DWL_Puavo

En usko että lähellekään kaikki mittaavat nokkarattaita, mutta suurin osa varmasti testaa vapaan pyörivyyden ja nokan mahdollisen "pesästänousun" aivan kuten siekin. Luulisin myös että suurin osa käyttää vanhasta kampurasta purettuja nokkarattaita, ja mie en ainakaan siinä kampuran rattaassa uusiotuotantoon koske yhden silmämääräisestikin jo tosi huonolaatuisen kiinanrattaan takia. Virinokan alumiinirattaat taasen ovat varmasti yleisessä käytössä ja niin pitkään kun ne koesovittaessa hyvin pyörivät, niiden käytölle ei varmasti ole esteitä.

Meidän urtsiverrari painaa 820kg josta turvakaaristo ehkä n. 30kg. Noiden lasikuitukorien mahdollisesti tarvitsemat putkirakenteet voi toki olla kevyemmin tehty kun meillä, vastaavasti taas sisustat painavat varmasti reilusti enemmän. Korienkin painossa on isoja eroja, meillä lasikuitu suht ohutta (luokkaa 3-4mm) mutta esim. ilimannin vwerrarissa vastaavasti hurjan paksua ja kori varmaan jo painavampi kun vastaava pellistä. Tuon mallinen aito 911 painaa silti varmasti enemmän, n. 1200 kg.

Jaa miulla kuvat toimivat ja esim. ekan Tipin rattikuvan kuvan osoite on: https://lh3.googleusercontent.com/qnYXadfJvXDIuISddoeqX1wwOa8ansRKmkJ_Xd0rCIqnAxkb8PA8_-iH4Kld6hNab6kiJG2oFkoQCOAqc-yWLzytV4Bm2AmuTduyaeXqcqvAp0UpejOSX7C3lp6N2N-VUgAGP242nOEM_aEixeLX2E-lRbBzRHb_fgBzj7gDrgJBzOd6zL3DGhqoPeDUuFmf1DrTQCR38dFnHFh97778IVK-cpP0PgnNDt-n48TsNiunMPibzcjCXbgqMMmpCnlvifMKz56jd18fh6uO71iOGNvKUXTem98C0Tl8FxZeIf_vJijsTfK06nPyYGxYqRgIqcezHM20VMXu6uDQ-iZgpxpZ8SK9pI3cRIfmmpxln5FBGZm48LYY8eZd-A_eOu_d5e6yfzu86UIsHnXc_Ia5rws1GbQDwOBJ1xrEXOgByr3Lw6Er02M-KF4P-xrc2siGWwbIDOmBDYzTrWxJE_lZCc1U05ee5maZY9PBJ5IjGbU6Bu3_ktQnDtiDtZy9j2QsFzc0mlOCLVGfO-8ragkEfraB1SZIRbWOBVuCRpbZbkaplmdq9AStD4vmBkUPNXVvoPaw=w1149-h964-no

Joo enpä ajatellut tuota väriä ollenkaan. Noita COB -lätkiä ei kyllä oo vastaan tullut kun perus-valkeella värillä ja sekin tuppaa olemaan värilämpötilaltaan viileämmästä päästä. Mutta noissa lätkissä se positiivinen puoli että kaikki valo ei tule muutaman neliömillin alueelta. Ehkä ne jonkun sortin violettia valoa linssin takaa näyttäisivät. Ja mitä kauemmas linssistä saa, sen tasaisempi valo.

