DWL_Puavo

Jep vähemmän shimmiä ja tönäriä lyhyemmälle, tällöin Åken piirtämät linjat eikun paranee. Eipä sillä ettäkö tuo kaukana nytkään tosiaan olisi mutta kun hieromaan lähdettiin :)

Hyvältähän tuo geometria näyttää. Tuo ohje (...toivottavasti ei miun kirjoittama) ei ihan täsmää siksi että venttiili ei oo samassa kulmassa kuin työntötanko. Sen sijaan jos katsoo tuosta kuvasta puolinostolla: - Työntötanko ja säätöruuvi ovat keskenään verrattain suorassa -> molemmat ääriasennot tässä nivelessä ovat mahdollisimman pienillä kulmilla säätöruuvin ja työntötangon suhteen. Tönäriä jos vähän lyhentäisi. - Työntötangon päästä jos virtuaalisesti vetää viivan keinuakselin keskeltä venan päähän niin em. virtuaaliviiva on osapuilleen 90-asteen kulmassa venttiiliin nähden. -> Eikös tästä muodostu minimi-kulmat kumpaankin päähän keinuvipua sen ääriasennoissa ja siten myös maksiminosto.

Bilteman spray-liima on kans ihan ookoo mutta sitä on syytä laittaa aika paksulti.Hyvin saman oloista kun 3M:n sprayliima, ja siinäkin ihan kätevä säädettävä viuhkanleveys. Motonetin "ei-autohifi" -sprayliima taas oli ihan hirveää kuraa, melkein kun olisi lakkaa sumuttanut eikä se tuntunut liimaavaan post-it -lappua tiukempaan. En tiedä saako sitä edes enää, toivottavasti ei.

Kolmostyypin tuplakaasari-imarit lie matalimmat, esim. https://www.cbperformance.com/ProductDetails.asp?ProductCode=3170 Tässä sanottaisiin että noin 80mm korkeat: https://www.dellorto.co.uk/shop/vw-carburettor-kits-parts/vw-aircooled-manifolds-linkages-parts/vw-manifold-kits/type-3-twin-drla-idf-manifold-kit-2/ Näistä kuvista saa hyvin osviittaa ja voi helpottaakin visualisointia kun ovat pystypuhaltimellisessa: http://images.thesamba.com/vw/gallery/pix/702605.jpg ja http://images.thesamba.com/vw/gallery/pix/702604.jpg

Voiko venttiilit olla normaalia pidemmät? Tai lashcapit erityisen paksut? Tassu-malliset keinuvipujen säätöruuvit voisivat olla normia siinä määrin korkeammat että niiden kanssa ei välttämättä onnistu lashcappien kanssa.

Bakeliitit kaasarien ja imarien välissä auttoivat miulla ihan radikaalisti lämpimän koneen käynnistymisongelmiin, tai oikeastaan käynnissä pysymisongelmiin ennenkuin sai taas viileää bensaa. Muistan vastikään lukeneeni myös jostain pumppu-setupista missä sähköt päällä bensa kierti jatkuvasti samaan sorttiin kun ruiskussa, mutta kävi myös kaasarikoneisiin. En kyllä keksi miten se voisi auttaa jos kohokammiot on jo täynnä kuumaa bensaa kun milläs se niitä kierrättää. Ehkä se auttaa vaan siinä että letkuissa oleva bensa vaihtuu viileään nopeammin. Joku ohje oli myös päällystää konehuoneessa olevat bensaletkut foliolla kun säteilylämmöllä ne varmaan lämpiävät, mutta en menisi vannomaan tätä mitenkään kovin hyväksi keinoksi kun miettii nykyisten bensaletkujen laatua...

