Lasse

Iloisen asiakaspalvelun lähteillä Korja-Kumissa. Aina löytyy apu kumiasioissa, mutta hymy on vähän tiukemmassa. Hieno paikka.

Missäs olis jäärata jolla pääsis siviilikin vetään pitkää kahvaa? Pirkamaa tai jossakin noin 100 km säteellä olisi kiva. Kerrankin olis kalusto iskussa, ukko on nyt mitä sattuu, mutta sehän ei hauskanpitoa ole ennenkään estänyt.

Joo vähän kalluppia siitä, että onko vika öljyssä vai nostajien matskussa. Mulla oli sama homma omassa koneessa ja siellä oli ollut syntteettiset öljyt. Nyt tein koneen uusiksi ja palasin takas mineraaliöljyihin. Katotaan mitä koneestä löytyy kun sen seuraavan kerran avaa. Mikä toivottavasti ei tapahtu ihan lähiaikoina.

Milläs öljyllä ajoit? Sanovat, että järjettömällä modulilla ajavan kannattaa pitää kärjet ja konkka mukana hanskalokerossa.

Siellä on jotakin sammutusasetuksia usblaitteille. Ne vedettiin nolliin ja ongelma on videoplayerin kanssa pelatessa. Nooh.

Asennettiin uusi hieno winukka tohon varakoneeseen ja nyt näppis pätkii jonkun ajan jälkeen käynnistyksestä. Vähän kaikkee on testattu ja alkaa vitsit vähetä. Mitäs arvon raati ehdottaa korvaukseksi? Mädäntyneet omenat voi jättää omaksi tiedoksi

Niinkuin tossa aiemmin sanottiin, että aika teoreettista laskea ihan millä kaavalla vaan. Enemmän kiinnostaa millä nostolla tulee paras virtaus jne...

Varmaan yks parhaista kolmosista minkä oon nähnyt pitkään aikaan. Onneks olkoon hankinnasta.

No autojakin tulee tehtyä. Ja paljon muutakin nykyään. En tuosta eletroniikasta tallihommista perusta. Mutta olisi sitten invertteri tai ei, langansyötön toiminta viimekädessä määrää sen miten hitsi toimii. Siksi mahdollisimman paljon rautaa koneessa mulle, kiitos.

Betonimyllyyn vaan sepeliä ja romut sinne?

Mullakin oli valovirta kemppi ja kas kummaa nykyään on voimavirtakone. Luulin kans että en voimavirtaa tarvitsisi, mutta niin siinä sitten vaan kävi. Saman maksaa voimavirta kuin valovirta noin niinkuin periaatteessa.

Puolen hehtaarin määräalalle voi asemakaavan ulkopuolella hakea poikkeusta rakentamiseen, eri asia myöntääkö lautakunta tai viranhaltija.

Aika hienostuneita menetelmiä. Täähän hoidetaan niin, että tunkataan taunuksen perä ylös niin että toinen rengas ottaa maahan kiinni, siihen ylhäällä olevaan napaan vanne kiinni, ykköspykälä silmään, ryypyllä säädetään pyörimis nopeus ja sitten vaan vakaalla kädellä ja laikkakoneella siivu irti vanteesta. Homma juju oli siinä, että millä saadaan toisestakin vanteesta tasan yhtä leveä siivu veks. Pikku heitto vanteessa antaa vaan käsityön leimaa.

Kannattaisko kun tuon runkotunnelin kanssa turaa, samalla nostaa askelin kiinnitystä muutamalla sentillä ylöspäin... Jos ei haluu droppiolkien kanssa pelata.

Tai sit ne on mahlen liimaturseita

Ei liity teemaan mutta hytikkaletkut ja päät kannattaa teettää tuotta Farmilaitteella. Onnistuu ja hinta ok.

Ainakin itse olen hitsikoneelle keksinyt paljon käyttöä vai helpojen papattamisesta aloitinkin. Siksi laakista voimavirtakone niin ei tarvi vaihdella. Ei mulla muuta kriteeriä hankinnassa ollut kuin että langansyötössä ei saa olla muoviosia ja eletroniikka on perseestä.

Tuosta maalauksesta vielä sen verran, että olihan ruiskutuspaineet kohillaan ja mitattu ruiskun päästä letkua?

Tässä ehta porsse ja hintakin oli kohillaan. http://yle.fi/uutiset/jumalalta_mercedes-benzia_toivoneen_janis_joplinin_porsche_huutokaupattiin/8521793

Cebarit ollu 15 vuotta. Ne ainakin toimii jos laatu on pysyny samana.

PPG:n ja Sikkensin maaleilla olen jopa minä saanut hyvää pintaa. Ei nyt koko alueelle, mutta se on johtunut taidoista.

Moneskohan kerta oli kun toi meni konkkaan?

Vinkki 1: muuta vain yhtä asiaa kerrallaan. Vinkki 2: juosikuormitteinen työntötangon suojaputki voisi olla ratkaisu vuotoon. Vinkki 3: älä räplää tulppien lämpöarvon kanssa ennenkuin olet saanut seokset kohdalleen. Liika soppa sun tulpat nokee ja siihen ei auta vaikka kuinka noita lämpöarvoja vaihtelis. Ja sitten kun olet oikein huolella mettässä säätöjes kanssa niin palaa perussettiin ja aloita alusta.

Kyse ei ole eettisesti arveluttavasta toiminnasta vaan ihan lainvastaisesta toiminnasta. Muita tunnisteita ei autossa ole kuin tuo runkonumero. Koneen numero joo, mutta kuka noista enää osaa sanoa kuinka mones vaihtomotti on kehissä. Tietysti joskus saattaa olla niin, että joutuu tekemään suuriakin ruostevauriokorjauksia pohjalevyyn ja joskus on ollut puhetta, että niitä korjauksia joutuu tekemään runkonumeron lähialueillakin riippuen kuinka pahasti runkotunneli on vaurioitunut. Mutta näähään on vaan semmoisia huhupuheita ilman mitään yhtymäkohtia todellisuuteen.

Mitens tässä setupissa tuo ohjausiskari tulee, eikö semmoinen pitäis olla kun semmoinen on alunperin? Ainakin joskus määräyksissä oli semmoinen maininta. Ykköskopan passatin hammastangossa on alunperin iskari, mutta tuo on aika vaikea löytää. Sitten ilmeisesti kadettissa on vastaavanlaista hammastankoa, jossa raidetangon lähdöt on keskellä. Hyvää settiä tulee, Melkein tulee ittelekin tarve siirtyä tallin puolelle, mutta taitaa laiskuus pelastaa. Mielenkiintoista kuulla miten tuo hammastanko vaikuttaa ohjaukseen ja tuntumaan.