Jump to content

palotilan tilavuuden muutos?


Recommended Posts

Mää nyt en oikein tiedä miten tätä asiaa lähestyisi. Mulla on ne kannet edelleenkin, eikä ole nakuttaneet, eivät ahdettuna ei vapaastihengittävänäkään. Kone on aikoinaan jarrutettu Harisella jne. Itse en tuota puolipalloa ole sinne keksinyt, vaan ne on sinne tehnyt kaveri joka käsittääkseni takavuosina teki ihan mukavasti pärjänneitä kisakoneita krc:hen ja jm:mään. Eli varmaankaan ihan osaamattomuudesta tai tietämättömyydesta ei liene kyse?

 

Ja mitä turbokoneen hajoittamiseen tulee, niin se kyllä onnistuu keneltä vaan. Eli se nyt varsinaisesti kerro vielä koneesta yhtään mitään.

 

Olen elänyt siinä luulossa, että palotilassa olevan seoksen käyttäytymiseen vaikuttaa muukin seikka kuin vain palotilan muoto, vrt. varhaiset versiot laihaseosmoottoreista. Nyt onneksi luuloni on korjattu tiedolla.

 

Paljohan näitä hommia luetaan kirjoista ja nyttemmin netistä. Mutta ei pitä haksahtaa siihen, että jos joku sanoo tätä tai tota, että se on aina kaikkialla ainoa toimiva konsepti. Kaikenlaista on turattu jo ennen tätä virtuaalihööppääkin?

Link to comment

Noita puolipalloja on ollut minullakin, ja kun kyselin miksi puolipallo, niin Hemi sanaa myyjät viljeli... Mutta eihän kuplassa näe mitenkään imukanavasta pakokanavaan..?

 

Tuota amme- muotoa on todella moni paljon minua kokeneempi suositellut, ja itsekin olen aiheesta lukenut jotain... Seoksen tasalaatuisuus sen "purskautuksen" takia oli yksi, ja sitten tuo nakutus, ja vielä palorintama tai vastaava... Ei muista, pitää kaivaa lähteitä esiin :)

Link to comment
Noita puolipalloja on ollut minullakin, ja kun kyselin miksi puolipallo, niin Hemi sanaa myyjät viljeli... Mutta eihän kuplassa näe mitenkään imukanavasta pakokanavaan..?

 

Hemi-kansissa on venttiilit v-asennossa toisiinsä nähden, kuplan kannesta ei sellaista saa. Oikeaan hemi- eli puolipallo palotilaan kuuluu myös kupupäiset männät. Itselleni olisi kyllä viimeinen vaihtoehto tehdä puolipallon muotoista palotilaa tasapäisillä männillä, mutta mä näistä mitään tiedäkään...

Link to comment

Hemi-kansissa on venttiilit v-asennossa toisiinsä nähden, kuplan kannesta ei sellaista saa. Oikeaan hemi- eli puolipallo palotilaan kuuluu myös kupupäiset männät. Itselleni olisi kyllä viimeinen vaihtoehto tehdä puolipallon muotoista palotilaa tasapäisillä männillä, mutta mä näistä mitään tiedäkään...

 

Mä jättäisin suosiolla tekemättä jos jäljellä ei enää muita vaihtoehtoja olisi kuin puolipallo + tasapää. Mutta pakko myöntää, että minäkään en mitään tiedä. Ei ollut edes ennen tämän topikin lukemista tullut mieleen ajella kuplalla nakutuksen kuuntelu kuulokkeet päässä, että voisi netissä uhota jotta mun moottori ei ainakaan nakuta...

