Matti-Pekka

Pitkäaikaisen pohdinnan , suunnittelun ,sähläilyn tuloksena vihdoin tuo mopon ct kone alkais olla runkovalmiina... tyhjätasku matti laittoin ihan uudella kampuralla ja T1 nokalla + kovilla T4 nostajilla...geometriaa kyllä tähdättiin tarkkaan ja usko on vahva että pitäis toimii. Hyvät sylinterit+männät pitäis vielä valita...mulla olis valmiina alkuperäiset vw 1500 pytyt ja männät, mutta olisko parempaa....sitä taas puolvuotta pähkäillään...Mopo olis jo odottamassa tätä konetta.

Terve Siinä lukituslevyn käytössä on pieni ajatuksen paikka...kun kovan pultin vedät momenttiin pehmeän aluspellin päälle, on yleensä lopputulema se että hetken päästä se pehmeä aluspelti tyssääntyy ja ruuvi on sormin irrotettavissa , kuten näissä perissä usein on...itse olen viimeaikoina käyttänyt matalaa 8.8 tai 10.9 matalakantaista kuusiokoloruuvia ja asentanut ne käyttäen ruuvilukitetta ja joskus vielä kyytipoikana nordlock aluslevyä...tuo korkea aluslevy ei sovi kuin matalakantaisen alle, muuten kanta lyö koppaan... Mulla on kyllä nippu uusia lukituspeltejä jos et muualta löydä...ja haluut niitä käyttää

Taitaa Kimmolla olla iltasin naama mustana, kun noin antaa alumiinille lumppua....☺️

Terve Olen nostanut swingin vaakatasoon (ajokorkeuteen) ja laittanut sen roikkumaan iskarin kiinnityspisteistä rautalangalla/nippusiteillä , kiinnittänyt perän ja lukinnut taka-akselin. Kiinnitän perän jarrukilpeen pitkän suoran (vatupassi tms.) ja asetan tasolaserin emäputken keskilinjaan ja siitä jigin pintaan peilaten kohtisuoraan alas. Laser säteeseen mitalla mitaten asennetun suoran pinnasta näkee perän linjan suoruuden(aurauksen). Samaan säteeseen voi mitalla peilata myös häkin muitakin mittapisteita mm. iskarinkiinnitys ,ja häkin muut merkityt mittuspisteet. Jos tasolaser ristiviiva on linjassa jigin pohjan tason kanssa niin tasoviivaan voi mitata myös häkin ja taka-akselin linjan vaaka-tasoon. Kun merkitsee vaikuttavien ristimittojen paikat (takahäkin iskaripisteestä , taka-akselista emäputken keskiöpisteeseen ym.) voi tarkastettujen ristimittaus pisteiden paikat sitten homman edetessä tarkistaa ihan myös mitalla, ennen kokoon hitsausta. Olipas epäselvästi sössötetty....no kumminkin, kun asetat tasolaserin tarkasti emäputken kohtisuoraan linjaan ja ristimitta myös silloin suoran perustason suuntainen , voit mistä vaan mitata etäisyyden ihan mitalla laser linjoihin.

Tavan koneistamoilla, siis pajoilla jotka tekivät tuotteita, oli joillain käytössä mustaus litkut , eli jos sielläpäin on tuttuja sorvaamoita niin voisi kysyy jos toisit parikourallista puhtaita kiinnitystarpeita ja laittaisivat pataan....ei varmaan paljoa maksais jos litkut on vaan käytössä...

ilmajäähyn sylintereitä on maalattu ihan tavan tartunnan päälle hyvälaatuinen akryyli ja on kestänyt hyvin vuosia ulkokäytössä (siis mopoissa), eikä varmaan pala...

