Tanhis

Tuli sit lomapäivä epäselvyyksistä johtuen tehtyä laivavaraus vasta nyt. Lähtö ke aamu siljalla heinemanni perässä ja paluu su aamulaivalla kun ma aamulla täytyy olla sitten jo muissa arjen touhuissa. BTW onko wolfspartsilla avoimet ovet silloin perjantaina Gävlessä. Niin ja ihan sivuhuomiona että karannut viikkarin peräkärry hinnoittelu käsistä. Siljalla ei ole väliä onko aamu tai iltalähtö niin kärry saman hintainen kun taas auton hinta vaihtuu ilta/aamulaivan välillä. Eli meidän reissu ilman kärryä 80€ kärryllä 180€ Vikinglinellä sitten taas menee kärryn kanssa jo aika härskiksi kun pitää toistasataa suunta maksaa että saa pikku heinemannin yli. Eli nopeasti viikkarin nettisivuilta katsoen ilman kärryä sama reissu 106€ kärryn kanssa 344€ (tämä taitaa johtaa juurensa siihen että viikkari ei tajua sellaista yhdistelmää joka olisi alle 190cm korkea).

Mitä itse olen kyseisistä jakajista kuullut niin kenties niitä myydään sen takia niin vähän käytettynä kun ne vaan on niin hyviä ettei haluta vaihtaa pois. Ja kyseessä nyt kumminkin on aika uusi jakaja tälleen ilmajäähypiireissä.

Tuo letkussa oleva aine voisi jopa pitää paikkaansakin mutta sen verta usein ulkopuolinen taho tarkista mittarivakautta että en usku että kovin monen desin virhettä tankatessa tulee.

Mites se virranjakajan käyttöakselin poraus meni eli saisiko sitä kautta alle laitettua rätinpalasen ettei palaset pääsisi öljynkiertoon.

Toi mihis hittoon tuossa ruuveja laittaisi.

Alemman hihniksen ja kampuran väliin ei tule mitään stefaa tai tiivistettä alkuperäisessä systeemissä. Koneen kasausvaiheessa sinne tulee lohkon sisäpuolelle öljynheitto levy mikä mahtaa oikea termi olla. Ja siinä hihniksessä itsessään on se öljynheitto kierre minkä takia stefaa ei tarvita. Tietty stefallisiakin hihnapyöriä on olemassa.

Mitä datakattoihin tulee niin itselläni 3Gt/kk datakatto ja saa kyllä aika huolella katsella videoita ja nettiä kännykällä että tuon saa täyteen. Ja tosiaan itselläkin kotona wlan mihin puhelin nappaa kiinni kotona ollessa. Tietenkin jos katsoo telkkaria tms palveluita puhelimen kautta niin silloin tietysti tuon datakaton saa paukkumaan rikki kohtuu helposti.

Saisi aika rauhallisesti hitsata ettei ala kollektori sulamaan. Ja toiseksi ei ne laturit nyt niin kauhean kalliita ole varsinkin jos ajattelee vielä jotain maksavansa sorvarille. Tietty samalla menisi myös kollektorin sorvaus kun kerran sorviin kiinni laittaa.

Niittimutteri liiman kanssa pesään niin hyvä tulee. Tietty jos itsellä ei ole tonkeja tai muuttereita ja ei saa helposti kaverilta lainaan niin itse laittaisin ison peltiruuvin kanssa ja poraisin alikokoisen reijän että saa vähän enempi kierrepinta-alaa.

Itse tekisin näin. Jos kierre ei ihan mahdoton niin koettaisin ensiksi kierrepakalla saada kierteen orkkis mittansa (kierteiden putsausta siis tarkoitan). Jos ei tämä temppu onnistu niin melkein on helpointa ostaa kokonaan uusi laturi. Tai tietty saisihan se sorvissa pyöräytettyä yhden koon pienemmäksi ja sitten leveällä aluslevyllä kiristettyä.

Eihän tuohon senkkaukseen tarvitse muutakuin porakonetta että sen saa siististi tehtyä

Eli oliko tämä eka tankkaus seisonnan jälkeen.