Link to comment

ja nettisukupolvi taaskaan ei ol lukennu mitä aikasemmin jo kirjottelin et korkeakierrosnakutusta ei ihmiskorva kuule,mut tuhon näkee silmällä kyllä sitten... niin tohon palotilaan voin lisätä sen verran et kyl se puolipallokin(semihemi) toimii mut kaikkea iloa et saa irti kun sytytysennakot pitää jättää maltillisemmiksi just ton nakutuksen(detonaatio) takia et kyl sitä voimaa on sitten myös kateissa ja kansien lämpökuorma on myös paljon kovempi puolipallolla kun muilla palotilamallilla... musta yksi parhaita palotilamalleja kuplan kansissa on päärynän muotoinen... imun ympäristö auki tasaisesti joka puolelta mutta ei lähellekään ylä eikä alalaitaa ja jyrkähköt seinämät kohti mäntää(kumminkin koverat venttiiliin päin)noin sentin päässä venttiilistä,silloin seos pyörteilee palotilassa hyvin ja sekoittuu...kumminkin venttiilin ympärillä on jo riittävästi tilaa että kanavasta tuleva ilma/polttoaineseos sopii tulemaan mutta riittävän lähellä venttiiliä että hyvä imu säilyy... pakopuolen muotoilu ei olekkaan sit niin eksoottista reuna auki sylinteri sivuun ja vähäinen pyöristely ni siinä se palotila sitten on... silloin ei palotapahtumanpaine työnny sivuillepäin vaan kohti mäntää mikä olisi tärkeä ominaisuus...

Link to comment
Palotapahtumahan on vasta puristuksen aikana eikä imun aikana jolloin turbo syöttää.

 

Siis kun ahdin tuuppaa seoksen pyttyyn ja imuvena sulkeutuu, niin männän tullessa ylös ei seos olekaan enää jokapuolella kun on tulppa iskee kipinän?

 

Kaivakaas joku nyt kuvia tehokkaista moottoreista sekä siviilliautoista tai vaikka f1:stä.

 

t. Mika

Link to comment
ja nettisukupolvi taaskaan ei ol lukennu mitä aikasemmin jo kirjottelin et korkeakierrosnakutusta ei ihmiskorva kuule,mut tuhon näkee silmällä kyllä sitten... niin tohon palotilaan voin lisätä sen verran et kyl se puolipallokin(semihemi) toimii mut kaikkea iloa et saa irti kun sytytysennakot pitää jättää maltillisemmiksi just ton nakutuksen(detonaatio) takia et kyl sitä voimaa on sitten myös kateissa ja kansien lämpökuorma on myös paljon kovempi puolipallolla kun muilla palotilamallilla... musta yksi parhaita palotilamalleja kuplan kansissa on päärynän muotoinen... imun ympäristö auki tasaisesti joka puolelta mutta ei lähellekään ylä eikä alalaitaa ja jyrkähköt seinämät kohti mäntää(kumminkin koverat venttiiliin päin)noin sentin päässä venttiilistä,silloin seos pyörteilee palotilassa hyvin ja sekoittuu...kumminkin venttiilin ympärillä on jo riittävästi tilaa että kanavasta tuleva ilma/polttoaineseos sopii tulemaan mutta riittävän lähellä venttiiliä että hyvä imu säilyy... pakopuolen muotoilu ei olekkaan sit niin eksoottista reuna auki sylinteri sivuun ja vähäinen pyöristely ni siinä se palotila sitten on... silloin ei palotapahtumanpaine työnny sivuillepäin vaan kohti mäntää mikä olisi tärkeä ominaisuus...

 

 

Jos meikäläistä tarkoitat, niin nettisukupolvi on tosi kaukana... Enkä ole väittänyt että nakutusta korvalla kuuliskaan kun pannu käy..

 

Tuossa on kuvatus yhdestä aikas hyvästä palotilasta.

 

T. reilu 30v volsuja harrastanut...

post-305-13888360761313_thumb.jpg

Link to comment

Ensin perustavaa laatua oleva fakta: bensaseos palotilassa ei rajahda kaikki kerralla, vaan se palaa hyvin nopeasti. Kuitenkin siella on liekkirintama joka alkaa sytytystulpasta ja etenee siita kaikkialle missa seosta on. Tahan kuluu aikaa.

 

Pieneen syvaan poteroon paimennettu seos palaa nopeammin kuin laajalle alueelle levitetty seos. Liekkirintaman ei tarvitse edeta niin kauas sytytyspisteesta. Palotapahtuman paine suuntautuu myos enemman kohti mantaa pienen pinta-alan poterossa, verrattuna laajaan palotilaan missa on turhaa liiketta sivusuuntaan, se ei paina mantaa mihinkaan.

