen voitto?

Hellan kataloogista löytää kaikelaisia tarvikelamppuja. On ledejä ja ksenoneja sun muuta. Tommoisia pyöreitäkin oli monenlaisia. Ffp:n projektipalstalla on yksi lasikuitupulkka työn alla. Kannattaa köydä lukasemassa läpi.

Noissa kolkin navoissa on se huonopuoli, että niissä on se vahvikeristi siellä takapuolella, muuten ne ovat melko ohutta materiaalia. Mulla on tuollaiset csp:n tyyliset levyt takana pahnassa. Niistä on jyrsimellä ja poraamalla otettu kaikki ylimääräinen pois. Hyvin ovat kestäneet, eli en usko, että niissä olisi kestävyyden suhteen ongelmia tiedossa. Eli sorvi laulamaan vaan.

No niin suuri kissankusi- ja koiranpaskakeskustelu on alkanut. Nyt ahistaa.

Esmes Willen kalvainsarja on sen verran pitkä, että en usko mahdollisella kartiolla olevan mitään merkitystä ilmajäähdytteisessä moottorissa jossa on sohlexit.

Täältä kans ääni virtsalukon pohjalle.

Näkyy tuo kalvainsarja olevan edelleenkin Stahlwillen kataloogissa, että sieltä ainakin pitäisi löytyä.

Mulla on tuollainen jälkimmäisempi, Stahlwillen setti. Jostain vois löytyä tuo ylempikin sarja, muistaakseni.

Koska valmistaja ei voi tietää millaisia renkaita ihmiset autoihinsa alle laittaa, niin olisko nuo millit ilmoitettu ensiasennuskamppeille? Monestihan kuitenki on niin, että kun poiketaan paljon orkkiskoosta, pitää säädöt hakea ajamalla tai sitten vaan pitää tietää oikeat säädöt. Auton valmistajasta ei tässä enää välttämättä ole iloa.

Monesti noi hallinto-oikeuden päätökset kiinnittyvät johon kokonaisuuden kannalta olemattomaan lillukanvarteen ja siitä sitten sorvataan tuomio. Niin kuin itse joskus sain neuvon: Jos valitat hallinto-oikeuteen väitä, että päätös on laiton. Jos ryhtyy sille linjalle, että väittää kyseessä olevan esim. menettylytapavirheen tms. yksilöityä, jättää yleisön palvelilija hallinto-oikeus kaiken muun tutkimatta ja tulos voi olla, että sietämätön päätös jää lainvoimaseksi. Ja tässähän se kiva puoli, että laillinen oikeusvaltahan voi tehdä laittomasta lainvoimaista. Se tässä avohommassa nyt huonoa, että asia on ikään kuin "ilmassa" seuraavalle potilaalle. Kukaan ei osaa sanoa, kuinka seuraavalle käy.

Jos tulli on ne alkuperäiset paperit kerännyt talteen, niin kyllä silloin katsotaan, että viranomainen on niistä vastuussa. Nykyään tämä on helpompaa, koska kaikilla viranomaisilla pitää olla arkistonmuodostussuunnitelma (nyt kaikille alkaa hiljalleen selvitä mitä näissä julkisissa konttoreissa kaikki päivät puuhataan....). Siitä näkee mikä dokumentti jemmataan ja minne ja kuinka kauaksi aikaa. Jos tuntuu siltä, että kaikki täällä julkisella sektorilla pelkää virhettä, mistä syystä ei oikein kiinnosta tehdä mitään. Varsinkaan sellaista, mikä on uusi juttu. Mielummin joustaan karkuun. Vaikka kysehän pitäisi olla asiakaspalvelusta ihan samalla lailla kuin vaikka pankissa tai ravintolassa. No onneksi suomalainen on tottunut näihin autoveroon liittyvin pikku kukkasiin, eikä jää tulee makaamaan vaan keksii miten asia ratkaistaan. Joku voisi joskus kirjoittaa vaikka kirjan siitä mitä kaikkea pikku kivaa tuo ajoneuvohallinto on edeltäjineen meille alamaisille keksinyt.