Vetarin 12-kulmaiset pultit on XZN:iä, ja niihin käy XZN-hylsy kokoa 8. Löytyy motonetistä ym, vaikkapa http://www.motonet.fi/fi/tuote/776008/MTX-Tools-XZN-karkihylsy-M8-12 . Pitempi versio on tosin kätevämpi kun suojakumi ei tuu niin paljoa . Jos niitä on availtu aikaisemmin niin ei ole mitenkään poikkeuksellista että siellä olisi seassa vastaavia kuusiokolopultteja joten semmoinenkin samanlainen hylsy kannattanee hommata.

Monesti nuo osat vähän ekalla koeajolla asettuu ja just tuo puhallinpyörän kitskuminen on tullut miullekin vastaan useamminkin kun puhallinkoppa asettuu. Myös laturi voi pitää yllättäviä ääniä jos vaikka hihnalinja on vähän vinossa tai hihnapyörä pikkusen lieppaa. Samalla kannattaa kiriä imusarjat ja kaikki pakosarjan pultit, ne lähes aina kiristyvät ekan kunnolla kuumaksi ajon jälkeen jonkun verran kun tiivisteet on litistyneet.

Tämmöset miekin vielä kuvien perusteella varmistaisin kohdalleen ennen museoleimaa... Oisin kyllä kuvitellut että näitä tarkemmin tarkastellaan kun eivät kuitenkaan ole mitään ultraharvinaisuuksia. - Ovipahvit vääränlaiset ja väärillä kiinnikkeillä - Ovien kiinnivetoremmi väärä tai puuttuu muovisuoja - kojetaulu on röpelöpintainen? Oliko näissä vuosimallieroja? - kojetaulussa ylimääräisiä reikiä - käsärivaijeri kirimättä kun käsäri kiristyy noin paljon :) - kytkinpedaalin kumissa ei oo vw-logoa (ei varmaan jarrussakaan mutta se ei näy). Lähtiköhän se logo pois jossain vaiheessa? - etupuskurin kiinnityspultit väärät? - Konehuone on kyllä aika rupunen museoautoksi? - Konehuoneen ja moottorin välinen tiiviste puuttuu Onneks näitä on helpompi kommentoida netissä kun yrittää itse tehdä edes lähellekään tuohon tasoon :)

Paineilmataltta on kans eri hyvä työkalu latan irroittamiseen, jousisauvaan vaan pärinää ja lattaan ulosvetoa.

Ja just tuli mieleen että kun oletettavasti kansia on laskettu ja sit jos on vielä pallo/tassu -säätöruuvit niin väkisenkin tarvitsee lyhyemmät työntötangot ellei shimmejä ole senttiä joka voi tehdä taas jo tilanahtautta. Tassu / pallopäiden kanssa voi tarvita shimmejä vaikka työntötankoja vähän lyhentäisikin. Voi siitä valmiistakin säätötangosta sipasta välistä palaa pois ja tehdä pitemmät kierteet. Mie kun tein normaalia vähän kapeamman koneen, niin vaikka oli tavalliset säätöruuvit vakiokiikuissa niin työntötankoja piti lyhentää melkein sentin että sai geometrian just nätisti kohdalleen. Shimmeillä ei olis saanut hyvää lopputulosta kun sitten vastaavasti olis pitänyt ruuvata säätöruuvit ihan auki jolloin niiden liike venttiilivarren päätä vastenkin turhaan lisääntyy. Tassut ja vakiomittaiset tönärit olisi voinut olla siihen ihan sinänsä kelvollinen ratkaisu.

