mikko k

Laite on Garmin 2595LMT. Mä en noitten lataamisista ja ohjelmistoista ymmärrä hölkäsenpöläystä.... En tiedä noista piraatti tai orkkisakuista, kaikissa lukee mateinchina... Kapasiteetti on 1250mAh, latausaika autossa tunti tai pari, ei oo tullut seurattua sen tarkemmin. Laturi tuuppaa 5V, 1A. Josta tulikin mieleen, että tämä on mun vanhan navin laturi. Orkkislaturi tuuppas 2A, mutta se vikaantui joskus ja kun sillä latas, niin laite sammutti itse itsensä ja latauskin loppui.

Alkoi navissa akku oleen vähän heikossa hapessa, joten tilasin intervepin ihmeellisestä maailmasta uuden akun, navin tyyppinumeron perusteella. Noh, tänään sit aloin vaihtaa akkua ja huomasin yllättäen että eihän se uusi nyt samanlainen ollut... Ihme!! Alkuperäinen akku on litium-ioni-akku ja markkinat tarjoaa samalla osanumerolla litiumpolymeeriakkua. Tietäjille kysymys: Kumpi parempi? Kumpiko pitäisi ostaa? Orkkis on just tälläinen: http://www.semsons.com/36faga12bafo.html Tälläistä osanro tarjoaa markkinoilla: http://www.subtel.fi/akku-garmin-dezl-560lt-1250mah-912505.htm Ja tässä se joka tuli ja jota mielestäni en voi hyväksyä: http://www.subtel.fi/akku-garmin-nuevi-2595lmt-912507.htm Kommentteja, ehdotuksia?

Ruottissa: http://www.vwcsp.se/product.asp?hkat=1&katid=225&kat3=405&kat4=0&kat5=0&artnr=4-151-5

Piersidepartsilla homma ainakin toimii ja tavara kulkee. Toisin kun kuulopuheiden mukaan DRD:llä hommat hieman "sakkaa"...

Tuolla linkkejä. En itse alkanut selaamaan, mutta muitakin myyntiputiikkeja luulis löytyvän. http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/30-volkkariaiheiset-linkit/

Perhana... Tarttis vissiin repiä jostain vapaa-aikaa lisää, että kerkeis rakentaa tuo oma katukone ja autokin valmiiksi asti. Konekin on näköjään ollut jo 5 vuotta vaiheessa... 8-/ Tuolla osasia, jos kiinnostaa... http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/8736-ms230-kannet/?hl=ms230

Kyllä, ihan niin kuin kaikilla muillakin. Mutta millä ajat "loppuun"?? Järkisyillä perusteltuna nimenomaan ostat Pauterit! Miksi tehdä turhaa remonttia ja kuluttaa rahaa turhaan ensin ostamalla tavan rojut ja sitten myöhemmin ostaa ne oikeat ja kunnolliset?? Se vasta tulee kalliiksi ostaa kaikki osat kahteen kertaan... Siihen mulla ei ainakaan ole varaa.. CSP:llä Pauterit maksaa rapiat 500€, valitettavasti varastot nyt tyhjänä. http://www.csp-shop.com/cgi-bin/cshop2/front/shop_main.cgi?func=det&wkid=14128735974&rub1=Engine&rub2=Valve%20Train%20%2F%20Cylinder%20Heads%2CRocker%20Arms&artnr=13551a&pn=0&sort=0&all=

1,25:1 on noi sun keinut. Nosto hieman vaihtelee riippuen millaisessa alkuasennossa keinut on, eli siis työntötankojen pituus vaikuttaa hieman. Ilmoitettu nosto kortissa on siis 1,4 keinuille. Niillä nostoksi venttiilillä tulee n.13,8mm (- venttiilivälys). 1,5 vivuilla nostoa venoille tulee 14,78mm (-venttiilivälys). Enempi nostoa => enempi tehoa, VAIN JOS kansissa kanavat ja virtaukset kunnossa. Muutoin lisänostosta ei tule hyötyä. Lisäksi tarvii tarkistaa ettei jouset mene kasaan (putkelle), eli jousilangan kierroksissa täytyy säilyä välys. Haitat mm. Venttiilikoneisto joutuu kovemmalle kuormalle, jouset saattaa kuoleentua nopeammin, venttiilien osuminen mäntään todennäköisempää => mäntiin taskut venttiileille, huoltoväli lyhenee, jne. Jos ostat uudet keinut, niin Pauterin neulalaakeroidut rullakeinut on todella hyvät, tarjolla vipusuhteet 1,3:1, 1,4:1 ja 1,5:1. Joillekkin haittana korkeampi hinta. Mutta sehän on vain valinta- ja budjettikysymys.... Rullakeinut myös säästää venttiilivarren päätä kulumiselta.

En lähtis...

Takatuupparitölkissä on muistaakseni sama laakeri. Niitä luulis löytyvän.

