Leaderboard

Nonni, nyt olis sekin taputeltu. Sen verran vielä kivisti että numeroiden maalauksen jälkeisenä yönä sanoi tallin ilmalämpöpumppu työsopimuksen irti. Johan se 400 euron Ultimaten pumppu reilu 15 vuotta siellä pyörikin ilman ongelmia. Onneksi ei lämmöt ehtineet tippua kuin 14 asteeseen ja napsautin lattialämmöt päälle. Ovissa sapluunat sai kohtuu helposti asennettua mutta etuluukussa kun on näitä muotoja sinne sun tänne, niin siitä syntyi haasteita. Pienen siistimisen jälkeen tuosta kuitenkin tuli ihan kohtuu hyvä. Joskus jos vielä pitää tällaisia askarrella, niin unohdan suosiolla sapluunat ja luotan kynään, pensseliin ja perinteiseen teippaukseen.

Tänään pääsin kokeilemaan ovia ensimmäistä kertaa paikoilleen. Ei tää nyt ihan ideaali tilanne ollut kun koppa tuli maalattua reilusti ennen kuin sain edes ovien aihiot tontille. Sormet ristiin ja toivottiin parasta. Apukuskin ovi istui kohtuu kivasti, alas vaatii noin millin shimmin saranan ja korin väliin. Askartelin ohuesta alumiinilevystä testi shimmit, tuntuisi olevan toimiva konsti. Sitten pääsikin perkeleitä. Huomasin että se vaivalla korjattu kuskin oven alasarana olikin yläsarana. Vaikka kuinka monta kertaa osia pyörittelin ja mallailin, niin ei sitten puusilmä huomannut että siihen lipsahti sittenkin yläsaranan puolikas missä yksi reikä on eri linjassa. Hetki happea, sitten porattiin ja senkattiin. Tilanne pelastettu! Kuskin puolellekkin ovi istui kohtuu kivasti. Vaatii myös alasaranan alle shimmauksen jotta ovi asettuu suoraan.

Tommonen siitä nyt rakentui, väriä vielä niskaan. Kiinnittyy siis vasempaan vääntösauvaputken.

Eka hitsattu. Puskurin kiinnike hitsaan kun toisenkin puolen korjauspala on hitsattu jotta saan varmistettua että kiinnikkeet päättyvät samaan kulmaan.

Vihdoinkin sain tuulilasin paikoilleen ja uskalsin ensimmäistä kertaa pestä kunnolla pölyt pois. Seuraavaksi sitten kattoverhoilua ja viimeistellä penkit. Tässä vaiheessa on jo kovasti silmät myyntipalstoilla ja pohditaan että mitä seuraavaksi? Ilmajäähyssä pysytään mutta todennäköisesti merkki vaihtuu 😁

Lumitöitä, ketjuja huutais... ja leviämpää auraa 🤪

Askartelin lopulliset shimmit testailujen perusteella, parin tunnin nykertämisen ja säätämisen jälkeen alkoi kelpaamaan omallekkin silmälle. Ovet on nyt kohdallaan ja ripustelin sivupeilien kiinnikkeetkin paikoilleen. Seuraavaksi alkaa sopivien pyöreiden peilien metsästys.

Sain rumasti pahoinpideltyä tulipellin jämää sen verran oiottua että ei tarvinnutkaan uusia kokonaan... Eka kuva kesäkuu 1996 löytöretkeltä. Tässä käsin väännetty korjauspelti jatkeena.

Työn alla -70 kuplaan uusi sisusta. Takapenkistä aloitettu.

Tähän asti olen luottanut taiteelliseen silmään ja mittanauhaan. Eilen piti vaan testata laserilla miten kierossa se on. Näyttikin tosi suoralta! 🥰 Jatkossa kyllä kumminkin edelleen luotan silmäilyyn ja mittanauhaan... Eilen taas ilmanotto ritilöiden paikkojen hakua.