Oispa miullakin hiutaletakavalollinen kupla. Valojen piristämiseen lähtisin varmaan kahdesta pyöreästä COB-ledistä "koaksiaalisesti" - keskelle vois laittaa ledin "parkiksi" ja sit jarruvalo tuolla ringillä. http://www.dx.com/p/6w-630lm-6000k-white-light-round-cob-led-module-dc-9-11v-185959 http://www.dx.com/p/3w-3200k-280lm-round-cob-led-module-dc-9-11v-139622 12V autoon ledien ajuriksi http://www.dx.com/p/12-24v-boost-converter-regulator-green-145771 (12-24V -> 9-11V) 6V autoon taas vastaavasti step-up -konvertteri http://www.dx.com/p/dc-4-5-32v-to-5-42v-step-up-voltage-regulator-converter-blue-214310 Jatkuvasti palavan kun jäähdyttäisi hyvin ja jarru-ringin taas sitten vähän sinnepäin kun sitä ei polteta niin pitkään. Kokonsa puolesta nuo voisi olla aika sopivia. Mitä kauemmas linssistä nuo saisi niin voisi helpottua sekä jäähdytys että tulla tasaisempi valo. Jos "parkin" valoteho ei riitä niin eiköhän tuolta vaihtoehtojakin löydy. Nuo erimuotoiset COB-lätkät on aika käteviä ja irtoledejä verrattain käyttökelpoisempia näissä hommissa kun jännitealue sattuu paremmin ja jäähdytykseen on kosketuspintaa. Valaisevat myös tasaisemmin, linssin takaa ei varmaan erillisiä ledejä erota. ...Verrattain tiivishän tuosta pitäisi sitten toki saada, muuten ei varmaan montaa kesää valaise :) Puavo

Ei ollu, ihan vaan vasemman puolen kaasarin yhdestä kurkusta. Toisessa ei ollut edes tuota alipainelähtöä. Paikallaan huudattaessa maksimiennakot melkein 40 astetta :)

Totta tuon alipaineen kanssa, ja alipaine-"signaali" on myös huomattavasti heikompi ja pulssisempi yhdessä kurkussa kuin keskikaasarin lähdössä. Testailin tätä viime kesänä omien nurkkatuplien kanssa parilitraisessa koneessa DRLA:illa joissa alipainelähtö on just oikeassa kohdassa. Ehkä sen alipaineen vaikutuksen juuri ja juuri persdynossa huomasi. Iso se vaikutus ei tosiaankaan käytännössä ollut, vaikka paikallaan pienellä läpän avaumalla ja suurilla kierroksilla (=maksimi alipaine) ennakkoa tuli selvästi useampi aste lisää. Voi vaan jäädä normaaleissa ajo-olosuhteissa aika marginaaliseksi. Ajattelin sillä olevan lähinnä positiivinen kulutuksen pienentäminen tasakaasulla pintakaasulla ajettaessa, koska tuleehan sitä joskus pintakaasullakin ajettua...

Mie äänestän alipaine-034:ää järjettömänä: http://aircooled.fi/tuote/803/virranjakaja-034-alipaine-karjeton . Perustelut: puolet halvempi, ja sit kuitenkin 123:sta valitsisit sen 034 käyrän :) Speksien mukaan koneessa on kyllä tosi hyvät lähtökohdat nurkkatuplille. Niillä tuo vanha 009-jakajakin toimii varmasti paremmin kuin keskisolexilla mutta alipaineellisen jakajan kanssa entistä miellyttävämpi.

Just hain paikallisesta verhoomosta, "car / boat headliner" luki kankaassa ja suomeksi varman perforoitu vinyyli. Metritavaraahan se ja metrihinta jotain 50eur. Noihin tolppiin tietysti jämäpalat olis parhaita, niitä varmasti verhoomoista kannattaa kysellä kun voip saada ilmaiseksikin.

Siitähän tuli oikein siisti, ja ilmeisen suorakin kun et irroittanut alareunastaan. Paljonko akselin kohta nousi ylöspäin? (...vaikkei se tontitukseen juuri vaikutakaan mutta maavaraanpa vaikuttaakin)

Jos noin kalliin laturin meinaa hankkia niin kannattaa lähitulevaisuuden varalle varmistaa että laturista saa pakotettua sulfatoinnin poiston pois. Silloin se mahdollisesti käy myös litium-rauta-akkujen lataukseen jotka jo esim. mopokäytössä alkavat hissuksiaan yleistyä. Niitä kun ei perus-C-Tekillä voi ladata kun se sulfatoinninpoisto on automaattinen ja rikkoo akun (tai akun elektroniikan, en tiedä kumman).