Kuplan koneessa pitkävartinen kinkkumittari taitaa olla halvin tapa. Ja ne ilmanohjaimet ei välttämättä vaikuta niin hirveästi kokonaislämpötilaan vaan siihen että kansiin/pyttyihin tulee jäähdytysilman eroja ja osa jäähdytyspinta-alasta jää käyttämättä.

Eikä myöskään kiinassa valmistettuja vähän sinnepäin tehtyjä jarruosia. Jos kytkin vuotaa kierteistään se ei kiristy pohjaan asti tai sitten kierteissä tai sylinterissä itsesään on murtuma. Ja ennemmin kuin väkisin koettaisi kiristää sitä loppuun asti niin fiksumpaa käyttää tiivisteaineita tai materiaaleja joilla tiiviste pinnan saa muutettua pohjasta kierteisiin.

Rupeeko se siis rötäämään tasaisessa ajossa tai vasta kaasua väännettäessä. Tuli vain mieleen että jos vasta kaasua väännettäessä niin voisit koettaa kiihdytyspumpun syötön kasvattamista vipua säätämällä jos on säädettävää mallia, muuten prikoilla tai jopa uuden reijän käyttötankoon poraamalla.

Olenko nyt jotenkin ulapalla mutta eikös valon alareuna pitäisi olla min 35cm korkeudella. Ja tästäkin mielessä sellainen pikku fiba että katsastajan käsikirjassa ei mainista mistä tuo 35cm mitataan eli onko se ajovalon keskikohdasta vai alareunasta. Edit: sitten taas kastastajan käsikirjassa mainitussa artiklassa joka löytyy täältä. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:31976L0756 mainitaan valojen korkeudesta näin. Eli siis mitä nyt tässä korkeudessa pitäisi noudattaa katsastajan käsikirjaa vai siinä mainittua artiklaa kun ovat ristiriidassa toisestensa kanssa.

Mahtaakohan etuvalojen korkeusvaatimus täyttyä.

Jännä huomata kuvasta asioita kuten: -Pölyisten ilmastojen ilmanotto -Keulapelti vaihdettu joskus mielenkiintoisesti -rhd lastausovet vasemmalla -Väärä etupenkki.

Jos jalat on metallia ja ainut ongelma on että eivät liiku kun on maalattu yli niin luulempa että ainut realistinen ratkaisu on maalin poisto ja uudelleen maalaus. Jos jumissa niin sitten vähän lämpöä ja/ tai öljyä mukaan niin eiköhän ne siittä rupea toimimaan.

Tuossa tuo tehtaan taulukko vähän luettavammassa muodossa.

Tankkin letkuyhde irti ja siinä oleva suodatin. Hiekoitus soraa tankkiin ja reipasta ravistelua. Huuhtelu vedellä ja saunaan tai pannuhuoneeseen kuivumaan. Uusi suodatin paikalleen ja tankki takaisin. Joku kenellä enemmän kokemusta tankin pinnoittamisesta voi sitten jatkaa tästä.

Aivan niinpäs se olikin. Tai siis onnistuu mutta sit tarvitaan jo vähän muutakin kalikkaa koneen ulkopuolelle.

Ja mitä sitten tulee pikkuisin tihkutteluihin niin se on sitten omistajasta kiinni repiikö kannen irti muutaman suojaputkissa olevan öljytipan vuoksi.

1. Sama kun orkkikseen kun sellainen kone ainakin minun mielestä vielä on. 2. Pumppua tuskin mitään järkeä vaihtaa muutakin uuteen vastaavaan. Fullflo olisi fiksuin mutta jos kone jo nipussa niin se ei oiken helposti onnistu paitsi CSP:n öljyvenan paikalle tulevalla adapterilla. 3. Jos kone juuri koottu ja muutenkin uusi niin ei ole normaalia että kusee alleen.

En ny ihan kauhea expertti ole näiden vuosimallien kanssa mutta mites tuo levyjarru sylkkä toimi rumpujarrujen kanssa. Kun eikös rumpujen kanssa sylinterin sisällä ollut joku ventiili joka esti paineen karkaamisen työsylinteriltä pääsylinterille liian nopeasti. Ja mitä kytkimen tiiviyteen tulee niin putkikierretiivistenauha voisi olla aika jees tai kupariprikka kytkimen ja sylinterin väliin.