Yleensä keinuvivut on suunniteltu siten että niissä on luonnollisesti paras geometria ilman shimmejä, koska ei niitä varmaan toinna muutenkaan tehdä. Nuo pallo- / tassupäiset säätöruuvit tosin eivät yleensä ilman shimmejä asetu sitten mitenkään. Myös mahdollisesti lisätyt lash capit voivat aiheuttaa samaa ongelmaa. Ajatuksena tosiaan on että puolinostolla olisi mahdollisimman suorat kulmat joka paikassa (työntötanko - keinuvipu ja keinuvipu-venttiili). Tällöin myös ääriasennot ovat loivimpia mahdollisia josta tulee pienempi rasitus, ja vastaavasti nostoa on mahdollisimman suuri määrä. Jos siulla on ylimääräinen työntötanko käytettävissä niin nappaa siitä pari senttiä pois välistä, tee kierteet ja pultista pätkä väliin ja mutterit lukitsemaan - tästä tulee säädettävä testaukseen sopiva työntötanko. Siitä sitten pyörittelemään pituuksia kunnes sopiva löytyy. Mutta jos shimmit ottaa pois, geometria sillä myös parantuu (sinänsä loogista jos aiemmin vasta täydellä nostolla on linjassa) ja venat jää kantamaan vaikka säädot on käännetty niin paljon auki kun suinkin mahdollista, niin miun logiikan mukaan tarvitsisi nimenomaan lyhyemmät työntötangot? Ne voi pätkiä vakioista alumiini-työntötangoistakin. Ne päät on tosi kovaa materiaalia ja kestää kiinnittää viilapenkkiin, ja reilulla lämmöllä + hyvillä siirtoleukapihdeillä päät saa irroitettua. Sitten vaan rälläkällä tai rautasahalla sopivaan mittaan, vähän viimeistelyä tangon päähän, taas reilusti lämpöä ja uusi pää kiinni hakaten. Vanhat nostajat toimii hyvin sisäänlyömisen apuvälineenä.

Opettele vaan Tipi tuo appelsiinin kiillotus niin voit sit silotella miun ens kesän maalaukset :) Hebsterin kuva on kyllä rohkaiseva mutta samalla sortilla myös vähän masentava koska ei mahtanut tuo lokasuoja ihan pelkällä epäkeskolla kiilluttua.

Petterin huomio 1.25 -kiikun nostaja+tönäri -"kevennyksestä" oli kyllä hyvä, jostain syystä en ole sitä tuohon suuntaan ajatellutkaan. Vakiojousia voi mahdollisesti myös shimmata vähän kireämmiksi. Liekö sitten amerikan mantraa osamyynnin edistämiseksi että tuplajousilla pitäs olla jo terästönärit. Vakiotikut eivät välttämättä riitä leveämmäksi tehtyy koneeseen, toisaalta ne ei ole hirmuisen työläät vastaavasti taas lyhentää, ja miullakin on "loiva virinokka + hd-sinkkujouset + 1.1 kiikut + vakiotikut" -kombo joka tosin ei yli viiden tonnin tuota enää hirveästi tehoa. Ja mitä alla olevaan kuvaan tulee niin alutikuilla tosiaan lämmitessä välys pienenee, ja kiikku antaa kerrointa. 1.25 -kiikuilla kerrottuna vastaava välys olisi 0,17mm.

Tuplajouset tai jäykät sinkkujouset on varmaankin järkevät tuolle kombinaatiolle, ja 1,25-kiikkujen + jousien jäykistämisen jälkeen joko teräksiset työntötangot tai HD-alumiinitangot. Noiden 1.25 kiikkujen jälkeen työntötangot pitää melko todennäköisesti katkaista mittaan että saa hyvän venageometrian. Vanhasta työntötangosta saa helposti "mittatikun", tästä aiheesta löytyy paljon juttua hakemalla tältäkin palstalta. Terästangoilla venttiilivälys on "väljä 0" eli säädetään niin että työntötangot juuri ja juuri pyörivät kevyesti mutta varsinaista välystä ei tunne. Silloin niihin muodostuu kuumana pieni välys. HD-Alumiinitangot säädetään tietääkseni normaali 0,15mm välykseen (korjatkaa jos olen väärässä) ja niissä vastaavast kuumana välys vähän pienenee eli ovat hiljaisemmat. Ovat vaan perhanan kalliit.

