Jump to content

FlatBob


MicaL

Recommended Posts

Tällä arpamoottorilla olis tarkoitus ottaa ekat tyypit pyörästä, joten piti vähän

fiksata päältä päin. Kevyt putsaus ja päälle Mastonin mattamusta (sillä mä vedän aina kaikki ).

 

Mitäköhän valua nuo kannet mahtavat olla? Ei vaikuttaneet alumiinilta mutta magneettikaan

ei napannut kiinni. Eli ruostuuko kansien jäähdytysripojen reunat jos hion ne "kirkkaiksi"?

 

Venttiilikopat olis tarkoitus vaihtaa rosterisiin. Jos jollain olis käytetyt niin saa mielellään tarjota.

 

Entä kuumeneeko laturi liikaa jos en tee ilmareikiä rosterikuoren etuosaan laturin aukkojen kohdalle?

Eikös se lämpene vain ladatessaan ja pyörässä on 10 Ah miniakku ja virrankulutus olematon.

 

Sitten alkoi hieman askarruttaa tuo kampiakselin siivapyörän tiiveys. Jos ajaa pitkään sateessa,

niin pääseekö akselin juuresta vesi koeeseen? Joissakin alumiinipyörissä on stefa, mutta

sellaista en tähän masinaan ajatellut hankkia. Taitaa tuo vakiojakajakin ottaa helposti nokkiinsa

vedestä, mutta tänä kesänähän ei sada.

 

 

Ffab46.JPG

 

 

Ffab44.JPG

 

 

Ffab45.JPG

Link to comment

Kannet on alumang seosta joten voit huoletta hioa ilman ruostumisen pelkoa, mut kyl ne hapettuu. Siivapyörän juuresta tuskin vesi menee ajossa sisään, onhan hihnapyörä edessä ja kampikammiossa lievä ylipaine. Mitä laturin kuumenemiseen tulee niin tuskin muodostuu ongelmaksi, kokeilemalla selviää. Jakaja ei siedä vettä kyllä yhtään joten tiivistys vois olla paikallaan. Nää mun mielepiteitä viisaammat voi korjata.

Link to comment

Kannet on alumiinia,enpä muista rosterisia venttiilikoppia nähneeni,kromattuja teräspeltisiä kyllä mutta niitä en tuohon laittaisi(en kyllä mihinkään muuhunkaan),mutta rivoitetut alumiinikopat voisi olla hyvä ratkaisu.

Laturin rosterikuoreen tekisin reijän alapuolelle,täysin umpinaisia latureita on kyllä tehdasvalmisteisiakin,teollisuusmoottoreissa,esimerkiksi puimurikäyttöön,niissä teho on rajoitettu noin puoleen normaalista.

Ei se jakaja nyt niin kauhean herkkä vedelle ole,uudemmissa Kuplissa joissa ritilät konepellissä pääse sadevesi suoraan jakajankin päälle eikä aiheuta ongelmia.

Link to comment

Kiitos hyvistä kommenteista.

 

Joo, kyllähän noista vesistä väärissä paikoissa kannattaa murehtia sitten vasta kun ja jos niitä yleensäkään tulee.

 

Jotenkin ajattelin, että nuo rosteri kopat sopisivat kun on rosterista pakoputket, laturinkuoret, imusarjan koristeet

ja muutama muu pikkunippeli, mutta saattaisi sittenkin olla parempi tuo musta alumiinikoppa, ja jättäisi nuo rivat

vielä hiomatta, siis kansista, ei venttilikopista.

Link to comment
  • 2 weeks later...

Laitoin kuitenkin tuollaiset rosterikopat...

Moottorin ja vaihteiston välinen adapteri sorvattu lopullisiin mittoihin ja runko maalattu.

 

Ja sitten päivän heräteostos, Harleyn Peacemakers vaimentimet sähköisesti ohjatuilla

läpillä, eli voi ajon aikana säätää portaattomasti hiljaisista vaimennetuista äänistä

täysin suoriksi ja vaimentamattomiksi putkiksi...

 

http://www.youtube.com/watch?v=Twn0ICmliVQ

 

Ffab47.JPG

Link to comment
Tulee hieno,

rupee haluaan samanlaista ja pahasti...

 

Sivuvaunu Dnjeper tai K-pyörä on ollu mielenkiinnon kohteena jo pitkään jahka saan vaimon töihin tienaan rahhoo! ;-)

 

8 vuotta sellaisen omistaneena (omistan edelleen) voin kertoa että se mielenkiinto voi lopahtaa välillä hyvinkin herkästi kun saa kokoajan olla kädet paskassa... Pari vuotta leputtanu hermoja jappanilaisen kanssa ja pikkuhiljaa alkaa se mielenkiinto palaamaan boxeri pyöräänkin.

