laakerit

[Jooo]

Mitä mää ny sanon koneistamon serälle? Että poraako pyöreän reijän vaiko soikian ? Että tulee lakeritsi oikein? Sanokaa ny.

 

Älä laita ollenkaan niin mahtuu kampura pyörimään paremmin :)

Ja SÄÄSTÄT rahaa ku ei tarvii ostaa laakereita...

[Guest Keiteleen Kone]

Kun moottoritekninen tieto loppuu niin huumori tulee avuksi.

[joksa]

Kun moottoritekninen tieto loppuu niin huumori tulee avuksi.

 

Tai julistetaan asia loppuunkäsitellyksi, muttei kuitenkaan malteta olla kommentoimatta.

 

Olen kuullut tästä asiasta aiemminkin mutta käsitykseni mukaan mittaajat eivät ymmärrä laakerin sovitusta ja eikä myös sen rakennetta.

 

Voisitko Juha vaikka tähän tai jonhonkin tekniikka FAQ osioon kirjottaa mittausperusteet, sovitukset ja rakenteen, jotta Volkkaripalstan lukijat osaisivat täst'edes laakerinsa tarkistaa?

 

Tämä olisi siis hyvä tieto koneistamollekin, jos tuossa keskipukin laakerin puolikkaassa on vahvuuseroa muuallakin, kuin puolikkaan päissä olevilla pienellä alueella.

 

Arvon raadille kysymys. Mikä on aiheuttanut tuon tummemman alueen tähän keskilaakerin puolikkaaseen. Toisessa ei muistaakseni moista ollut. Tuossa näkyy n7mm matkalla pienet ohennukset päissä.

Tämä on n.15tkm ajetussa padasta.

[Jooo]

Mikäli "joksa" ei ymmärrä mikä vaikuttaa mihin niin tule käymään Turuntie 2 D :ssä , täällä on näköjään turha selittää täysin päivänselviä asioita.

 

Vaikka selitykset on kirjoitettu moneen kertaan ja eri tavoilla silti ne eivät näy menevän perille.

 

En kirjoita enää tästä asiasta lisää.

Asia on loppuun käsitelty, mutta jos jollakin on vielä epäselvää niin tule Keiteleen Koneeseen.

 

 

Taisit huijata kun sanoit ette kirjoittele enää...:)

 

Voisiko olla mahdollista että Herra Keiteleen Kone olisi asiasta väärässä?

 

En yhtään vähättele tietämystäsi volkkareista ja niiden moottoreista, olet varmasti kasannut monta konetta ja tiedät niiden tekniikasta paljon.

 

Kun tarvitsen osia, asioin varmasti turuntiellä ja saatanpa kysyäkkin jotain volkkareihin liittyvää asiaa...

Mutta ei ole häpeä myöntää jos ei jotain tiedä tai on väärässä. Koskee myös itseäni.:)

[JaniM]

En kirjoita enää tästä asiasta lisää.

Asia on loppuun käsitelty, mutta jos jollakin on vielä epäselvää niin tule Keiteleen Koneeseen.

 

Piti sit kuitenkin kirjoittaa vielä vaikkei pitänyt. Ai niin toi olikin asian vierestä.

 

Mut vielä ei insinöörit ymmärrä miten pyöreissä osissa pitää olla välystä saumakohdissa, ku pyöriväki osa on pyöreä.

Ahistaako päätylaakerit nyt ku ne ei ole soikeita??

Sen ymmärrän kyllä että liuska vapaana on soikea ja lohkossa sit pyöree, mut tota välystä en todellakaan tajua.

Jos se laakeri menee kasaan ku momenttiin vedetään, niin silloinhan laakeri on väärin valmistettu. Vai onko susierästä tehty "priimaa" sipasemalla päistä pois? Ja koko matkalta se pitäis puristua kasaan.

Lisää faktaa tarvitaan.

 

Katos joojoo mies oli nopeempi.

[Guest Toheltaja]

Vastaisitko vielä Juha kysymykseeni jonka laitoin 6.11.2007 0:28

 

Vertaat siinä kahta täysin eri asiaa "samanlaisina keskenään"

Sehän on vähän niinku keiteleen koneen ja hotcarsin hintavertailut

[DWL_Puavo]

Taittuisko ne laakerinpuolikkaiden päät enempi sisään siinä vaiheessa kun laakeria painetaan pesäänsä verrattuna siihen miten ne taittuvat muulta laakerin matkalta? Ts. että siinä vaiheessa kun ne painetaan pesäänsä, niin laakeri ei taivu koko matkaltaan tasaisesti vaan ennemmin sieltä päistään vähän enemmän?