Niin no jotain osviittaa saa kyllä päällepäin - 1200 koneissa on erilainen imusarjan kiinnitys kanteen ("suora pieni laippa") ja esim. venttiilikopat ovat pienemmät. Sitten on 1300-1500 (ja myös 1600 mutta harvemmin) isompilaippainen 1-reikä-imusarja jollon on epätodennäköisempää muttei mahdotonta että konetta olisi suurennettu 1.8 asti. Jos imusarjat on "pässinsarvet" eli kansiin menee alumiiniset 2-reikäiset leveämmät imarit niin ainakin siinä on jo perus-lähtökohta koneen suurentamiselle. ...ja tuon 1.9:nkin, "päällepäin" on vähän väärä sana koska sitä voi tihrustaa lähinnä moottorin takaa altapäin josta näkyy sylinterien rivoitus, eikä sekään tosiaan 100%:sti mitään kerro kun voihan siellä olla pitkäiskukampura sisällä. Mutta epätodennäköisempää. Esim. miun parilitrainen moottori on päällepäin (ja altapäin) osapuilleen vakion näköinen poislukien tuplakaasarit ja käärmeenpesä-pakosarja, se kun on tehty pitempi-iskuisella kampuralla ja 90,5mm pytyillä jotka on päältä (tai siis takaa alta) hankalampi erottaa normi 1.6 pyttysarjasta.

Ei tunnista päällepäin oikein mitenkään eikä pääse mittaamaankaan. 1.8 kone vaatii joko pitkäiskuisemman kampiakselin (epätodennäköisempi vaihtoehto) tai sitten suuremman sylinterisarjan + kansien ja lohkon koneistuksen, ja eipä noitakaan päällepäin oikein erota. Suuremmilla sylintereillä tehdyn 1.9 -koneen saattaisi jo erottaa kun siinä sylinteriputki on jäähdytysripojen välistä jo silmämääräisestikin paksumpi, mutta silloinkin melkein pitäisi olla verrokki vieressä mieli varmaksi sanoa. No iskunpituuden voi mitata sytytystulpan reiästä mutta sylinterikokoa ei oikein siitäkään selville saa. Ellei satu olemaan ohutkärkistä endoskooppia ja mäntä sattuisi olemaan niin puhdas että siitä erottaisi koko-stanssauksen.

Onko nämä podit nelostyypin koneen lämmönvaihdinten vai 73-> palliksen vai bussin juttuja?

Joensuussa teipataan (ei miun toimesta, siitä ei hyvä seurais) ja laminoidaan umpeen kyläseppien aiempia reikiä. Ehkä nää KEIJOt eivät ole olleet aikoinaan niin arvossaan kun aika säälimättä on tehty omaa kytkinpaneelia ja lämmitysreikää. Hyvä tuosta tulee, jokunen olut tosin voi mennä kun tekee (olevinaan) saumojen ja reikien kohdalle tommosta OEM-röpelöö.

Kulunut virranjakaja, ei-toimiva sytytysennakon säätö virranjakajassa (alipainekellon kalvo rikki, keskipakosäädön puntit jumissa), risat kärjet, huonot sytkäpiuhat, huono puola. Venakoneiston joku hämminki, vaikkapa välykset väärin, haljenneet pakoventtiilit, horot ohjurit tms. Hurjasti haljenneet kannet, rikkonaiset seetit / huonosti tiivistyvät venttiilit. Onhan noita vaihtoehtoja :)

300 dollarin pässinsarvet! Tuohon hintaan pitää saada kyllä muutkin imut kun pelkät -sarjat. Enkä porttaa kyllä sisältäkään kun ei tuo alumiinihitsaus niin halpaa ole niitä takaisin parsia. Korvataan moiset pulmat hölmöilemällä toisaalla.

