metake

99% varmuudella ollaan Riihimäellä Granitin aukiolla, jos paikalla ei ole muuta tapahtumaa tuolloin. Asiaa selvinnee huomenna.

Lues toi: http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/8994-kolkin-kesytys/

Rocol (ei kylläkään vielä silloin sillä nimellä) on perustettu 1800 luvun lopussa, vai jossain puolivälin tietämissä. 20- 30- 40- ja 50 luvulla se valmisti voiteluöljyjä enimmäkseen lentokonekäyttöön. 60-luvulla alkoi tuon molyä sisältävän "anti-scuffing"-lisäaineen tuotanto. Vasta 70-luvulla alkoi leikkuunesteiden yms. aineiden tuotanto. Rocol on alkujaan nimenomaan voiteluaineiden valmistukseen keskittynyt yhtiö, ja perustettu Venäjällä...

>No oletetaan, että haluan tällaisen 1600cc pataan, joka on kaikin puolin vakio, siinä toivossa, että saan multisparkin johdosta volkkarin myös kuumana käymään kuin palmun alta ja myöskin TIEDÄN, että sytkä on ja pysyy kohdallaan! Multispark ei tässä ole se taikasana, vaan täysin elektroninen sytytys. Kärjellisessä virran nousu puolassa on paljon loivempi, eli ikäänkuin kestää hetken jotta jännite nousee riittävästi kipinää varten. Elektronisessa tuo nousu on paljon nopeampi, ja vastaavasti kipinän loppuessa lasku on nopeampi, joten puolalle jää enemmän aikaa varautua. Kuten bugfuel totesi, niin kyllä sen pitäisi kärjelliselläkin hyvin toimia, elektronisella se vaan toimii vielä paremmin. >Valitsenko autooni alipaine säädöllä vaiko ilman sitä olevan jakajan ja miksi? Jos kaytat vakiokaasaria, niin ehdottomasti jakaja jossa on alipaine SEKA mekaaninen ennakko. Sellainen siihen kuuluu ja sellaiselal saa parhaan tehon, kulutuksen, kaytoksen, kaasuun vastaavuuden, jne jne jne. Sama patee virikaasuttimiin silla ehdolal etta niista saa alipainesignaalin otettua ja jakajan saadettya ko. alipainesignaalille. Alipaine signaalia tarvitaan pääsääntöisesti vain maantieajoon tasaisella kaasulla suuremmilla kierroksilla. Kaasuläpän ollessa vain hyvin vähän avoinna menee seos laihalle jonka vuoksi tarvitaan lisää ennakkoa jotta seos syttyisi oikeaan aikaan (laiha seos syttyy hitaammin kuin normaali). Eli riippuu enemmänkin käytöstä kuin kaasareista, radalla kaasupohjassa ajettaessa ei tarvita alipaine ennakkoa. >Entä sitten kun autoon laitetaankin kireä kisakone keväällä, jotta Variksen kanssa sovittu veto saadaan hoidettua kotiin. Onko siinä vaiheessa kuitenkin syytä ottaa kuitenkin se toinen jakaja (alipaineella tai ilman)? Ks. ylla. Kaikkien jakajien ennakkokayria voi muuttaa koneeseen sopivaksi. Jos kaasareissa ei ole alipainelahtoa, niin sitten ei voi alipainejakajaa kayttaa. Muuta rajoitusta ei ole. Halvempien jakajien saato on yritys-ja-erehdys periaatteella kokeilua ilman ohjeita tai osia. Parempien jakajien mukana tulee ohjeet ja nippu erilaisia adaptereita ja jousia jne ja niita vastaavat ennakkokayrat printattuna, helpompi hallitusti kokeilla eri asetuksia. Silti siina menee pari iltaa ja testikilsoja ennenkuin optimi loytyy. 123 jakajassa ei ole likkuvia osia sisällä, näin ollen bugfuelin mainitsema ennakoiden säätäminen osia vaihtamalla/säätämällä ei ole mahdollista. Ko. jakajassa on esiasetettuja ohjelmia (sytytyskäyriä) joista valitaan haluttu. Mitään jousi/vastapaino/alipainekalvon jousi jumppaa ei tarvita, kuten esim. 009:ssä (tai MSD:ssä). >Tarvitaanko siis kuitenkin kaksi jakajaa? Vai miksi jakajia on kahta erilaista jos kerran ennakkokäyrä voidaan valita? >Luulen kyllä ymmärtäväni, että alipainesäätöisellä saadaan kone vastaamaan kaasuun paremmin alakierroksilta, mutta jos kerran ennakkokäyrä voidaan valita, niin enkö sitten haluaisi tällaista myös sihen kireeseen kisakoneeseeni siltä varalta, että ajan satunaisesti muutenkin kuin radalla suoraan lappu lattiassa? Eri koneet vaativat erilaiset kayrat ja alipaineet vaihtelee myos. Ei tarvita kahta jakajaa, alipaine versio toimii ihan hyvin vaikka et alipainetta siihen kytkisikään, sitä ei vaan sitten käytetä ennakon säädössä. 