Ompahan ollut mukavat puolitoista viikkoa harrastuksen parissa, valvottuja öitä on varmaan kolmen viikon edestä. Ajatus oli että suit sait sukkelaan maalaan numerot vastamaalattujen ovien kylkeen. No, ekan setin kun ruiskutin valkoista, niin hetken päästä alkoi nousta kraatereita sinne tänne. Seuraavana päivänä selvisi että siirtokalvossa mitä käytin oli sellaista liimaa mikä reagoi maalin kanssa. Sitten taas hiottiin ja aloitettiin alusta. Useamman rasvan/silikonin pesun jälkeen suojattiin ja ruiskuteltiin uudestaan. Nyt ei tullut kraatereita mutta pölyä laskeutui jostain sinne tänne eikä maalikaan ollut tarpeeksi matta tai ainakaan sellainen kuin olin kuvitellut. Sitten taas hiottiin jotta saatiin pinta silmää miellyttäväksi. Mustien kohteiden kanssa ei ollut näitä ongelmia mutta kahden eri sapluunan välille olin jättänyt tarkoituksella kohdistus varaa mikä kostautui sitten tässä vaiheessa. Kahden maalin rajaa hiottiin ja maalattiin sitten teippauskohdalta useampaan kertaan. Viime yönä kolmelta kun heräsin tätä tuskailemaan, niin päätin jo että hion koko paskan pois ja ovet takaisin maalaamoon pintamaaliin. Aamulla kun kävin suojaukset ja teipit purkamassa, niin ei nää nyt sitten lopulta aivan sysipaskat olleetkaan. Paska maalaus kun on parempi kuin hyvä teippaus niin taidan sittenkin tuijotella näitä hetken ennenkuin annan epäkeskolaikan laulaa ja aloitan ovien maalauksen täysin alusta.

Vähä toisenlaista väriä ja posti toi pellin suostutteluun välineitä. Saa nähä onko noista mihinkään 😄

Itsenäisyyspäivää viettäen valkoiset verhoilut. Sininen risti vain puuttuu😅

Voitelu on aika tärkeä juttu.. Näinkin voi käydä, kuten kuvissani, eli kuivasumppuvoitelun letkut tässäkin aluksi väärinpäin. Kone käy mutta öljynpaineet ei vain nouse eikä valo sammu. No kun ei saa öljyä. Joku huomaa letkujen olevan väärin. Käännetään letkut ja kone taas käyntiin, öljynpaineet löytyvät. Ei muutakuin ajamaan! Jonkin matkaa päästään ja kuormituksen alla kolmosen veivilaakerit leikkaa kiinni kun laakerivaurio oli jo tosiasia kun käytettiin ilman öljyä.. Veivi hajottaa lohkon, männän, sylinterin ja kammesta kolmosen kaulan. Virhehän oli lähteä ajamaan sen jälkeen kun öljynpaineet löytyi. Purkaa olisi pitänyt ensin. Mulla ei ole tämän kanssa muuta tekemistä kuin että korjasin lohkon.

Sinnehän se kone sitten istui hyvin. Sain startattua ja kuunneltua hienoa ääntä. Olen kyllä positiivisesti yllättynyt tämän tyylisen putken äänimaailmasta! 😁 Nyt reilu viikon tauko/ loma ja sitten jatketaan että pääsee koeajo lenkille.