Nippeleissä on jotain mustattuja Millisiä pultteja..jos ne on autokäyttöön niin voivat jotain säätä kestääkin..ainakin tervattuna...(vitsi) http://www.nippelit.fi/1st/html/default.asp?id=1980&editmode=showmain&s=1&p_id=1974

Terve tarkoitatko ihan oikeita sään kestäviä mustattuja kiinnitystavaroita vai kansanomaisesti mustia, eli pinnottamattomia kiinnitystavaroita ? Sinkityistä tietysti saa hapottamalla nopeesti pinnottamattomia ...

Terve tuota ylärunkoputkea on prässissä leveiden painimien välissä muotoiltu hieman soikioksi, usein se on sopinut (ainakin isommissa putkimitoissa)paremmin emäputken/häkin yhteeseen ja antaa enempi pelivaraa tankille.

Terve nämä vanhemmat rungot on mitoitettu sivuvaunu käyttöön, ja silloin tulee raskaasta vaunusta aivan toisenmoista rasitusta kun soolomopossa...vaunukäytössä (dnepr)on joskus saatu toinen kehtoputki (vaununpuoli) murtumaan emäputken liitoksesta(vaunun kulmatuen yläpuolelta)..mutta yleensä nämä kyllä kestää rajua menoa vaunu lastattuna. Tuo murtuma tapaus sattui tietysti mun vakio nepparille..se huomattiin teivon rompetorilla ja kun ajoin takas turenkiin niin tiukoissa kurveissa ja kiertoliittymissä, jossa joutui kampeamaan vaununkanssa, niin kädellä tunsi kun tuo murtumakohta eli...no ei se matkantekoa estänyt ja kotona hitsattiin kunnolla uudelleen putket kiinni ja meno jatkui sen jälkeen ihan ilman uusia murtumia. Vaunukäytössä kun kaikki kääntyminen on voimalla kampeamista ja usein nopeaan etenemiseen mutkatiellä hyödynnetään vaunua painoa, ajamalla sen pyörä tyhjän päälle , eli koko vaunun paino "roikkuu" vastapainona..mutta sen reilun 100tkm:n kokemuksella vaunupyörällä ajosta, tämä yksi runkovaurio on ainut minkä olen itse todistanut tapahtuneen.

Terve yleensä nuo tyyppikilvet on kiinni ahtoniitillä.. http://media.wuerth.com/stmedia/shop/catalogpages/LANG_fi/1974066.pdf mutta jos kovin ohutta materiaalia niin sitten varmaan jollain kuumankestävällä liimalla..vaikka Araldit tms.

..Joskus näiden kanssa ihan tuntee tekevänsä....:D

Terve venäläinen runkoputki on n.5mm seinämällä vaikka hitsarin hitsauskunto (varsinkin lähempämä -90 luvun vaihdetta) saattoi olla hieman hapero, niin jos sen jöötin sai edes jostai hieman heppiin , niin hyvin ne rungot on kesti,,ja kohdemaan olosuhteen huomioon ottaen kovissa sikalasteissa tosi hyvin..ja tuohon ylimitoitettuun putkeen on kyllä kiva liittää edes lähes vastaavalla seinämällä olevia putkia. Varsinaisia suoria rasitusliitoksia tehdään tuohon yleensä vähän...emäputkessa liitos salvotaan pitkältä matkalta sivupaloilla, ylärunkoputki ja tukiputki liitettään takahäkkiin ns. nyrkillä jossa putket liittyy häkkiin monilta puolin ja lisänä usein myös hitsattuja tukipantoja..alakehdossa yleensä käytetään koneistettua sisätapitusta jolloin putket hitsataan takakäkkiin tapituksen tukemana tai jopa kahdella lenkillä olastapin molemmin puolin. Ylimitoitetuilla seinämillä olevia putkia on kiva liittää..jos hitsauskoneessa on vaan riittävästi kisua niin hyvät tulee liitokset. ja rakenne on vaan mopo..siihen kävisi kyllä kevyempikin putkitus. Ja onhan tämä rakenne suunniteltu kestämään kovissakin olosuhteissa..:D

Terve tässä ne yv:tä puuttuvat kuvat...