 

...ja tämmöisen takia tarvittaisiin pieni viiste siihen laakerinpuolikkaan päähän?

 

Puavo

[-tipi-]

Tuskin se siltikään niitä pyöreäksi tekee, jos väistöä on vain 7-10mm matkalla. Tai riippuu tietysti toleransseista, mikä on 'pyöreä'.

[Guest Keiteleen Kone]

Asian tekninen käsittely päättyi siltäosin siihen, tämä kirjoitukseni oli vain toteamus miten "asian teknillinen keskustelu" etenee.

 

" Joksa " , sinulla ei ole pitkä kylämatka Keiteleen Koneeseen , tule käymään niin selostan asian tarkemmin heti paikan päällä.

Varaa pieni odotusaika jos edellä on muita asiakkaita.

Tervetuloa.

[JaniM]

No kyllä sitä nyt voisit kuitenkin tarkentaa. Kerrankin jos kerran ihan asiasta keskustellaan, tarvi ny ruveta heti panttaamaan. Ja vaikka olisi kuinka antipatioita kaimaa kohden, niin ei tartte muihin sitä kohdistaa.

Ja mun mielestä tollaset toteamukset on turhia, jos ei viitti selventää asiaa jos kerran kysytään. Ei mua kiinnosta lähteä jonottamaan 50 km päähän, varsikaan jos ei oo mitään muuta asiaa. Ja hyvinhän Juha sulla tuntuu olevan tota aikaa ku kerran täällä roikut ja kommentoit joutavia. Näilläkin postauksilla olisit voinut selventää. Ei se kaikille mee heti tajuntaa, kuin ei mulla ainakaan. Helppohan sitä on puhua jos on ammattilainen, silloinhan sitä voisi muitakin valistaa, ettei koneet leivo kiinni vai onks se sitä "myynnin" edistämistä?

[JaniM]

Taittuisko ne laakerinpuolikkaiden päät enempi sisään siinä vaiheessa kun laakeria painetaan pesäänsä verrattuna siihen miten ne taittuvat muulta laakerin matkalta? Ts. että siinä vaiheessa kun ne painetaan pesäänsä, niin laakeri ei taivu koko matkaltaan tasaisesti vaan ennemmin sieltä päistään vähän enemmän?

 

...ja tämmöisen takia tarvittaisiin pieni viiste siihen laakerinpuolikkaan päähän?

 

Puavo

Mut eiks se lohko purista tasasesti ympäri ku se on momentissa ja porattu pyöree reikä lohkoon? Jos se puristuu niin silloinhan on laakeri väärän mittanen, vai?

[Guest]

Niin tuossa laittamassani kuvassa on Mexicolaista tavaraa. Toinenkin vastaava on, mutta jälkien perusteella ei saa muuta selville, kuin että kuparointi paistaa kivasti koko matkalla.

[Lasse]

Kun moottoritekninen tieto loppuu niin huumori tulee avuksi.

 

Hyvä kun joku auttaa?

 

Mietin tätä hommaa vaan näin kaupunkilaisjärjellä ja jos pyöreästä tulee soikea niin jospa soikeasta tulisikin sitten pyöreä. Siksi utelin, että voisiko ongelma ratkaista koneistalla sen reijän soikeaksi.

 

Tiedä sitten, onko tämä soikeus oikea ongelma vai jotakin ihan muuta?

[mite^]

Koko keskustelun lukeneena ei minun ÄO riitä tähän asiaan. Kädestäpitäen kun sen näyttäisin, ehkä tajuaisin? Ken tietää? ÄO ei riitä myöskään ymmärtään kaikkea kirjoitettua :) Pitäs varmaan hommata mikrometri ja mittailla uusia ja käytettyjä laakereita, ehkä siitä hoksais jotain?

[Jooo]

Koko keskustelun lukeneena ei minun ÄO riitä tähän asiaan. Kädestäpitäen kun sen näyttäisin, ehkä tajuaisin? Ken tietää? ÄO ei riitä myöskään ymmärtään kaikkea kirjoitettua :) Pitäs varmaan hommata mikrometri ja mittailla uusia ja käytettyjä laakereita, ehkä siitä hoksais jotain?

 

 

Ei tästä muutkan ymmärrä...laakereiden miittaamisella ja tämän keskustelun nykyisellä tasolla ei ole enää mitään yhteistä.