 

Vesa

Link to comment
Guest k1200rs

Itsellä oli joskus muutaman vuoden k-sarjan boxeri bmw:n ja voin suositella. Sillä ajoin helsinki koillismaa väliäkin useamman kerran kesässä kun olin etelässä töissä ja ei ollu kädet kainaloita myöten ravassa, pyörä oli muuten 80 luvun puolivälin vehje. olen kyllä katellu tuollasta sivuvaunu projektia itelle, ukko sano et osta vanha bmw mut hinnat on aika kalliit itäpyöriin verrattuina.

 

Todella hieno projekti käynnissä on mukava seurata ja ihailla kuinka toiset tekee siinä missä toiset haaveilee.

Link to comment

Joo, kyllä nää itäpyörät on niitä oikeita kyykkypyöriä, aina saa kyykkiä ja korjata jotain.

Harmittavinta on noiden varaosien laatu. Osia saa helposti ja halvalla, mutta laatu alkaa

olemaan ihan paskaa. Uudet kannenpultit katkee kiristäessä 15 Nm voimalla kun pitäis kiristää 30 Nm:iin.

Jakopään hammasrattaiden välys pitäisi säätää noin 0,1 mm tarkkuudella, mutta uudessa rattaassa

keskireikä heittää millin. Uudessa nokassa jakajan ohjauskolot 30 astetta eri kulmassa kuin vanhassa.

Uudet kaasarit hajoo käsiin. Etujarruvaijerin yläpään nippa lähtee irti jo asennusvaiheessa.

Tässä vain muutamia hauskoja sattumuksia viimevuodelta.

Link to comment

Päivän hölmö kysymys:

Olen kasailemassa vauhtipyörää/kytkintä/laatikkoa ja nyt alkoi vauhtipyörän

asennuksen jälkeen kalvaa taas tuo päittäisvälyksen mittaus. Jo muutama viikko sitten

mittailin päittäisvälystä ilman stefaa ja valitsin sopivat shimmilevyt aika rennosti ja nyt

kasasin lopullisesti vauhtiksen uudella stefalla ja mittailin uudelleen tuota välystä.

 

Nuo viimeiset sataset saa heittämään riippuen kuinka lujaa tuota vauhtista nykii

edestakaisin, eli millaisilla voimilla nuo lukemat pitäisi ottaa?

 

Jos painan ja vedän vauhtista käsin niin lujaa kuin jaksan, niin saan arvoksi noin 0,11-0,13 mm,

mutta hiemankin vähemmällä voimalla välykseksi tulee vain noin 0,09 mm.

 

Eli panikoinko turhaan vai onko tuo mittaus kovinkin vaativa toimenpide ja voiko

siitä saada helpollakin vääriä tuloksia. Lähinnä pelottaa jos välys jääkin liian pieneksi

ja leipoo heti kiinni. Vaikuttaako heittoon osaltaan vanhat shimmilevyt jotka ovat hieman kuperia

ja antavat periksi voiman kasvaessa? Shimmilevyt siis kerätty eri koneista.

 

Päästäkää aloittelija paineista ja kertokaa mielipiteenne asiasta.

 

 

Kuvassa päittäisvälyksen mittausjärjestely ja vauhtipyörään

takapuolelle lisätyt kolme M8 10.9 senkkivarmistusruuvia.

Ffab49.JPG

Link to comment

Oikein hyvä on välys eikä ole liian tiukka vaan just sopivasti kohdallaan. Laittaisitko muuten jo kohta kuvia kytkinlevy(i)stä ja paineasetelmasta, sen verran erilainen on tuo kuin perus-ilmajäähyvolkkarissa, malttamattomana mie ainakin odotan! Myös paineasetelman käyttömekanismi kiinnostaa kun vasemman käden 5cm liikkeellä on hankala tehdä yhtä paljon pitävää voimaa kun vasemman pohkeen 15cm liikkeellä.

Link to comment

Ok, päittäisvälys varmaan kunnossa, mutta nyt alkoi tökkiä.

 

Ajattelin vielä kääntää tuon jakajan käyttöakselin oikeaan asentoon (nyt 180 astetta pielessä).

Mekaaninen bensapumppu pitäisi samalla heivata ja tulpata reikä. On vain tähän asti ollut

bensapumpun bakeliitti paikoillaan enkä ole huomannut, että bakeliitin alapää on ollut poikki.

Kippasin koneen väärinpäin ja ajattelin nykästä loppubakeliitin ulos reijästä, mutta sitten alkoivat

vaikeudet. Ei lähde millään irti. Tein ulosvetäjän/koukun jolla yritin nykiä bakeliittipätkää pois

lohkosta, mutta turhaan. Ei irtoo, murenee vaan. Käsittääkseni koneessa on vielä noin 2 cm

pätkä jumissa. Nooh, ajattelin välissä irrottaa tuon jakajan käyttöakselin, mutta eihän sekään

tunnu tulevan ulos, vaan jumittuu ja jumittaa koko koneen kun vetää vähän matkaa ulos.

 

Eli onko tuo bakeliitinpätkä ja käyttöakseli jotenkin yhteydessä tosiinsa?