Joo ei voi kukaan masentua mistään..tosi hankala pyörä ajaa, mutta kaksinkertainen mestari näyttää kyllä komeesti mallia miten mennään..kova mies ja kova mopo!

Hurja kaveri wanhalla liki jousittamattomalla käsivaihe boxerilla... https://www.youtube.com/watch?v=yHNZaHcP3eg&feature=youtu.be

Terve siitä sun nepparista saat aika hyvin sen takakehdon korkeuden maasta niin voi arvioida sen sivujalan oikeaa kulmaa. Sivujalassa suosittelen tuumimaan myös muutamaa pikku juttua.. sivujalan taitto alle ilman että joutuu polttaa jalkojaan tai käsiään tai kumartelee...sivujalan alhaalla olon näkee silmäyksellä ettei vaan lähde ajaa jalka alhaalla.. vaikka jalan alhaalla olon näkee, niin jalan geometria on niin että se taittuu auttavasti pois kun mopo kallistuu ajossa jalan puolelle...jalka ylös käännettynä jalka on runko -tai pakoputkilinjan mukainen ja mieluusti tukeutuu johonkin pehmeään (kuten vaikka jalkatapin kumiin). Tässä muutama omakohtainen kokemusperäinen huomio. Sivujalan nivelpisteen paikaksi arvelen että päädyt lähemmäs vaihdepolkimen ...takakehdon liitosta...

Terve en malta , vaikka vastaus jo tulikin...mutta joskus varhaisella keskiajalla kun olin vasta kortin saanut ja faija oli vaihtanut wanhaan Simcaan uuden pyyhkijän moottorin...jo silloin oli tuohon Simcaan vaikea löytää osia ja faija osti "uuden" pyyhkijän moottorin hämevaarassa olevasta romiksesta..no ei siinä mitään, ajelin sitten jonkun ajan päästä ja alkoi sataa ,,nappasin pyyhkijät päälle ja alkoi sen helvetinmoinen vilske! pyyhkijät huito niin ettei meinannut lasinpinnassa pysyy,,,ja ennenkuin hämmennyksestä toivuin ja kurottelin pyyhkijän kytkintä oli pyyhkijät varsineen jo lentänyt huisin nevadaan... no toinen varsista löyty ehjänä , toisen yli jo auto ajanut...siihen aikaan autojen koetaulu oli taulu vaan , ja auto 6 henkilön tilava biili,eli sinne koetaulun alle pääsi nuori apumies käsineen vetelee pyyhkijän välitangosta aina käskystä ja päästiin pois sateiselta tieltä. No himassa selvisi että se moottori olikin joku saman näköinen 6 V moottori kun Simcassa oli 12V sähköt. Sori vaan kun sotkin vitjaa, mutta oli niin mukavat muistot tuosta....

Terve tuolta olen itse hakenut mittojen mukaan.... https://www.biltema.fi/autoilu---mp/auton-varaosat/sytytysosat/sytytyskaapelit/sytytyskaapeli-60-cm-2000037026

Hyvältä näyttää!