Seppo tarkoittaa sitä, että kun heiluriakselin laskee maahan, pitää sitä tuuppia jonkin matkaa, että renkaat asettuvat oikein. Säätöä ei kannata tehdä ennenkuin kaikki romut on kiinni ja piilillä ajettu jonkin verran. Näin näet paljonko pitää madaltaa. Jos epäilet noiden iskareiden jumittavan, niin ota ne irti ja koita ilman. Siten näet pitääkö iskarit vaihtaa parempiin.

Onks noi imukanavat hipelöity vai oliko ne tollaset suoraan tehtaalta?

Tuo nakertaja on enempi tarkoitettu suoran pellin leikkaamiseen. Paineilmapistosaha on pelastanut monesta pahasta paikasta kun lentävä ei ole sekaan sopinut. Mullakin on tuollainen halpispistosaha ja hyvin on kestänyt tätä käyttöä monta vuotta.

Mää nyt en oikein tiedä miten tätä asiaa lähestyisi. Mulla on ne kannet edelleenkin, eikä ole nakuttaneet, eivät ahdettuna ei vapaastihengittävänäkään. Kone on aikoinaan jarrutettu Harisella jne. Itse en tuota puolipalloa ole sinne keksinyt, vaan ne on sinne tehnyt kaveri joka käsittääkseni takavuosina teki ihan mukavasti pärjänneitä kisakoneita krc:hen ja jm:mään. Eli varmaankaan ihan osaamattomuudesta tai tietämättömyydesta ei liene kyse? Ja mitä turbokoneen hajoittamiseen tulee, niin se kyllä onnistuu keneltä vaan. Eli se nyt varsinaisesti kerro vielä koneesta yhtään mitään. Olen elänyt siinä luulossa, että palotilassa olevan seoksen käyttäytymiseen vaikuttaa muukin seikka kuin vain palotilan muoto, vrt. varhaiset versiot laihaseosmoottoreista. Nyt onneksi luuloni on korjattu tiedolla. Paljohan näitä hommia luetaan kirjoista ja nyttemmin netistä. Mutta ei pitä haksahtaa siihen, että jos joku sanoo tätä tai tota, että se on aina kaikkialla ainoa toimiva konsepti. Kaikenlaista on turattu jo ennen tätä virtuaalihööppääkin?

Aijaa, KK on avannut toimipisteen Tampereelle. Saako Tomppakin sieltä KS:n stanulaakerit suoraan hyllystä?

Tutkija tulee sitten vaan tänne potkimaan rengasta. Mulla sattuu just olemaan tuollaiset puolimöllöt. Taitaa nakutus kuulua sinne asti? Taas voisin sanoa, että luulo ja käytäntö ei aina kohtaa.... Minä en kuplan männänlakea sorvaisi pätkääkään.

No ei tietenkään tuolla injektioruiskuhommalla saa tietää paljonko kantta pitää laskea. Mutta sillä saa tietää minkä kokoinen palotila on ja käsittääkseni sillä on jotakin merkitystä puristussuhdetta määritellessä. Se vähä mitä olen koneita kasannut, etenkin tälläisiä vanhoja paskoja eli ns. kootut teokset, niin sanoisin, että osien tarkastaminen ei todellakaan ole hukkaanmennytta työtä. Siinä ei taida pii ja ärrät toiseen lohduttaa kun kone korkkaa. Mutta äkkiä tulee mieleen, että kun virtuaaliharrastaa niin kaikki toimii kuten virtuaalimaailmassa.

Ei välttämättä ole enää hyllyssä. Joku vuosi sitten tilasivat mulle KS:t stanukoossa.

Vanha kansa sanoo, että ryssissä kaikki on paskaa paitti kusi. Ettei tässäkin sitten taas loppujen lopuksi kävisi niin. Joo kateellisen panettelua.

Ehkä kuitenkin mittaisin nesteellä. Esim. akryylistä veistelee sopivan kannen johon reikä. Akryyli kiinni kanteen esim. vaseliinillä. Sitten vaan injektioruiskulla esim. atffää. Menee sama aika kun kaivaa koulukirjoja repusta, mutta ei tule laskuvirhettä. Samaan syssyyn voi mitata palotilat kaikista pytyistä ja ihmetellä oliko eroja.

Kah, oi niitä aikoja.