Miulla pyöri vähän normia väljemmän oloinen aftermarket-nokkaratas kampurassa vuosikausia ongelmitta kovassakin käytössä. Se meni siis normaalia pienemmällä lämpötilaerolla paikalleen jotenkin turhan helpon oloisesti ja noitumatta, mutta samassa lämmössä tuntuvat kuitenkin olevan toisissaan ainakin jollain voimalla kiinni ja pyörimissuunnassa se kiilakin toki pitelee. Samoten kun nokkaan on vielä iso välityskin, niin saa olla kyllä vasiten jäykät venttiilijouset ettäkö siihen rattaaseen ihan hirveän kovia pyörimissuuntaisia voimia muodostuisi. Päittäistä toki jonkun verran mutta lieneekö rattaan päittäisliike akselilla ollut ongelmana koskaan?

Tule Aku käväisemään Joensuun talleilla viikonloppuna! Työn alla ainakin Teijo ja kaksi notsi-kolkkia.

Jep, kojelaudan pellit ovat "2-osaiset" ja pultattu toisiinsa. En muista enää tarkkoja pulttien kohtia tai määrää mutta siinä kojetaulun kulmassa ne sisäpuolella ovat. Ehkä ne on mahdollista jalkatilasta päin purkaa ja kun tuulilasia ei ole niin se pintapelti voisikin mahtua irtoamaan erikseen.

Voisi toimiakin, nokan parhaaseen tehoalueeseen ei ehkä ihan riitä nuo sisäkurkut mutta eipä noita toinna suurentaakaan tuohon runkokokoon ja koneen kokoon kun voi sitten alhaalta olla ongelmallinen. Tyhjäkäyntisuutin on kirjatiedon mukaan vähän pieni, vastaavasti sitten .3 seosputki sitä rikastaa alhaalta verrattuna tavanomaisempaan .2:een. Vastaavasti taas pääsuutin olisi todennäköisesti vähän iso, mutta sitten taas tuo .3 seosputki laihentaa ylhäältä verrattuna .2:een.

Lämpömittarin saanee helpoiten T-haaralla samaan lähtöön jossa se painemittari/valo -yhdistelmäanturi. Sen yhdistelmäanturin hinta voi vähän säikäyttää kun on pelkkä anturi varmaan kalliimpi kun mitä nuo mittarit maksoivat yhteensä. Lämpömittarin anturi on yleensä edullisempi ja niitä on sekä lyhemmällä että pidemmällä anturin "varrella" joka tulee siis kanavaan tai adapteriin tms. sisäpuolelle. Lyhyempi on varmasti helpompi sjoittaa. Toinen helppo paikka lämpöanturille on öljypohjassa öljypropun paikalla ja se palliksessa toimii varmasti paremmin kun tontitetussa kuplassa. Sinne käy myös "pitkä" anturi. Oma lämpömittarin anturin suosikkipaikka on "universaalilohkossa" kolmostyypin öljyntäytön peittolätkään. Neljäs mahdollisuus on suodattimellista öljypumppua käytettäessä joko pumppuun tai pumpun ja suodattimen väliin tulevaan sandwich -palaan. Tässä vielä linkkejä antureihin: Yhdistelmäanturi suoraan vakion öljynpainevalon anturin paikalle: http://aircooled.fi/tuote/646/oljynpainekello-05-bar-vdo Lämpöanturi esim. öljypohjaan: http://aircooled.fi/tuote/879/oljynlampoanturi-vdo-m14x15 Lämpöanturi lohkon pohjaan öljynpaineventtiilin paikalle, tää oli miulle uusi: http://aircooled.fi/tuote/1567/oljynlampoanturi-oljynpaineventtiilin-paikkaan-vdo Haaroitin 1: http://aircooled.fi/tuote/4668/oljynpaineanturin-thaaraliitin-m10x1-csp Haaroitin 2: http://aircooled.fi/tuote/1376/oljynlampotila-ja-oljynpaineanturin-haaraliitin-cb Puavo