123-jakajassa tuo alipaine säätökin on täysin elektroninen ja jakaja vain haistelee alipainetta, mikään ei mekaanisesti jakajassa liiku. Eli voit siis käyttää samaa jakajaa alipaine letku irti tai kiinni, ihan miten kaasareissa sattuu olemaan tai puuttumaan alipainelähdöt. Lähinnähän tuo on kustannuskysymys, eli jakaja saadaan markkinoille halvempana kun jätetään alipaineen tunnistus pois jos sitä ei tarvita. Vähän sama asia kuin se että miksi joissain jääkaapeissa on pakastelokerot ja joissain ei ;) >Entä toimiiko alipainesäätoinen jakaja normaalin yhden yksikurkkuisen kaasuttimen tuotaman alipaineen kanssa? Kylla, sellainen siina oli tehtaalta. Vanhemmissa pelkka alipaine, ja uudemmissa alipaine/keskipako yhdistelma. Tällaisen kanssa se toimii juuri parhaiten, olettaen että kaasarissa on alipainelähtö (kuten vakioissa on). Bugfuelin tekstiin sellainen korjaus, että vanhat VW:n jakajat on pelkällä keskipakosäädöllä, sitten tuli keskipako+alipainen ja 60-luvulla pelkkä alipainen (paskimmat jakajat ikinä) ja sitten 70-luvulla taas keskipako+alipaine. >Tai vaihtoehtoisesti kun moottoriin laitetaan kaksi pientä yksikurkkuista kaasaria, onko näiden tuottama alipaine edelleen yhteensopiva? Ei. Yleensä toimii ihan ok. Jos on suuri moottori ja pienet kaasarit, niin alipainetta voi tulla liikaa, eli sitä voi joutua säätämään että ottaako letkut yhdestä vai kahdesta kaasarista. >Entä sitten kun jakaja siirretään mörkö moottoriin ja nurkissa onkin kaksi 48:ia? Taas muuttuu alipainesignaali. jos ja kun hierot minka tahansa jakajan (alipaine tai ei) sopivaksi esim. vakiokoneeseen, niin se ei enaa ole sopiva virikoneeseen, ja painvastoin. Tuplakaasareissa on yleensä suurin ongelma se, että niissä ei ole alipainelähtöjä, koska niitä ei ole tarkoitettu normi maantiejoon. Ja jos niissä on alipainelähtö tai lähdöt, niin 1-kurkun virtausnopeus on yleensä niin pieni että se ei riitä jolloin lähdöt pitää ottaa vähintää kahdesta tai kaikista neljästä kurkusta. Yleisohjeena: Maantiellä ajettava vakion oloinen kone alipainejakajalla, ja varttimaililla ajettava "täyskaasukone" ilman. Mutta kuten edellä tuli jo todettua niin etenkin tuo 123-jakaja toimii ihan ok vaikka alipaineletku olisikin irti. 123-jakaja on tarkoitettukin helpoksi yleisjakajaksi mistä voit valita tilanteeseen parhaiten sopivan ennakkokäyrän ilman että pitää olla mahdollisuus säätää jakajaa penkissä ja tietä mitä tekee. Toki MSD:n saa säädettyä mekaanisesti juuri sellaiseksi kuin haluaa, mutta ei helpolla. Multispark on taas sellainen ominaisuus jossa koetetaan antaa useampi kipinä yhdellä sytytyshetkellä, jos puolan varaus riittää. Tästä on se etu että tyhjäkäynnillä (ja pienillä kierroksilla) usein tuplakaasarikoneissa palotiloihin tullut ylimääräinen bensa (rikas seos) saadaan poltettua paremmin pois ja tulppien kestoikä pitenee. 123-jakajassa multispark on käytössä kahdessa ensimmäisessä käyrässä. 123-jakajasta on tullut myös täysin säädettävä versio, jossa säätö hoituu tietokoneen avulla, eli enään ei tarvitse tyytyä esiasennettuihin käyriin vaan käyrät voi joko valita valmiista tai muokata ne haluamikseen. Tietääkseni tuota(kin) jakajaa saa lähitulevaisuudessa jopa ihan kotimaasta.