Noniin, Karmann-ghia projekti saa nyt hetken siirtyä sivuun kun tehdään pari moottoria. 1955cc oli suunnitteilla, mutta 2 hiushalkeamaa kiertokangen laakerikaulassa lykkää sitä ideaa nyt eteenpäin sen verran että saan ehjän hommattuu tilalle. Torissa oli 88mm pyttymäntäsarja myytävänä, jolla oli tosi vähän ajettu, ennenkuin venttiilit oli pussannut mäntää ja pakoventtiili oli mennyt yhestä pytystä poikki. Männistä oli joku kyläseppä myös sorvannut helmat pois.. YBA:n koneeseen meni edellinen sarja 88si cofabbeja takomahle männillä, joten yhet ehjät cofap männät oli jääny hyllyyn. Yks yhteen ja näistä tehtiin nyt käyttökelpoinen sarja, kevyt hoonaus ja tuoreet m-renkaat. AE11B nokkakin on jo hyllys odottelemassa. Resepti: -Ehjä AD lohko hyllystä 0.50/L22 -88mm Cofap -Vakiokampi ja veivit -AE11B 300ast, imu nosto 8.8mm pako 8.7mm -200mm vakiopainoinen vauhtis -Kannet joko kevyesti portatut 040.101.375.2 Vw/Audi Brazil tai 113.101.375 AB moottorista, -1.5mm lasku ja avarrus 1600 putkille sekä porttaushommat -2x40mm Kadron tai 1x40mm DRLA -Käärmeenpesä Empi tai Ansa Marmitte -009 Bosch Näillä ohjeilla reipas alhaalta vääntävä 70hv To be continued..

Kattoverhoilu ja takaosan verhoilut paikoillaan. Aika hyvin samaa valkoista sävyä ulkopuolen raidan kanssa. Kamera ja työvalo hämää hieman. Eiköhän tammi/ helmikuussa kilpiin, saa nähdä innostuuko talvella siihen hommaan🙂

Eihän se oikeaa vuosimallia ole, mutta helpommalla tuosta hyvän saa.

En antanu muiden vaikuttaa ei tuu baja etu osa liimattu kiinni.

jutellaan bajahommia

Tänään tuli väännettyä pari uutta korjauspeltiä...

Nyt saatiin harrastajan vw-mopoon uudet pakoputket kunnon "poltto" eriste raudoilla ja uusilla vaimentimilla kuntoon. Kohti uutta kesää!

Ei ole laiskoteltu Joensuussakaan, vaikka vähän kortilla on talliaika ollutkin.

Täällä meni sitten vaihteeksi verhoilu hommiin. Tmi:n kokovalkoiset istuu kuin hanska käteen 😅

Bongasin tälläisen lukkopihti roikottimen jossain youtube pätkässä ja pakkohan sellainen oli itsellekkin väsätä.

Alumiininen sorkkarauta lohkonpuoliskojen väliin ja #2sen kiertokangen yläpulttia hölläsin piippuavaimella sen verran ku mahtui, sit nostin kammen runkolaakereiden lukitustapeista pois, sorkkarauta pois välistä ja isolla talttapäällä pyöritin moottoripukin aisaa vipuvartena käyttäen starttikehästä vastapäivään. Sitte kakkosen teflonitulpat ja tappi pois ja homma rokkaa.

Mitään kerkee tekee. Vaimo sanoi, ettei vieläkään oo kukkaa vaasissa. Ny o.

Ajokausi loppui tänään, huilatkoon kevääseen. Kolmessa kesässä 49tkm ovaaliin, tasalukuun ois ollu vielä kiva ajella, mutta kun kesärenkailla alkaa olla vähän työlästä aamuviideltä.

Olisikohan ollut viimevuonna kun löysin bloketista nos vaimentaja tähän projektiin. Putki oli myynnissä saatesanoilla että vähän käytetty ja kuvissa harmaa maali oli vielä tallella. No putki saapui ja tosiaa piti paikkaansa että oli vähän käytetty mutta oli maalattu uusiksi harmaaksi. Tällä uudelleen maalauksella ei ollut piiloitettu ruosteista putkea vain enempi se että vaimenninta oli hakattu syystä tai toisesta molemmista reunoista kasaan. Vaihtoehtoina oli etsiä uusi oikeanlainen vaimennin tai korjata tämä. Tietäen varhaisten kolkkien vaimentajien saatavuuden päädyin korjaamaan tämän. Molemmista reunoista siis pala irti naputtelu suoraksi ja uudelleen kasaan. Ja tietty tätä kasaan laittaessa loppui vielä migistä lanka eli homma jäi ärsyttävästi kesken.