Terve ne swingin holkit saattaa olla hieman sinnepäin..joskus hyvät ja linjassa (wanhemmat rungot) tai sitten melko siksakkia (uudemmat rungot) mutta mittaamalla siitä selviät , eli ristimittaa ja käpälöintiä niin että löydät kohdat joiden mitat on pyörän akselilinjaan vaikuttavat ja käytä niitä . Rungon kokoon hitsausvaiheessa voit hyvin kiertää ja mulkata kehtoa sopivaksi kun sulla on takahäkin liitoskohdissa sisätapitus vanhan ja uuden runkoputken liitoksessa..sitten vaan lukittu esim. lasersäde linjapintoja vasten (esim. pitkät vatupassit tms.) ja heppej'ä kiinni ja tarkastus..ihan hauskaa hommaa ja mitään peruuttamatonta ei juurikaan tapahdu, vaan aina voi ottaa uudestaan... Koko jigin vaaitus helpottaa nopeeta tarkasteluu kun voit laskea vesivaakaa koneen ja häkin päälle ja nopeesti silmämäärin jo tarkastella miten menee....kivaa hommaa tää on! Mulla on ollut swingi kiinni ja perän kanssa nostettu ajokorkeuteen (vaakatasoon jolloin perä on kauimpana laatikosta. Silloin voi perän jarrukilvestä ottaa pitkän suoran jonka linjaa voi tarkarkastella emaputken linjaan..takapyörän keskeilyys swingiin oli muistaakseni poikkeava..mutta kumminkin tarvit sen perän+ kardaanin +limpun +vispilät jne..kun lukitset sen koneen paikan kiinnikkeitä varten. Jigissä on hyvä muistaa että normitilanteessa runko niiaa eteen päin , eli voimalinja olisi hyvä olla hieman eteenpäin nouseva, ettei tule sellainen joka pyörillään on kone alaviistoon...

Terve Oletko jo mittaillut kuinka suorassa takahäkki on emäputken linjaan? entä taka-akselin linja...takahäkin epämuotoisuus saattaa yllättää..mutta kunhan akselit on linjassa niin ei se hieman muotopuoli häkki niin haittaa , Mittoessa linjoja ennen kokoon hitsausta, pitää melkein olla taka-akselin malline kiinni ja mielellään myös mittoa perän kanssa, jotta saa kunnolla linjat ryhtiin. taso laseri on hyvä apväline.

Terve moottorin paikka ja rungonpituus yleensä asettuu siihen milloin kone+laatikko+ kardaanin nivel ja joku kauppalaadun kardaani + perä mahtuu olee linjassa. Ja jos hieman ajattelee huoltoa , niin pitää jättää tilaa että kardaanin nivelen saa vaihdettuna ilman moottorin irrotusta. Se taitaa olla niin että 100 mm on minimi jatko ja 120 helpottaa elämää jatkossa. Eikä siihen lokasuojan ja rungon etukehdon väliin paljon jää...vaikka tuossa mulla on äärimatala lokasuoja ja joustot ylhäällä.

Kävin samalla mittaamassa ne kimppaostokaasarit..ne on PHH35 ja kurkut dia. 30 eikä ne ole vaihdettavat kurkut....no sehän ei haittaa mitää jos pitää saada hyvät kaasarit hurjasteluun! tai jos tehdään tähän käyttöön niin siihen voisi sorvata vaihdettavat kurkut vaikka 24 ,..26 esim. jolloin sais kaasunvastaavuutta myös kaasun "kilpikonna asennoille". Noissa on irrotettavat sekoittajat ja suora putki eli vaihdettavien kurkkujen teko ei ole mikään Ameriikan temppu...mutta kannattasko myydä jollekin hurjapäälle vai säästää tuleviin uusiin harrasteajoneuvoihin...:D

terve joo kokeilin niitä alfan kaasareita silloin ja siinä oli hieman liian iso kurkku..joten se kurkku pitäis vaihtaa,( jos siinä oli vaihdettava kurkku) tai sitten yrittää saada sopivasti muuten lisää soppaa...tuo mikä mulla nyt on kiinni on pienempi solex PHH 32 ja ne toiset (mikä mullakin tuolla vielä odottaa muutosta..) oli 35..tai 36 kokoa. Mutta kyllä uskoisin nekin saavani joskus toimimaan kun hieman jumppaa...nuo alfan kaasarit antaa kyllä ihan kivasti woimaa kun vaan on koneessa enempi runtua, mutta näissä mopohommissa tuolla koneella ajellaan melkein tyhjäkäynnin ja 1/4 kaasun asennoilla, ja silloin olisi kiva saada hyvä kaasunvastaavuus, ja siihen ei oikein isompi tavan kaasari helposti pysty...Joko puuhapallo on liikenteessä?