Mitenkäs IDF:ssä on läppien ruuvin alunperin vedetty kiinni? Olisko mahdollista että nyt on ruuvit liian tiukassa? Joissain kaasareissa olen nähnyt, että ruuvit on vaan kevyesti kiinni, eli akseli ei puristu läppään tiukasti vaan läppä pääsee aavistuksen liikkumaan. Ja läpän ruuvit on "niitattu" vasta puolelta etteivät kierry auki. Auttaiskohan tuo mahdollisesti?

Jos on 1-paikkainen niin kelpaa, jos 2 paikkainen niin ei kelpaa.

Jos joku miettii ostaako asunto vai harrasteauto, niin tuossa muutama ehdokas: http://www.oldbug.com/foosebus.htm http://www.oldbug.com/schwim1.htm http://www.oldbug.com/sales.htm

Noniin, ja tänään 4.8. taas sankoin joukoin Suvirantaan klo 19. Tämä on todennäköisesti tämän kesän viimeinen tapaaminen Suvirannassa, joten vielä siis ehtii mukaan. Ehdotuksia vastaanotetaan, että missä olisi hyvä paikka järjestää kesän viimeinen tapaaminen. Viime vuonna oltiin Hämeenlinnan torilla ja 2008 oltiin Riihimäellä Granitin aukiolla. Ehdotuksia tälle vuodelle?

Jos tekee itse tuon navan, niin mites valmistusteknillisesti olis helpoin ratkoa se, että se boori on siinä navassa kartio? Kipinätyöstöllä se kai onnistuis, mutta maksaa hitosti enemmän kuin suora reikä koska elektrodista tulee pirun iso. Höylällä jo paljon pahempi ja cnc:llä en osaa edes kuvitella..

Mistä saan mitattua että laturille tulee heräte? Se ohut johto (sininen?) joka tulee laturin päälle lattaliittimeen on heräte johto joka tulee merkkivalolta, siinä pitäis olla 12 volttia kun virrat on päällä ja kone ei käy. Kokeileppas vielä mitata latausjännite siten, että käynnistät koneen ja yhdistät siihen heräte johtoon suoraan siitä laturin plussasta (paksu punainen johto ruuvi liittimessä) sähkön. Näin on ainakin heräte ok ja laturin pitäis nyt ladata normaalisti, nosta kierroksia n. 2000 rpm:ään ja mittaa jännite akulta, jos edelleen jännite on edelleen heikko, niin mittaa vielä laturin ruuvi liittimestä. Jos ruuviliittimestä mitattu jännite on alle 13,8 v, niin todennäköisesti laturi tai säädin on kaputt..

CSP:n Europuskureita olen hypistellyt ja niissä ainakin laatu on hyvä, USA puskurit on käsittääkseni samalta toimittajalta. Yhdet "brassi/taiwan" -puskurit omistaneena en niitä enää ostaisi, muoto ja sopivuus on mitä on, ja kromaus kestää vain jos jaksaa pestä ja puunata, ja säilyttää autoa kuivassa tallissa myös kesällä. CSP:n USA etupuskuri: US Style Bumper chrome. Front Heavy Duty (Perfect Quality), 798 053 113AS, 659.00 EUR/each incl. 19% VAT plus Shipping CSP:n USA takapuskuri: US Style Bumper chrome. Rear Heavy Duty (Perfect Quality), 798 073 113BS, 659.00 EUR/each incl. 19% VAT plus Shipping CSP:n osia saa useammaltakin Suomalaiselta osatoimittajalta, tai CSP:ltä suoraan.

