x-pj

Jos epäilyttää niin voihan sen venttiilin sinne laittaa. Minä tein toisin päin. Jätin pois ja päätin laittaa myöhemmin, jos tarvitsen. En ole laittanut. Säädöillä voi pelata paljon ja jokainen moottori on yksilö.

Tyhjäkäyntiventtiiliä tarvitaan siihen, että voi käyttää kylmää moottoria tyhjäkäynnillä. Ajamaan voi lähteä heti. Sen saa hoidettua säädöillä.

Minä olen pärjännyt ilman. Kylmänä joutuu hetken pitämään kaasulla käynnissä, jos ei heti lähde ajamaan.

On käytössä, enkä vaihtaisi pois. Tällä oli tarkoitus rauhoittaa auton liikkeitä erityisesti kiihdyttelyä ajatellen. Siinä joka vaihteella keula käy ylhäällä ja alhaalla. Vakio-ohjauksella pyöräkulmat muuttuvat aurauksesta haritukseen ja takaisin auraukseen ja vasen pyörä tekee suurempaa liikettä kuin oikea. Tällä ratkaisulla aurauskulmat pysyy muuttumattomina koko matkan. Se heikkous tässä on, jonka sepi tuolla jo mainitsi, että jos pyörät ovat erikorkeudella, niin kiinteä välitanko aukaisee pyöriä haritukselle. Minulla on hitusen reilummin aurausta ja jäykkä kallistuksenvakain enkä ole normiajossa havainnut mitään ongelmaa. Katsuri sitä kerran vilkaisi ja sanoi, että tätä on vissiin vähän muutettu, mutta ei ruvennut sitä sen kummemmin tutkimaan. Toteutus kaiketi näytti sen verran asialliselta, ettei nähnyt syytä sitä epäillä. On minulla kaikki vakiokamat tallella siltä varalta, jos joskus tuulee vaikeuksia katsastuksessa.

Jos alkuperäinen lämmitys säilytetään ja on toimintakunnossa, niin sitten voi asentaa niin kuin noita pensalämmittimiä on aikoinaan asennettu. Ottaa ilman sisältä ja puhaltaa pelkästään jalkatilaan. Jolloin pensalämmitin toimii lisälämmittimenä ja alkuperäinen huolehtii ilmanvaihdosta ja lasien huurteenpoistosta. Jos on tarkoitus korvata alkuperäinen, niin sitten pitäisi saada puhalluskin alkuperäisiin paikkoihin ja ottaa ilma ulkoa.

Putkileikkurilla olen katkonut työntötankoja. Vie kyllä vähän enemmän aikaa kuin rälläkällä.

Mulla on hyviä kokemuksia Loctiten 577 kierretiivisteestä http://www.loctite.fi/Loctite-4087.htm?nodeid=8802627256321

Käytettävissä oleva tila ja tekemisen vaiva vaikuttaa olennaisesti putkistojen suunnitteluun. Waspissa ja pythonissa menee kaikki neljä kerralla yhteen. Niiden suunnitteluun ja testauksiin on käytetty keskimääräistä enemmän vaivaa.

Nokkapalassa ylhäällä keskellä

Kuvia!

Kaikissa 3.5:ssa on sama alakerta.

Minä en holkittaisi. "normi" hd-jousilla ja tuolla nokalla rasitus ei ole merkittävästi kovempi kuin vakiokoneessa.

Jälkituotanto-osista kasatuissa moottoreissa ei myöskään ole numeroa. Ei haitannut muutoskatsastuksessa eikä ole sen jälkeenkään aiheuttanut kummastusta.

Minä laitoin omaan pakuun hankookit kavereiden suositusten perusteella. Omat ajot ja kokemukset hankookeilla toistaiseksi hyvin vähäisiä.

Ei mene niin paljon prosentteja, kun käyttää alkuperäisiä osia ;-)

Ruiskukoneessa läpän koko ei ole niin kriittinen kuin kaasarikoneen kurkun koko, kun bensan määrä säännöstellään muulla tekniikalla. Jos läppä on liian iso, niin tulee vaikeasti ajettava. Isossa rungossa läpän pienikin liike antaa heti paljon ilmaa. Ongelma tulee varmaan esille herkemmin, jos on joka pytyllä omat, mutta hyvin ne toimii oikein mitoitettuna. Tommonen progressiivinen läppärunko on varmaan hyvä. Pienentää varmasti yliherkkyysriskiä. Täyskaasulla ajoa ei haittaa vaikka läppärunko on hiukan liian iso.

Äkkilähdössä ottaa myös kiinni. Minulla oli 5mm rakoa lattaan ja ihan huolella hankas lähdöissä vaikka muuten ei ottanut kiinni. Olisi myös hyvä olla varaa pyöränkulmien säätöä varten. Takanakin olisi hyvä olla hiukan aurausta. Vakiopeltiloksuihin saa kyllä manklaamalla pikkasen lisää tilaa ilman, että muoto muuttuu häiritsevästi.

Arvelisin, että pyttykohtaisesti mitattu montako astetta (+ tai -) sytyshetki poikkeaa 1-pytyn arvoista.

Kyllä. 2,5mm vähemmän simmiä.

Voi tulpata ihan millä vaan. Uudemmissa vaihteistosissa on alumiinitapit, mutta jos sellaisia ei heti mistään löydy, niin joku muu tulppa ja vähän liimaa väliin. Katso myös, että nokkapalassa oleva ilmareikä on auki. Jos tuo huohotusreikä ei ole auki, laatikkoon nousee paine ja öljyä tulee joka reijästä.

Pussissa olevat puslat on uudempaan laatikkoon. Noissa vanhoissa ei ole tiivistettä. Puslat on tietääkseni erikokoiset. Onko nykyisessä puslassa väljää, kannttaako vaihtaa? Pikkusen noista aina öljyä tihkuu, kun ei ole tiivistettä.

En minä noista möhköistä mitään tiedä, mutta pystyskö nostamaan koko etuakselistoa suhteessa koriin?

Eikös korkeat renkaat mahdollista suuremman madalluksen auton koriin. Matalalla renkaalla tulee minimi maavara nopeammin vastaan.

Tuo kaasutin ei ole tuttu, mutta yleensä kiihdytyspumpussa on kaksi kuulaa. Toinen kohokammion ja pumpun välissä. Se avautuu imusta ja sulkeutuu paineesta. Toinen pumpun ja ruiskuputken välissä. Se avautuu paineesta ja sulkeutuu imusta. Molempien pitää toimia, jotta pumppaus onnistuu. Ravistelemalla ja kuuntelemalla yleensä selviää onko kuulat jumissa. Kuulat voi myös puuttua.

Releohjaus niin, että startatessa virtalukolta tulee vain heräte releelle ja virta solenodille menee suoraan akulta. Toki puslan kunto kannattaa varmistaa myös.