Lattiajuoksut alkais olla valmiina, takimmainen on muutaman millin korkeammalla, kun sinne tuli tehtyä runkoon paikkapalat, joiden mitotuksessa kävi pieni oho. Täytyy kompensoida lattiapelleissä ja toisaalta, tokkopa sillä tuolla takapenkin alla on mitään väliä, vaikka on vähän kaatoa. Helma on paikallaan ipareilla, dekoratiivisista syistä. Eikö tämän ponttiinsahatulla tammilaudalla vois näppärästi sitten peittää, tai lahosuojatulla? Finnfoamit väliin ja uretaanilla tiiviiks. Sitten pitäisi tällaista palapeliä ruveta askartelemaan. Ajattelin työvaiheita nyt niin, että teen tämän kuskin puolen valmiiksi ensin, ehkä jopa pintapeltejä myöden, sitten siirryn rungon kimppuun ja kun runko on tip-top, käännän auton ympäri ja siirryn repsikan puolen kylkeen. Hytin alapuolella runko on suht. kova, mutta etuakselia en ole vielä tiputtanut pois, enkä irroittanut hytin lattiaa. Takapäässä runko taas on aivan paperia, mutta onneksi varaosat löytyy.

Vanhat asentajat kasaa moottorin vaikka silmät kiinni, mutta ne voi olla hajamielisiä tekemisissään. 😄

Viikko sitten vannoin etten maalaa enää ikinä mitään. Nyt kun on pari kokonaista yötä nukuttu, niin tartuin härkää sarvista ja teippasin etuluukun, hioin ja ruiskin valkoista pintaan. Huomenna hiotaan kulahtaneen valkoiseksi ja sitten teippaillaan numerot mustalla.

Köyhänä harrastajana jatkan samaan tyyliin kuin tähän asti ja väännän helpot palat itse suorasta pellistä... 😆 Puskurin kiinnitysraudalle ehdin vasta piirtää kartongille mallin..

Viikko mennyt kaikenlaista enempi vähempi näkymätöntä nykertäessä. Viime sunnuntaina kävin hakemassa ovet maalamosta 👌 Jatketaan käsittelyä omassa tallissa. Ei olis kaukana enää se hetki että saisi purkaa tallin puolikkaasta oman "maalamon" pois ja saisi kaikki neliöt käyttöön. Kabiinin puolella rattiongelmat ratkesivat. Täältä palstan kautta löytyi hyväkuntoinen ruori. Putsaus ja kromien kiillotusta yksi ilta, niin siitä tuli hyvä. Rattiakselille löytyi loputkin osat ja enää puuttuisi vilkun viiksi. Totesin että hyllyssä odotellut viiksi olikin 70 -> mallia eikä sopinut. Ilmeisesti tää vaatiikin 67-70 mallisen viiksen.

Tänään sain vwsotamopon siihen malliin että ensimmäiset koeajot pääsin tekee.. uusi modattu keula pelas pahuksen hienosti ..ajokulmien säätö onnistu hyvin..SU kaasutin omanSolexin sijaan muutti menoa mukavasti..uusi etu-ja takajarru pelaa hienosti...kaikki meni ekalla koeajolla "pelottavan" hyvin. Nyt muutamia viimesiä hifistelyjä ja se on sitten siinä.

Takasylkät on kuplan etuset 113611057B alustanumeroon 76299 asti.

Jos tosta ottas 100hv pois niin ei varmana nosta noukkaa 😅 Jos toi kone on tehty kuumista kiukaistaan tutussa rauman lapissa

Facebookista löytyi. Henkilö Gilbert de Heus ja hänen firmansa www.b-teq.com. Minulla vaihdelukko, joten tuote hyvä tarpeisiini. Tein normi Euro pankkisiirron. Paketti on postissa ja seurantakoodi tuli s-postissa. 40€ per kumi ja posti 14€.

