x-pj

Pienentää niitä piti vaikka laitoin 59iin.

ON

Bussiin saa mittareita kaupastakin https://www.justkampers.com/vw-t2-bay-window-parts/t2-bay-electrical-parts/accessories/tachometer-type-2-bay-window-1967-1971.html

Täältä löytyy Timeline-Steering-wheels1944-57.pdf

Eksoottisista olosuhteista tuli mieleen, että offroad-harraste aikoina otettiin aina jarrukilvet pois kaikista pyöristä. Koskaan ei kukaan katsuri niitä kaivannut, ei minun eikä kavereiden autoihin.

On noissa latoissa paljon hyviä ominaisuuksia. Mutka auttaa siihen, ettei ota kiinni jouston rajoittimeen, jos oikein alas haluaa mennä. Säätö helpottaa oikean ajokorkeuden hakemista. Pituus auttaa lähinnä siinä, ettei tarvitse vakiolattojen soikeita reikiä vinguttaa pidemmiksi. Takapyörien aurauskulman joutuu aina säätämään, jos takapään korkeutta muuttaa. Siksi niissä latoissa on ne soikeat reiät. Vanhat latat saattaa myös olla kuluneet puslan kohdalta, jää väljäksi vaikka laittaa uudet puslat.

Moni tuollaista palikkaa varmaan käyttää ilman ongelmia. Joskus netistä lukenut, että joku olisi saanut kierteet korkkaamaan. Ajotyylillä ja konetehoilla varmaan suuri merkitys. Vakio koneessa normaalissa ajossa varmaan riittävä.

On nuo alkuperäiset kiinnityspaikat merkittävästi tukevammat. Noi kaksi pulttia on paksumat, alin taitaa olla 8 mm, mutta kaikissa reijät syvemmät ja paljon enemmän materiaalia reikien ympärillä.

Onko siellä nyt minkälaiset iskarit? Jousen tehtävä on kannattaa autoa ja iskarin tehtävä vaimentaa heilahtelut.

Teollisuuskonetta en tunne. Tällä http://www.aircooled.fi/tuote/3892/moottorin-takakannakesarja-kuplan-moottori-bussiin saa kuplan koneen kampikammion kiinni bussin takakanakkeeseen. Joutuu kyllä öljypumpun pinnapultit koville. Kampikammioita on erilaisia kaikissa ei ole edes paikkoja. Jos paikat on, niin voi porata ja kierteyttää reijät. Tossa kuvassa takakannakkeen kiinnitysreijät merkitty A:lla

Vakiojousituksessakin jännitys on vain silloin kun pyörä on ilmassa. Pyörät maassa latta on irti ulosjoustorajoittimesta.

Nimen ja muodon perusteella veikkaisin samaa kuin paspit. Arvauskilpailuksi tämä näköjään meni kun ei ole tietäjiä vielä ilmaantunt.

Vääntösauvan jäykkyys määrittää jousituksen jäykkyyden. Jousisauvan päässä olevan latan asento ei vaikua jäykkyyteen. Jos haluaa jäykemmän jousituksen pitää vaihtaa jäykempi jousisauva. Jäykempiä jousia on saatavana.

Jousituksen jäkkyyteen noilla ei ole mitään vaikutusta. Joustovara tuossa kyllä kasvaa, kun latassa on mutka. Mahtuuko takapyörä niin ylös, että joustovara lopuu suorasta latasta?

Rohkasevia kommentteja. Kaine ne webrut pitää kiinni ruuvata kunhan tallin muutosta selviän. Lapin hiihtoreissut hoidetaan sitten muulla kyydillä.

Mulla on 40 weberin tuplat hyllyssä, mutta kun tämä auto on ympärivuotisessa käytössä. Mitenkä mahtaa kovilla pakkasilla pärjätä.

Minulla on bussissa 1850 cc kone vakio 34 solexilla. Menohalut loppuu pian 4000 kierroksen jälkeen. Tuo liian pieni kaasari siinä ahdistaa. 4000-4300 kierrokseen asti vääntöä ja voimaa on mukavasti. Muutenkin toimii hienosti. Hyvin tollakin pärjää, mutta aina joskus tulee tilanteita joissa kaipaisi lisää tehoa, esim lyhkäseltä rampilta moottoritielle liityttäessä. Siinä mielessä tuo kaasutin kiinnostaa josko sillä saisi kierrosaluetta kasvatettua. Jään odottelemaan kokemuksia.

Kaasuläppä on kasvatettu 34:stä 37:ään, mutta tekstistä ei selviä sisäkurkun koko. Vakio 34:ssä se on 26 mm.

Minä useampi vuosia sitten korjautin pahasti kolhiintuneet maasturin alumiinivanteet Lappeenranassa L-Weldissä http://www.l-weld.fi/ Oli pahoja kolhuja tullut kivikossa ajamisesta kaikkin neljään vanteeseen. Täyttöhitsasivat kolhut ja oikovat vanteet. Lopputulos ihan priimaa. Hintaa en enää muista, mutta kohtuullisena sitä silloin pidin. Tuntityönä tehtiin. Kustannusarvio, jonka antoivat ennen työtä, osu melkolailla kohdalleen. Ainakin heillä tuntui töitä riittävän. Silloin kaksi ukkoa kunnosti vanteita aamusta iltaan ja töitä riitti jonoksi asti.

Mikä tuossa on sisäkurkun ko? Onko vakio 34-kaasarin imusarjan aukko riittävän iso, vai joutuuko vinguttamaan?

Onko tämä joku niiden pic3 kaasari? tuo kuvassa näkyvä merkintä ei sano minulle mitään.

Tuon on annostelupumppu, joten sen tuottoa voi säätää. Manuaalin sivulla 6 on ohje. Nyt kun se on irti niin helppo testata. bn4_tech_description_and_install_instructions.pdf

"Ylimääräinen" päittäisvälys johtuu aina lohkon kulumisesta, mutta siihenkin tarkoitukseen on olemassa ylikoko laakereita.

Ei minunkaan auto paljoa vaatis, niin pääsis taas ajamaan.

Mulla on toiminut edulliset scatin-putket kahdessa T1-moottorissa ihan moitteetta. Yhteen ostin CSP:n putket ja on ne kyllä selvästi paremmat.