Sun kuvassa, jossa on molemmat kannet, ottaisin malliksi oikean puoleisen kannen. Siinä palotilat näyttää olevan laajemmat. Teet vasemman palotilan muodoista mallin, vaikka kartongista ja sitä sovitat muihin, niin näet paljonko pitää muista ottaa, että saat niistä samanmuotoiset. Palotiloista tuskin lähtee montaa kuutiosenttiä tavaraa kun ovat samassa muodossa. Sitten uusi tilavuusmittaus kaikille palotiloille.

Sanoisin että 1,5mm dekki hyvä ja sillä tulee puristussuhde tosiaan 11 paikkeille. Mutta edelleen sanoisin että palotilat työnalle. Miksikö? No siksi että muodot eroaa mielestäni niin paljon toisistaan, että sylinterien täytös tulee varmasti olemaan epätasainen ja siten moottori käy ehkä epätasaisesti tai ainakin sylinterien välinen teho on erilainen. Ja myös pakokaasujen poisto on erilainen, johtuen palotilojen muodosta. Kansityön plussani tulisi hieman isommat palotilat ja sen myötä hieman matalampi puristussuhde, joka olisi hyvä. Ja miksikö? Noh, kun Superflow kansissa on niukasti jäähdytysripoja ja jäähdytyksen teho "vaillinainen" tai heikompi kuin esim. vakioissa. Kisakoneissa vajaa jäähdytys sallittaneen, mutta katukoneessa ei. Noston mittaus nostimesta: Heittokello magneettijalalla lohkon kylkeen sopivaan rautaan kiinnitettynä, työntötanko paikoilleen ja heittokello sen päähän ja eikun konetta pyörittämään. Noston mittaus venttiililtä: Kansi kiinni ( ei tarvi ihan momentissa olla), ykkössylttyyn työntötangot, keinuvivusto kiinni, välyssäätö, heittokellolla jousilautasesta liikkeen mittaus. Jos kellossa ei riitä asteikko, niin tönärillä saanet jousilautasesta tarvittavalla tarkkuudella noston määrän. Samalla selviää keinuvipujen nostosuhde. Nyt kun pyörität konetta, niin katsele samaan aikaan lampulla imukanavan kautta venttiilin aukeamista ja männän nousua. Jos tulee vena/mäntä kontakti, niin älä väännä väkisin yli, vena vääntyy. Pakoventtiilillä yleensä riittää tilaa. Jos kone pyörii ympäri, niin voit mitata venojen etäisyyden mäntään asettamalla männän päähän kerroksen sinitarraa ja pyörittää kone ympäri. Jos / kun venat jättää kuvansa sinitarraan, niin voit jäljestä mitata että paljonko oli venan etäisyys minimissään männän päästä. Ellet ole kansihommien kanssa kovin sinut, niin Kouvolan seudulta (ja muualtakin) löytynee osaajia. Ellei, niin täälläpäin pystytään auttamaan jollain aikataululla, muttei kiireellä.

Prikat pois ja palotilat kuntoon. Ne on erimuotoiset. Samalla hieroa palotilat oikeaan kokoon. Ja mittaa nokan nosto nostimesta ja sitten kansi hollille ja noston mittaus venttiililtä. Varmista ettei venat osu mäntiin. Ja moottorin jäähdytys kanssa kuntoon. Lisäöljypohja, jäähdytin, iso suodatin, eikä mitään pieniä hihnapyöriä kammen päähän, tämä tarvii ilmaa jäähtyäkseen. Siinä alkujumppaa...

Volsun koneen "normaali" dekki on n. 1,3mm. Tuo 2,1 on vähän turhan paljon. Prikat on luultavasti puristussuhteen laskua varten. Peruskruisailua varten 40set tellervot on varmasti parempi vaihtoehto kuin IDAt, jotka on enempi kisailijoiden suosiossa. Vaikka kyllä niitä kadullakin käytetään. Ovat vain osakuormitus alueella krantummat säädettävät. Se että antaako ne enemmän potkua, riippuu myös esim. puristussuhteesta, pakosarjasta.. Mä kokeilisin ekax noita 40siä, jos ne kerran on jo olemassa. Idoilla tehoalue siirtyy ylöspäin ja alakierroksilla koneen ominaisuudet heikkenee.

Nokka-akseli suht mukavan oloinen tuon kokoiseen koneeseen. Tarkoitettu käytettäväksi 1,4 tai 1,5:1 keinujen kanssa. https://www.drdracingheads.com/xcart/DRD-R310-Type-1-Cam.html Keinuista yhtäkkiä vaikea sanoa muuta kuin että joko 1,25 tai 1,4:1 välittävät. Mitaamalla selviää. Kaasarit pienet? Riippuu käyttötarkoituksesta ja halutusta tehosta / tehoalueesta. Kansissa palotilat silmämääräisesti katsottuna erikokoiset ja ainakin erimuotoiset, erityisesti pakoventtiilien alueella. Mittaukseen ja lisähiplaukseen tarvetta. Siitä vaikka liikkeelle ensin. Kansien alkuperä ei oikein selviä näillä kuvilla, mutta ovat jotkut superflow versiot. Epäilen ettei cnc versiot. Puristussuhde jonnekkin 10:1 nurkille, niin vois olla mukava ajelumoottori.