 

Jos ostat mikrometrin niin älä ainakaan tämän topicin takia :)

 

PS. Jos kädestäpitäen haluat nähdä niin asian, niin Keiteleen Konehan tuossa aiemmin lupasi näyttää kun menee käymään. :)

[Guest Toheltaja]

ja muistakaa ostaa samalla jotain, niin ei mene Juhan aika hukkaan :D

[JaniM]

Niin eikä harmita jonottavia asiakkaita niin paljon jaarittelu.

[Guest HanttaP]

Ostakaa vaikka lampun lippoja. Jonottaessa lukekaa laakerin valmistajan ohjeita:http://www.engineparts.com/techbulletins/CL77-1-205R.pdf Runkolaakerit ilmavolkkarien moottoreissa pysyvät paikoillaan puristustusvoiman ansiosta, ei niiden tappien. Laakerien päiden ohuuden on tarkoitus parantaa voitelua.

[Marko]

...

[JaniM]

Purista täsmälleen 55mm:n sisäreiällä ja 65,5mm:n ulkomitalla oleva metalliputki ruuvipenkissä kasaan 1mm. ja mittaa sitten onko sisäreikä edelleenkin joka kohdasta täsmälleen 55mm. ?

Täähän ei liity mitenkään tohon laakeriin. Kyllä lohko puristaa jokapuolelta tasasesti, jos pyöreä.

Eli tuo ohennus antaa valmistajalle enemmän toleranssia valmistuksessa laakerin pituus mittaan ja tuo voitelun parannus, niin siitä en nyt olis niin varma, silloinhan muualla on liian pieni rako.

[mite^]

Jos ostat mikrometrin niin älä ainakaan tämän topicin takia :)

 

PS. Jos kädestäpitäen haluat nähdä niin asian, niin Keiteleen Konehan tuossa aiemmin lupasi näyttää kun menee käymään. :)

 

En tämän topicin takia sitä ostaisi :) Mutta kuitenkin, ja on tuonne keiteleen koneeseen aik pitkä matka :) Turkuun olisi matkaa pari metriä mutta Turuntielle ei :)

[DWL_Puavo]

Siitä Cleviten PDF:stä löytyi selkee syy sille laakeriliuskojen päiden ohennukselle (vältetään laakerin päihin mahdollisesti muodostuvaa pykälää momenttiin kiriessä, jos koneistus ei olekaan ollut ihan justiinsa)

 

MUTTA kyllähän siellä mainittiin että ne laakeriliuskat on tarkoituksenmukaisesti ohuempia materiaaliltaan sitä "halkaisupintaa" kohti mennessä. Käytetty sana oli "eccentric", eikä miulle selvinnyt että miksi näin tehdään. Yksi selitys oli "to ensure proper lubrication" eli parempaa voitelua, mutta en mie ehkä sitä lopullista ajatusta siitä vielä irti saanut.

 

Tuo siellä mainittu materiaalivahvuuden muutos oli joitain tuhannesosamillejä, mutta pitäs niiden vielä olla mikrolla mitattavissa.

 

Puavo

[-tipi-]

Kannattaa sit aina luottaa siihen 'kotimikron' viimmeseen desimaaliin. Ja kun kahdesti saa tonnilleen saman lukeman niin senhän on sitten oikee mitta. ;o)

[Guest Keiteleen Kone]

Höpö-Höpö

[Anssi]

KS:ltä kanssa selvitystä

 

http://www.kspg-ag.de/pdfdoc/kspg_produ ... otgl_e.pdf

 

Näyttäis tuo voitelukalvon pysyminen laakerissa olevan yllättävän monimutkainen asia, ja selittänee ohuemmat kohdat.

 

Mutta täytyy poiketa Turuntiellä vielä kysymässä mikä ainoa oikea ja lopullinen totuus on, toivottavasti saan muutakin vastaukseksi kuin "höpö-höpö"

[Guest Keiteleen Kone]

Tervetuloa. Havainnollinen selostus vie aikaa alle 5 minuuttia.

 

Ostopakkoa ei ole mutta ostavat asiakkaat ohittavat, joten ostavien asiakkaiden ei tarvitse odotella.

[Anssi]

Aika uus juttu mulle... laakeriliuska tosiaan on hieman eri paksuinen päistä ja keskeltä, eli periaatteessa akselin keskimmäinen kaula pyörii lievästi soikeassa pesässä. Johtuuko sitten noista kuormitus / voiteluasioista vai mistä, en ota kantaa.