Jos lataus loppuu niin latauksen merkkivalon pitäis syttyä, eli toinen niistä alhaalla olevista. Tuntuu oudolta, että virta loppuu yhtäkkiä kesken ajon, etenkin jos merkkivalo ei edes syty, palaahan se kun auton laittaa käyntiin? Kaiken lisäksi autolla ajaa useita (kymmeniä) kilometrejä pelkän akun voimin vaikka lataus loppuisikin. Lähteekö auto kuitenkin hyvin startista käyntiin kun akku on täynnä? Ettei ole siis huono kontakti akun navassa? Ja eihän vaan pääse akun ja startin välinen kaapeli mistään maihin? Tosin siitä tulis jo yleensä kipunoita reilummin..

Taltalla on tullut tuollaisia jokunen (kymmenen) koputeltua auki.. Metallitaltalla vaan reunasta aukaisusuuntaan lähtee naputteleen ni hyvä tulee.

Tasa- vai vaihtovirtalaturi? Jos vaihtovirta, niin sisäisellä vai ulkoisella säätimellä? Mitenkä akku menee tyhjäksi, ajossa vai yön aikana vai pidempään seisoessa?

Tuolla jotain: http://www.vw-resource.com/engine_tin.html Tuo sähköinen bensapumppu lykkää melkoisella varmuudella liian suuren bensanpaineen ja kaasari tulvii herkästi. Suosittelen poistamaan sen ja ottamaan originaalin mekaanisen uudestaan käyttöön.

Olisit siinä tapauksessa säilyttänyt sen kattokorokkeen :D

Se varapyörä keulalla on muuten harvinaisen ruma ilmestys...

Keiteleellä oli tuollaisia 2,6 kg painavia pyöriä, hinta tais olla alle 100 € jos en ihan väärin muista:

Jauhesammuttimista.

Niin no, tätä mieltä aina itsekin ollut, että kaikki moottorin pellit + tiivisteet paikalleen, ei niitä tehdas sinne turhaan oo tunkenu, mutta tuosta mun ovaalista joku edellinen omistaja on jättäny unohduspellit ja ne alemmat vaihtimen ja kampikammion väliset pellit pois, enkä laiskuuttani ole niitä sinne vielä laittanut, eikä se nyt mitenkään kuumana käy, ihan normisti pystyy ajeleen..

Saattaa se siihenkin soveltua, mutta Rocol:lla on kyllä ihan varta vasten siihen tarkoitukseen suunniteltuja aineita, mutta käyttää ne jotkut tippakannu-öljyäkin leikkuu nesteenä... :)

Jotakuinkin, molybdeeniäköhän tuossa nyt oli, tai jotain sellaista, liukasteena estämään voiteluhäiriöitä.

Kupla -63, 1835 cc / ~110 hp. Kesäkuun alussa Joensuuhun lauantaina Pistohiekan ja Savonlinna kautta 467 km. Sunnuntaina takaisin Savonlinnan kautta 424 km, eli yhteensä 891 km kahdessa päivässä. Matkavauhti oli n. 80 km/h muusta seurueesta johtuen. Kulutusta en mitannut mutta n. 9 l / 100 km se on yleensä ollut maantiellä. Kupla pelasi isommitta ongelmitta, kytkinhaarukka hajosi menomatkalla Liperissä, mutta perillä pikaisesti irroteltiin kone ja vika korjattiin lauantai-illan aikana. Madallettu keula ei tosiaan niellyt Enonkosken tien kuoppia kunnialla ja välillä meinasi olla tuskaa pysyä Tipin perässä mutta ylämäissä sai kiinni kun Tipi ystävällisesti hidasti niissä :)

Toi on tarkoitettu raskaankaluston diesel-koneisiin öljyn lisäaineeksi. Ei ehkä nykyöljyille, mutta joskus vanhaan hyvään aikaan..