Tuossa olisi varmasti kyllä varaa palotilaa muotoilla joka auttaisi myös dekkiongelman kanssa. Tuohon piirtää vaikka sylinteriputken sisältä ääriviivat, lähelle em. putken reunaa sitten sopivassa kulmassa venttiilien reunoilta viistäen ja sitä muotoa noudattaen avartaa ikäänkuin kahdeksikon muotoiseksi? Jos em. porttaus riittäisi niin sytytystulpan vastapuolen voi ymmärtääkseni jättää semmoiseksi kiilaksi, niinkuin nyt tulpan kohdalla. ...ainakin tuo palotilan porttaus kannattanee tehdä imu- ja pakovenan sivuille, avartaa ne samaan kulmaan kun ylä- ja alapuolellekin. Mutta pelkästään siitä ei mahda paljoa tilavuutta vielä tulla lisää. Kuvassa näyttää muuten siltä kun olisi plaanattu ihan pirusti mutta ei siinä silloin enää 40cc:tä olisi :) Lienee syytä myös testata irtonaisella sylinteriputkella että ei kanna sylinteriputken ensimmäiseen jäähdytysripaan, ja jos kantaa niin siirtää sitten vaan lohkon ja pytyn välistä shimmit kannen puolelle kuparisina.

Miulla oli ehkä kymmenes moottori jonka laskeskelin (käytettävien osien puitteissa) juuri haluamakseni sen perusteella mitkä lähtökohdat löytyivät hyllystä. Uusia osia oli käytännössä nokka ja mäntäpyttysatsi jotka valittiin kun oli mitattu palotilat ja mietitty halutut staattiset puristukset sinnepäin, tavoiteltu kierrosalue ym. Niistä sitten dynaamiset puristukset laskettiin halutuksi että vielä 95:llä voi ajaa, vähän muotoiltiin palotilaa, plaanattuun lohkon sylinterin vastinpintoja ym. Esimerkiksi netissä tuolle miun käyttämälle w100-nokalle suositellaan staattista puristusta "7,5 - 8.25:1" no miun mieleen oli 8.5:1 ja dekkikorkeudeksi jäi 1,5mm. Loput koneen speksit on tässä ketjussa: www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/16103-dwl-puavon-72-pallisdoppeli (siellä on kahden peräkkäisen padan speksit, jälkimmäinen nyt tässä kyseessä oleva). Sytkä on 32-34 astetta ja minkäänlaista nakutusongelmaa tai muutakaan ei ole ollut. Lopputulemana oli just erinomainen käyttöpata joka murisee kivasti ja kuljettaa doppelia ongelmitta halutulla vauhdilla halutun matkan. Eli aika hiton tylsä mutta päivittäiseen kesäkäyttöön ja matkaan oikein sopiva.Tämäkin voisi olla ollut vielä onnistuneempi W110 nokalla ja pari millin kymppiä pienemmällä dekillä mutta kun muutenkin koneesta tuli jo tosi kapea niin olisi vaatinut vielä varmaan yhden sovituskierroksen lisää. Seuraavan auton pata saa luvan olla merkittävästi räyhäkkäämpi!

No mulla meni laskelma persielleen, aavistuksen kolkutteli takaraivossa että miten isot venat ja nosto tarttee 12ml lovet mäntään mutta ei sitä noin kaikkea aina älyä :)

Näyttäisi staattiseksi tulevan tuolla kombinaatiolla jotain 11,5 - 12:1. Mäntäänhän voisi tehdä enemmänkin tilaa, ei pelkästään venttiilikoloja vaan siitä laakeammaksi jatkaen? Tai sit re85 -käyttöiseksi koko mylly niin rututhan alkaa olla jo sellaisenaan ihan sopivat. (disclaimer - olettaen että tähän ei tuu mitään bussinokkaa)

Oman ilmoituksen otsikon vaihto: oma ilmoitus -> Edit -> Nappi Use full editor -> otsikon voi vaihtaa.