[P_Valtonen]

Havainnollinen selostus vie aikaa alle 5 minuuttia.

Pöh, alle minuutti siihen meni

[Guest Keiteleen Kone]

Hyvä.

Asia alkaa tulla ymmärretyksi.

Kyseessä ei ole monimutkainen aihe kun se esitetään havainnollisesti.

[Guest Keiteleen Kone]

Nyt voimme jatkaa keskustelua ko:sta moottorin laakereista.

[DOODAH]

Kuormaa vastaanottavasta kohdasta paksumpi kun jakosauman kohdasta.

Eikö niin? Ja ulkopuoli pyöreä sisäpuoli ovaali. Nää selviää clevite 77 sivun 10megan laakeri peedeeäffästä aika iisisti.

[Guest MouhijärvenMies]

Toi Cleviten teksti kyllä selittää asian ihan hyvin, uskotaan että näin toimitaan nykyisin. Mutta väite siitä että näin pitää ehdottomasti olla ja tasainen välys aiheuttaa välittömän laakeri vaurion on kyllä vale.

 

Joku viesti sitten joku kehoitti katsomaan Tammen punaisesta, siinä on kyllä kuva mistä voi päätellä viisteen olevan hyväksi katkoskohdassa, mutta sanaakaan ei puhuta loppu laakerin soikeudesta. Sen sijaan kyllä toisaalla kerrotaan laakerin kalvamisesta oikeaan mittaan... Näin ainakin 1. painoksessa, uudemmista en tiedä mitään.

 

Eli jos nyt mittaa vaikka 60-lukuista NOS-laakerisarjaa niin liuskat ovat tasapaksut, ehkä pientä pääviistettä lukuunottamatta, uusissa sarjoissa sitten voi olla eroa paksuudessa. Tarpeellista se kuitenkaan ainakaan vakiokoneessa ole.

[Anssi]

Joo siis Turuntiellä esitelmän kohteenakin olleessa sarjassa oli kyse näistä pään viisteistä. Henk. koht. en ollut aikaisemmin tiennyt edes tästä, oletin että liuska on koko matkalta tasapaksu.

[Guest Keiteleen Kone]

Voin jatkaa selvitystä kun on löytynyt muutamia jotka ovat ymmärtäneet perusasian.

Kun mittaat kokonaisen laakerin (keskipukin ja pienimmän välillä) niin huomaat sen olevan esim. +0,50 lohkoon tarkoitetussa n.65,55mm.

Lohkon pesä on 65,50mm. joten puristustiukkuutta on erittäin vähän.

 

Jos mittaat keskipukin vapaana olevan uuden laakerin onkin sen mitta päästä päähän n.65,7mm..

Asenna laakeriliuska laskemalla se vapaasti lohkon puolikkaaseen jolloin huomaat että liuska jää kantamaan molemmista päistään ja keskelle jää ilmarako.

Kun painat liuskan tiukasti paikoilleen taipuu liuska kun se asettuu lohkon pesään, mikäli liuska olisi tasapaksu niin lohkon halkaisupintojen ( liuskan päiden kohdalle ) tulisi liian tiukka välys jolloin öljykalvolle ei jäisi tilaa.

 

Tässä kirjoitusketjussa on ollut pari kertaa kuva käytetystä liuskasta jossa voi havaita kuinka kampiakselin kaulan maksimikuormitus on kohdistunut liuskan keskiosaan kiertokangen kehittämän suuntakuormituksen vuoksi, paine ei kohdistu lohkon halkaisupintojen kohdalle yhtä voimakkaasti kuin liuskan keskelle. Liuskan halkaisupintojen kohdalla kuluminen ei ole läheskään yhtä runsasta kuin liuskan keskellä.

 

Liiallinen kuluminen voi johtua öljykalvon ohuudesta tai sen puuttumisesta jolloin syntyy laakeripinnan kulumista, tai : lohko antaa periksi , kiero lohko tai kiero kampiakseli.

Myös virheelliset koneistukset voivat aiheuttaa ongelmia, eikä tietenkään laakereissa olevia virheitä voida poislukea syytä etsittäessä, siitä syystä laakerien ja lohkojen pinnat on tarkistettava ennen osien kasaamista.

 

Toinen kysymys onkin sitten eri laakereiden ( 4 kpl. ) keskinäiset paksuudet ( lohkon aarporauksessa syntyneen pyöreän reiän ) ja kampiakselin runkokaulojen väliset alueet joita laakerit täyttävät tietyillä välyksillä.