Palotapahtuman alussa manta alkaa liikkumaan poispain kannesta paineen vaikutuksesta. Jos palotapahtuma jatkuu kovin kauan (hidas palaminen laajassa palotilassa), ei viimeisena syttyvat seoksen rippeet palotiolan reunalla enaa kerkia osallistumaan mannan tyontamiseen laheskaan yhta paljon kuin alkupaan seos lahella tulppaa. Eli palotapahtuman loppupaan energia menee hukkaan kun sita ei saada kaytettya taysimaaraisesti hyodyksi. Kapeammassa, keskitetyssa palotilassa nopeampi palotapahtuma sysaa mantaa isommalla teholla.

Link to comment

se viittaus siihen ettei lue mitä on juuri kirjoitettu oli nimimerkille mick.... ny täs juttusarjas on jo kolmeen kertaa selitetty samat asiat ni eiköhän noi ny jo luulis osaavan lukea... :) ja aika komea palotilan malli mikolla vähän kun olis suppeempi viel tulpalta pakoselle päin ni ei tulppakaa olis niin kuumas paikassa.... mut idea on jo oikea... ;)

Link to comment
Gene bergillä oli eri teoriat käytössä kun kehui omaa semi-hemiään:D

 

Gene-vainaa oli vaarassa parissa muussakin asiassa... kaikki kunnia oikeaan osuneista ajatuksista ja tuotteista, mutta ei se kaikkea tiennyt.

Toinen alue mika tuntui olevan aika pahasti hukassa, oli puristussuhde...

Link to comment

Ottaa vaikka ensin sen 2mm ja mittaa sen jälkeen tilvuudet+ puristuksen. Jos sattui puristus kasvamaan vaikkapa sen 0,1569786 yksikköä liian suureksi, avartaa sitä kantta tai sorvarilla teetättää mäntien keskelle pienet syvänteet. Jättää mäntien reunat koskematta, niin se optimi 1,3mm dekki säilyy:)

Link to comment
Paljonkohan sen palotilan tilavuus nyt muuttuu kun ottaa 2mm pois 044 kansista?

Eikö se ollut alkuperäinen kysymys??

Ei onneksi tullut paljon off topiceja :-)

Ja sehän tuli selväksi kuin tehdään. Millipaprua käteen ja piirtelemään ja laskemaan tai jollakin cadillä piirtää mallin ja antaa koneen laskea.

Link to comment

Ei liene mahdotonta ottaa ensin milli pois ja mitata. Sitten taas tavaraa pois ja mittaus. Yksi palotila kun on mitattu, niin lopuista saman verran pois. Kannattaa muuten mitata deck-korkeus tarkkaan molemmin puolin moottoria. Joskus on lohkot "epäkeskoja".

 

t. Mika

Link to comment
Sen verran nestettä ruiskuun, kuin haluat palotilan tilavuuden olevan,

jonka jälkeen täytät nesteellä palotilan. Mittaa paljonko jää reunaa

palotilan "kannen" ja nestepinnan väliin, tai piirrä siihen merkki. Höyläystarve saadaan aika lähelle tällä keinolla.

 

Niklas

 

Ei onnistu koska neste kiipeää reunoille ja mittauksesta tulee epätarkka.

Link to comment
Guest Keiteleen Kone

Niklas L:n vastaus on oikein ja helpoin tapa tehdä mittaus, jos on tarvetta muotoilla palotilaa plaanauksen jälkeen kannattaa plaanata merkin alapuolelle vielä muutama kymmenysmm. jolloin palotilaa suurentamalla saadaan oikea tilavuus.

 

Helppoa, vai mitä? ainakin itse olen tehnyt noin muutamille sadoille työstämilleni kansille.

Link to comment
Guest Mika Raussi

Mitä nestettä tossa sit kannattaa käyttää? Saippuavettä?

 

Ton tempun kun tekee kannen ollessa työstökoneessa jo kiinni, voi terällä ottaa kosketuksen nestepinnan keskelle ja nollata siihen. Luulis olevan riittävän tarkka.

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...