Ei mahdu tuplakaasarit (tai edes matalat imarit) kohde-konehuoneeseen millään kun tuo Teijon lasikuitukori on niin ahdas joten pitää tehdä tälläinen keskeltä tekohengitetty versio. Nuo aiemmat pienet porttaukset on eri kansiin, tässä referenssiksi match-portattu IDA-imari. Järki on tästä karkuteillä mutta voima on läsnä.

Tää on kunnon maken järki - tuuninkia, aiemmin jo hitsattujen ja portattujen pässinsarven lisähitsuuta että saa edes kansien reiät umpeen. Pitäähän nuo toki näön vuoksi vielä match-portata vaikkei taida just se kohta joka ahdistaa.

Täällä on tuossa naapurissa rata valmis mutta lienee nyt just tuiskuttunut taas umpeen. Tää on myös siitä kiva että se on ihan tuossa lähellä toisin kuin osapuilleen mikä tahansa poislukien DWL Open Air. http://www.pitkapiikki.com/

Noita moduleita ja noilla varustettuja uusia 043 -jakajia on meillä ollut muutamia käytössä ongelmitta.

Kaasariin on ilmeisesti haluttu lisää jousivoimaa kun on tuplana tuo palautusjousi ja sitten vielä lisää kireyttäkin väännetty. Yleensä kaasarit itsessään toimivat ihan hyvin mutta kaasuvaijeri jumittaa. Tämmöisessä isommassa remontissa vaijeri tullee käytyä läpi joten jos alkuperäisyyttä haluaa niin voisihan tuon väännellä takaisin suoraksi ja laittaa uuden kiiltävämmän jousen. Pultit voi saada irti hitsaamalla niihin isolla virralla mutterin. Sitten kun em. pultti tai pinnapultti kuitenkin vain katkeaa niin samaa vaan uudelleen ja uudelleen, lopulta ne yleensä irtoaa mutta vaatiiko 2 vai 10 vai 20 mutteria...

Löysällä oleva jarrurummun kruunumutteri tuottaa myös tuollaisen äänen, ne on siitä kiitolliset että nopeat tarkastaa.

Jos käytetään vakiomallista pumppua ja fullflow-kantta ja paluu lohkon päätyyn, niin jompi kumpi on silloin pakko tukkia: lohko tai pumppu. Muutoin ei öljy suodattimella juurikaan kierrä. Osa tukkii molemmat ettei se tosiaan pumpun ja lohkon välistä "tihku". "Fullflow-pumpuissa" ulkoisella kierrolla ja erillisellä lohkoon paluulla, sitä kanavaa ei ole pumpun valussa tai se on jo tukittu. Jos on sellainen pumppu missä on joko suodatin itsessään tai sekä lähtö että paluu, niin niissä taas sitten öljy kiertää sen saman normaalin kanavan kautta lohkoon ja sitäkään ei passaa silloin mennä tulppaamaan. Mie en oo viitsinyt lohkoa tulpata koskaan, ja olen ollut ihan tyytyväinen sekä "täyteen" fullflow-kiertoon, suodatinjalkapumppuihin että myös sellaiseen ö-pumpun kanteen jossa oli sekä lähtö että paluu. Kaikki nuo ovat toimineet tarkoituksenmukaisesti.

Laakerin suunnasta on vaikea aloittaa se reikä, varmaan jos jyrsimellä tekis just oikeaan kohtaan tasaisen lähtöpinnan koska eihän se öljy (eikä oikeastaan laakerikaan tässä mittakaavassa) tiedä millainen kanava siellä laakerin takana on. Silloinhan tuo on kyllä varmasti oikein toimiva tapa.