 

Ps. näitä asioita ei ole luettu oppikirjoista vaan todettu tutkimalla osia ja käyttämällä erilaisia mittausvälineitä 1/100 mm:n tarkkudella.

[P_Valtonen]

Pakkohan se oli mitata uuden venan vartta vasten mikrolla..... Sekä Kolbe että Mahle molemmissa 4satkua ohemmat päät verrattuna keskikohtaan. Tuolla on vielä jossalin vanhaa Metalevelin tuotetta, mutten löytäny sitä....

[joksa]

Joku viesti sitten joku kehoitti katsomaan Tammen punaisesta, siinä on kyllä kuva mistä voi päätellä viisteen olevan hyväksi katkoskohdassa, mutta sanaakaan ei puhuta loppu laakerin soikeudesta. Sen sijaan kyllä toisaalla kerrotaan laakerin kalvamisesta oikeaan mittaan... Näin ainakin 1. painoksessa, uudemmista en tiedä mitään.

 

Tavailin vuoden 58 ja 65 painoksia, mutta soikeudesta ei ollut mainintaa. Oikeasta pituusmitasta ja puristussovituksesta kyllä. Myös öljykalvon käyttäytymisestä eri tilanteissa oli havainnollisia kuvia.

[mikan]

Ai että kun oli nautinnollinen topic lukea alusta loppuun. On se kiva kun jotkut uskaltaa olla väärässä ja toiset oikeassa. Jos ei muuten niin omasta mielestään ainakin. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin ja tulipa selvyys siis laakeriliuskan paksuuteenkin.

 

t. Mika

[Guest Keiteleen Kone]

Jokkis-netissä esiintyy eräs "Emppu" joka väittää sitkeästi saavansa virheettömän vm. 2003 Hiacen sopimaan ehjänä aidattuun 4 m. x 4 m. tilaan ( aidan korkeus 1 metri ) . Auto on ajettava siihen sisään ja myöskin ulos, eikä mitään vaurioita saa tapahtua.

 

Aidatusta alueesta saa tietysti avata yhden sivun jotta saa auton sen sisäpuolelle.

 

Ainoa ongelma siinä asiassa on että hän ei ole pystynyt sellaista ajosuoritustaan missään näyttämään.

Sitä ei ole kylläkään kukaan muukaan maailmassa saanut onnistumaan.

 

 

Puheet ovat puheita mutta näyttö vain puuttuu ja tulee puuttumaankin.

[Guest Tuoppi]

aivan loistava keskustelu!!!

 

Tässä nähdään hyvä esimerkki miten tän palstan kuuluis oikeesti toimia, keskustellaan asioista ei henkilöistä. Hyvää vääntöä loppuun asti ja asia tuli selväks ja epäilijätkin ilmeisesti ymmärsivät asian.

 

Loistavaa :)

[metake]

Jatketaas...

 

Juha on kyllä jäljillä, niinkuin itsekin totesi jonkun muunkin olevan, mutta aivan noin se ei mene niinkuin on kerrottu.

 

 

Laakereissä on kyllä ohennus päissä, se on kai jo selkeästi todettu, mutta tuolla laakerin taivuttamisella ei ole sen kanssa tekemistä. Laakeria paikalleen asennettaessa se taipuu sen verta vähän, että ei olla lähelläkään ko. materiaalin myötörajaa, joka aiheuttaisi osaan muodon muutosta. Muodonmuutosta voi toki syntyä jo ennen myötörajaa, mutta sillä ei tässä tapuksessa ole merkitystä.

 

Laakeri pysyy paikallaan kitkan avulla, tämä kitka aikaansaadaan sillä, että laakeri on hivenen katkoskohdaltaan leveämpi, mutta ennen kaikkea se on aavistuksen korkeampi kuin pesä. Eli laakereita asennettaessa päät jäävät hieman koholle ja osuvat toisiinsa ennen pesien osumista. Kiristettäessä laakeripesä momenttiinsa puristuvat laakerin päät toisiaan vasten ja aikaansaavat kitkan, joka pitää laakerin paikallaan. Tämän puristuksen vuoksi on laakereiden päissä ohennukset, sillä puristus voi aiheuttaa muodonmuutoksen laakereiden päihin (etenkin jos pesä on aavistuksen liian tiukka), ja välys laakerin ja laakerikaulan välillä jää liian pieneksi.