x-pj

Noiden peltien suunnittelija on volkkarin tehdas ja se suunnitteli ne type3 moottoriin.

Nythän tuossa vois olla takaloksut ja -luukku vaikka pysyvästi kiinni.

Mulla on 123-jakaja, joten sen luulis olevan kunnossa. Puolanvaihtoa vosin kokeilla, vaikka melko uusi tuo nykyinen puola on. Ärsyttävä vaiva.

Hyvän näköinen mittaristo tulossa. Toimiikohan ledi-valo latauksen merkkivalona?

Minulla bussissa samat oireet, joskin kone on t1. Lähtee kuumana parhaiten käyntiin kaasu pohjassa. Vaatii silti pidemmän startin. Olen päätellyt että kaasarissa oleva pensa ehtii lämmetä seisonnan aikana ja siksi tulvii imusarjaan. Painan kaasupolkimen hitaasti pojaan ennen starttausta, jotta kiihdyspumppu ei ruikkaa lisää pensaa. Läppä auki saa sitten runsaasti ilmaa ja käynnistyy selvästi helpommin. Jos kuuman koneen heti sammuttamisen jälkeen starttaa, lähtee heti käyntiin kaasupoljin ylhäällä.

Minä olen kaventanut ja liittänyt yhteen ilman holkkia. Tehnyt viisteen molempiin päihin ja hitsannut yhteen. Kesti käytössä. Oli useamman vuoden. Nykyisin autossa on täyspitkä akseli.

Valkoiset silikoniset toimeet myös minulla.

Minä olen öljynpaineen testaamista varten laittanut mekaanisen painemittarin konehuoneeseen, josta lyhyt letku vakiopaikalle. Testien jälkeen purkanut mittarin pois ja laittanut merkkivaloanturin takaisin paikoilleen. Öljynpaineet voi testata auto paikoillaan. Halvatkin mekaaniset mittarit on yleensä luotettavia, ainakin minulla ollut.

Kiihdytyspumpun säättö on väärä, jos auto kyykkää kaasua painettaessa tai heti sen jälkeen. Saa liikaa tai liian vähän. Kiihdytyspumpun tehtävä on rikastaa seosta siinä vaiheessa kun kaasuläppää avataan, jolloin moottori saa runsaasti ilmaa, mutta ei saa vielä riittävästi bensaa. Sitten kun moottorin kierrokset nousee ilmavirtaus alkaa vetää bensaa suuttimien kautta, jolloin rikastusta ei enää tarvita. Jos täyskaasulla alkaa röpöttää kesken kiihdytyksen vika ei johdu kiihdytyspumpusta vaan suuttimista. Ohje kiihdytyspumpun säätöön, joka toimi ainakin minulla: Kiertää nylonmutterin ensin melko ulos tai ainakin niin ulos, että kaasua painettaessa auto kyykkää. Sitten kiertää kolme kierrosta kerrallaan sisäänpäin niin kauan, ettei enää koeajossa kyykkää. Ja se on siinä. Molemmissa kaasareissa luonnollisesti samat säädöt koko ajan. Räikkälenkkiavain on kätevä työkalu tuohon hommaan.

Minulla vasemman puoleisesta menee jakajalle ja taakse sojottavasta putsarille toimii

Ei suutinten oikeaa kokoa voi luotettavasti varmistaa ilman tulkkia, jolla sen mittaa. Tyhjäkäyntiä moottorin pitäisi kuitenkin käydä vaikka suutin ei olisi juuri oikean kokoinen, kunhan on suunnilleen sinne päin. Samalla kun katsoo onko se tukossa, voi kuitenkin kurkata mitä siihen on kirjoitettu ja miltä reikä silmämääräisesti näyttää. Pitäisi olla 55, joka tarkoittaa 0,55 mm reikää suuttimen päässä. Sitten kun saat kaasuttimen jotenkuten toimimaan Voisi suutinten kokoa pikkasen kasvattaa keskipakojakajaa varten. Tyhjäkäynti 55 -> 60 ja pääsuutin 127,5 -> 130.

Testaa se sulkuventtiili. Sulkuventtiilin kuuluisi napsahtaa, jos nyppää siitä johdon irti virrat päällä. Napsahtaa toisen kerran, kun laittaa johdon takaisin. Jos ei kuulu ääntä, niin sitten on ainakin sökö. Jos venttiili toimii, niin sitten katsoisin tyhjäkäynti suuttimen, ettei ole tukossa. Uusissakin kaasareissa, joskus roskia valmiiksi sisällä, eikä suuttimetkaan aina ole sitä mitä pitäisi. Minun bocar on kyllä kaikilta osiltaan ihan huippulaatuinen. En ole siinä huomannut mitään moitittavaa. Ongelma voi myös olla kaasutin jakaja yhdistelmä. Pict 34-3 on suuniteltu toimimaan alipaineellisen jakajan kanssa.

Vaikuttaisi siltä, että kaasareista loppuu bensa. Bensalinjassa tukosta, pumppu heikko. Tarkistaisin myös kohokammion bensapinnan säädön.