Yleensä on, mut näitä on mullaki

Mä ostin tuolta thingin puhallinkopan. Osa oli sitä mitä myytiinkin, ja tuli kotiin alle viikossa. Ei valittamista.

Voi sen tehdä ihan ittekin lattaraudan palasta.

Studiojoukkue Vaasasta vastaa, että autossa sähköinen bensapumppu joten bensapumpun reikään peitettä. Kaverin auto

Tuulilasi 2-74

31k€ + kuljetus,verot ja tullit. Näyttäis olevan Enklannissa tuo Instan auto rekisterikilvestä päätellen

Kesä meni yllättävänkin pienillä lastentaudeilla ottaen huomioon että kaikki auton osa alueet on kuitenkin rakennettu uusiksi. Yli 5 tuhatta kilometriä tuli mittariin. Tekniikan osalta fiksattavaa on pienissä öljyvuodoissa ja öljyn jäähdytyksen tehostamisessa. No ei lämpöjenkään kanssa ollut ongelmia kuin hellekeleillä kovemmassa maantieajossa. Silloin alettiin lähestyä kriittisiä lämpöjä pidemmissä vedoissa. Oli tietoinen valinta kokeilla ensin ilman ylimääräistä jäähdytyskennoa, mutta lisätään se nyt talven aikana. Ulosoton otan suodattimen alle tulevalla termostaatilla varustetulla lähdöllä. Kennoksi 21 rivinen vasemman vääntösauvaputken alle, ja sille vielä jonkinlainen ilmanohjain haukkaamaan happea.

Turvonnut letku diagnoosin voi helposti tehdä avaamalla ilmausnipan. Neste pääsee sieltä pakoon ja jarrun pitäisi irrota. Onko jarruille joskus tehty jotain? Jos ei Seuraavaksi katsoisin rummun sisään työsylinteriä, suurella todennäköisyydellä ruostunut sisältä ja jumittaa sen takia. Ei kannata pahemmin rassata, uutta tilalle. jos niitä on pidelty ja pääsylkkyä vaihdettu tai säädetty voi tanko joka käyttää pääsylinteriä olla liian ulos säädetty ja sylinteri ei palaa asentoon jossa neste pääsisi palaamaan säiliöön. Tässä tapauksessa pitäisi kyllä koko takapää olla jumissa ja jumin pahentua sitämukaa kun jarru laahaa ja paikat lämpenee.

Ei todellakaan mikään helppo projekti, mutta hieno siitä kyllä tulee👍

Isoimmat mitä mieleen nyt tulee on se olkavarsien laakerointi, puslitus, tai mikä missäkin akselissa on vuosivälistä ja valmistajasta riippuen. Uretaanipuslalliset isoimmin muistissa, usein liian tiukat, tai ei liu-u kunnolla, taistelet sitten kuparitahnan, silikonin, talkin tai minkä vaan linimentin kanssa liukasteena. Toinen seikka, käytätkö vakio vai droppiolkia? Osassa akseleista säätöpalat on valmiiks sellaisessa asennossa että droppien kanssa menee yläasennossaankin jo aivan liian alas. Taasen joillain akseleilla ei vakio olka-akseleilla saa sitten tarpeeks alas, vaan yläasennossa nostaa jopa vakiokorosta hieman ylemmäs Linkin akselissa hammaspalat joita itsekin suosin, noissa saa reikää viilaamalla helpommin pelivaraa suuntaan jos toiseen tarvittaessa, perinteisemmissä kahden pultin avulla säädettävän mallin kanssa tuon liikeradan kasvatus ei oo ihan niin helppo tehdä

Niin ne vain ikuisuusprojektitkin joskus valmistuu. Einarin vanha Kupla sai alkuperäiskilvet.