Kai se on makuasia missä kohtaa haluaa kytkimen ottavan kiinni. Mutta jonkinlaisena ohjeena olen mielestäni nähnyt jossain että 2-2,5cm tyhjää. Siten olen omia säätänyt ja se tuntuu luontevalta, kun ei tarvi lattian rajaa tavoitella.

Vaijerin päästä, siipimutteria kiristämällä, vaihdelaatikon kyljestä.

Paska kuva kännykällä 10*30mm alupalasta, jota lämmitin tigillä 180A kolmesta kohtaa, reunoilla olevat pisteet AC:lla ja keskellä oleva sotku DC:llä. Eli olennaisinta AC:n käytössä, alumiinia hitsattaessa, on sen puhdistava ja oksidia rikkova vaikutus. DC:llä alumiini kyllä sulaa, mutta tuo oksidikerros lilluu sulan alun päällä ja lisäaineen laittaminen on todella hankalaa. Oksidikerroksenkin kait saa sulamaan, mutta kun alun sulapiste on n. 600 astetta, niin oksidilla se oli jotain 1000+ tai ?? En muista, mutta sinänsä mulle ihan sama. En kyllä ymmärrä, miksi joku Erkki Erikoishitsaaja haluaa hitsata alua DC:llä... Toinen huomio tuosta jenkkilinkistä on se, että mainittuna oli lähinnä 200-250A koneita. Ne on sen verran pienitehoisia (paksuille materiaaleille), että joutuvat hakemaan lisää tunkeumaa ja tehoa heliumkaasusta. Sillä on tunkeumaa lisäävä vaikutus. Yhdellä kaverilla oli vissiin 350A Miller ja se pärjäsikin jo argonilla. Heliumin tarkempaa hintaa Suomessa en tiedä, mutta käsitykseni mukaan selkeästi kalliimpaa kuin argon, joten tuotannolliseen työhön se sopinee heikommin. Tai empä tiiä kun en oo heliumia tarvinnut, vaan oon argonilla pärjännyt, kun mun tigit on 350A ja 500A. Täältä tähän!! ;-D

Pitäis varmaan kans valittaa et on niin vaikeeta, että vois pyytää 85 taalaa tunnista...

Kato prkl, mähän olin kirjoittanu tohon topicciin 10 vuotta sitte... ;-) Empä muistanu yhtää.. No kuitenkin, ei tuo alun hitsaus mitään rakettitiedettä ole. Jos tuon kannen hitsauksessa haluaa hifistellä, niin voi teettää materiaalianalyysin ja sitten hommata jostain sopivaa lisäainetta, jos löytyy. Tai sitte vaan hitsata AlMg5 lisäaineella. Tulpanreikä vingulla puhtaaksi, vähä viisteitä ja tig laulamaan. Ja seetit kannattaa ottaa heti valmiiksi pois, ne kun menee pilalle kuitenkin. Tai sitte voi ostaa samalla rahalla uudet kannet valmiina sopivilla tulpilla, venttiileillä, jne...

Moottorin päästä vivun kääntö puoli kierrosta? Menikös se noin kohdilleen?

No sehän sopii hyvin sit junikseen!

Empä haluaisi omaan autoon 2-pistevöitä asentaa... Olin joskus 30v takaperin kuplalla kolarissa, jossa kolmion takaa tuli luistellen auto eteen ja törmäsin n. 60 vauhdista kyseisen auton kylkeen... T. nimimerkki "Naama ja rintakehä ehjät, vaikka vöistä jäikin mustelmaraita olkapään yli..."

Olennaisin ero voi olla juurikin jousipaineissa ja nimenomaan seetipaineessa. Sitä pitää olla että venat menee oikeasti kiinni. Täyden noston jousipaineet ei merkitse niinkään paljoa kun seetipaineet. Venttiilien sekoaminen pitää kyllä rumaa ääntä kun metallit hakkaa toisiaan vasten.

Moottoriko toimii edelleen? Eikä kilkata tai kalkata mitään? Noi Scatin yksinkertaiset jouset eivät ole mitkään todella jäykät. Mä korvaisin niillä lähinnä vain vakiojousia. Onhan siellä voinut venat seota kun massaa on tullut lisää tönärien muodossa ja nokastakin tulee jousille lisärasitusta noston ja aukioloajan muodossa. Ja tietenkin jouset ovat lujemmalla kun kierroksia on 6000rpm. Ootko mitannu venttiilien seetipaineet? Ja paljonko on kiloja venttiilien täydellä nostolla?