Auto vaakatasossa ja lattaa nostaa kädellä takapäästä sen minkä se kevyesti liikkuu. Pitäs asettua 20-21 asteen kulmaan vaakatasoon verrattuna. Jos keula alhaalla ja perä ylhällä, kulmaa pitää kasvattaa sen verran mitä pohjalevy poikkeaa vaakatasosta.

En tiedä miten paljon tehoa startin solenoidi todellisuudessa tarvitsee, mutta jos pitää kestää sama teho kuin 30A 12V, niin sitten 6V:llä pitäisi olla 60A rele. Voltti kertaa ampeeri on teho.

Joissakin uusissakin takapuslissa on ollut videon mukaisia ongelmia. Hitsitäpällä voi varmista. https://www.youtube.com/watch?v=p0g8Fweus6k

Nyt on konit joka nurkassa. Laitoin ensin eteen ja kävin testaamaassa muutosta heti tuoreeltaan kovassa tuulessa. Merkittävä parannus tuli käsiteltävyyteen pelkistä etuiskareista. Kyllä tuulenpuuska edelleen tarttui bussiin, mutta auto tuntui pysyvän käsissä. Nyt on takanakin ja koeajo niidenkin osalta suoritettu. Testin kannalta valitettavasti eilinen päivä ei ollut erityisen tuulinen. Yleisvaikutelma oli, että maantieajossa ajettavuus parani vielä selvästi. Takaiskareilla oli suuri vaikutus myös käyttäytymiseen voimakkaassa jarrutuksessa. Pienillä nopeuksilla se alkuperäinen letkeä meno tuntu kyllä mukavammalta ja tyyliin sopivammalta. Nyt säädöt on aika tiukalla. Täytyy vielä joskus kokeilla miten säätöjen pehmentäminen vaikuttaa. Vakaa käyttäytyminen maantiellä on kuitenkin minulle tärkä enkä siitä haluaisi paljon tinkiä.

Onko moottorin ja vaihteiston tuenta varmasti kunnossa? jos vaihteisto pääsee pakitettaessa siirtymään se vetää itse pakin pois päältä.

Aja e85:llä. Se kestää enemmän puristuksia ja on halvempaa. Tosin sitä kuluu enemmän eli suuttimia pitää myös kasvattaa.

Minä myös innostuin asiasta ja tilasin laatikollisen noita. Eteen kerkisin äsken vaihtamaan ja heti piti lähteä kokeilemaan, kun oli sopivan tuulinen keli. Huima ero ajossa, vaikka poistetut monroen iskarit vaikutti vielä ihan OK kuntoisilta.

olis kiva jos wp jaksas tehdä tästä autosta projektikertomuksen. Varmaakin tapahtuu vieläkin yhtä ja toista mielenkiintoista

Tämä voi tosiaan olla vaiva, joka katoaa itsestään. Kun lämmityskanavat on ollut pitkään käyttämättä sinne on kertynyt kaikenlaista saastaa, joka kuumetessaan antaa käryä. Öljyjen lisäksi siellä on ainakin hapettuman myötä metallipinnoilta irronneita hiukkasia ja pölyä. Kun kanavat on kerran kunnolla lämminnyt, niin käryt häviää. Jos ei häviä, niin sitten vatsa etsisin vikaa.

Tuollainen putkitulkki saattais olla hyvä apuväline liitoskohtien muotoilussa http://srtkauppa.fi/54-putkitulkki

Hihnapyörän puoleisessa päässä olevalla venttiilillä ei ole vaikutusta moottorin öljynpaineeseen. Se ohjaa öljyn kiertoa joko jäähdyttimen kautta tai sen ohi suoraan laakereille. Vauhtipyörän päässä oleva venttiili säätää enimmäispainetta. Päästää ylimääräistä painetta suoraan kampikammioon. Siellä voi toki olla normaalia jäykempi jousi. Sellaisia on ollut myynnissä. Normaalisti tuo venttiili aukeaa vasta korkeilla kierroksilla. Tyhjäkäynnillä tai pienillä kierroksilla öljynpaine ei pitäisi olla liian korkea vaikka tuo venttiili olisi jumissa. Minä mittaisin öljynpaineen ennen kuin ryhtyisin tekemään mitään siihen liittyviä korjauksia. Mekaanisia öljynpainemittaireita saa aika edullisesti ja sellaisen voi melko kätevästi kytkeä väliaikaisesti öljynpaineanturin paikalle.

Jos haluaa peruskonetta enemmän satsata, niin taaksekääntyvä puomi jouduttaa hommaa jonkinverran. Tosin ei harrastehommissa saisi kiire olla. Merkeistä en osaa sanoa, kun itse käyttänyt vain kaverin ikivanhaa louskua. Noi kaikki uudet peruskoneet näyttää paljon sitä paremmalta ja silläkin sain homman tehtyä. Renkaiden vaihto ei paljon auta, jos sen jäkeen pitää mennä rengasliikkeeseen tasapainottamaan pyörät. Sillon kun noita itse laitoin, hommasin tasapainotushiekkaa, joka mielestäni toimii erinomaisesti. Isoissa maasturin pyörissä se oli melkolailla ainoa toimiva ratkaisu. Kaverin kone ei ole enää samassa tallissa, joten nykysin käyn rengasliikkeessä, 50 kierros.