Ja milla tuon bakeliitin sais irtoamaan. Olen nykinyt bakeliitin reijästä koukulla joka toimii vähän

kuin liukuvasara, mutta ei lähe, murenee vaan, p..rkele.

 

Kone edelleen väärinpäin ja kun koittaa pyöritellä niin kuluu vaan paskamaista rahinaa ja kahinaa

ja koko kone jumittaa heti kun käyttöakseli vähänkin koittaa tulla ulos.

 

Miten tuon bakeliittipätkän saisi irti? Apuva alan miehet.

Link to comment

Lopultakin sain bakeliittipätkän irti. Hitsasin M10 kierretappiin pitkän pultin ja

kiersin tapin bakeliittiputken reikään ja "hakkasin" bakeliitin irti.

 

Aikaisemmin yrittäessäni bakeliittia irti jykevällä koukulla sain rikottua bakeliitin

siten että isoja palasia jäi koneeseen. Kone oli koko ajan väärin päin joten

voiko olla niin että bakeliitin palaset kiilaantuvat nyt jotenkin jakajan käyttöakselin

rattaan väliin ja estää akselin putoamisen alas reijästä?

 

Kun työnnän akselin aivan pohjaan, niin kone ja akseli pyörii aivan normaalisti, mutta kun

akseli valahtaa sentin alaspäin (kone väärin päin) niin jotain menee väliin ja kone lakkaa

pyörimästä ja jos lisään voimaa, niin tuntuisi että jotain bakeliitinpaloja hajois jossain rattaiden

välissä. Perkele, mahtaakohan kukaan edes tajuta tätä vuodatusta :)

 

En haluaisi kääntää moottoria ennen kuin olen saanut käyttöakselin ulos ja "imuroitua" kaikki

bakeliittipalat pois virranjakajan jalan reijästä, jakajan reijästä ja bensapumpun reijästä.

Jos nyt menen kääntämään konetta niin paloja on sen jälkeen ihan jokapaikassa.

 

Eli voiko joku muu mennä käyttöakselin väliin kuin nuo bakeliittipaskat ja estää koneen

pyörimisen ja akselin ulostulemisen?

Link to comment
Moottoria ei saa pyörittää silloin kun käyttöakseli ei ole pohjassa,käyttöakseli ja kampiakselilla oleva messinkinen käyttöpyörä jummittavat toisiinsa ja jos väkisin pyörittä murtuvat hanpaankärjet messinkipyörästä.

 

 

Voi paska, ja aikasemmin luin jostain, että pyörittele vähän kampiakselia samalla kun yrität käyttöakselia ulos niin tulee helpommin...

Joo, bensapumpun reijästä näkyy vähän messinkipurua, voi p...

 

Liittyykö tuo nyt siihen, että akseli tulee ihan helposti 14 mm ulospäin, mutta sitten napsahtaa jumiin kuin seinään.

Yritetty suostuttelemalla ja väkisin. Nyitty mm. bensapumpun reijästä koukulla käyttöakselin rattaan takaa, tuloksetta.

Kone ollut vuoroin oikein ja väärinpäin pöydällä, aina sama homma. Ei näissä hommissa taida riittää pelkkä mielenkiinto, pitäis varmaan tietääkin jotain :)

 

Ffab50.JPG

Eikös se akseli ole joku tuon näköinen?

Jos akseli nousee pohjareijästä ylös, niin eihän sen pitäis jumittaa muuta kuin tuohon jakajan isoon reikään?

Miksi ei silti nouse, vaan klonksahtaa aina samassa paikassa jumiin.

 

Yritetty nostaa koukulla bensapumpun reijästä ja samalla pyöritellä isolla meisselillä jakajanreijästä, tuloksetta.

Ei kai kampiakselin tai käyttöakselin tarvitse olla jossain tietyssä asennossa että tulee ulos. Ainakin mennyt jollain

väärässä asennossa paikalleen?

 

Heittäkää nyt jotain ideoita tai edes jotain huumoripitoista, ei tätä muuten kestä. Ruattikin johtaa varmaan jo 6-0 kun

tulin muka pikaisesti vaan kattoon ekalla erätauolla jos vaikka akseli olis itestään tipahtanut lattialle.

Link to comment

Mä veikkaan että shimmi ei pysy keskellä ja puree tuohon uraan kiinni, koita kääntää moottori niin että akseli on pystyssä ja sitten koitat varovasti nykimällä ja koputtelemalla ulos.

 

Mutta mikset käännä jakajan päästä 180 astetta.

Link to comment

Onhan sulla bensapumpun pakeliitti pois, jos en aivan väärin muista niin jakajan akseli ottaa siihen kiinni poistettettaessa tai asentaessa... viisammat korjatkoon jos oon väärässä ;)

Link to comment

En tiedä lohduttaako, mutta mulla oli ihan samallainen ongelma etten saanut käyttöakselia pois vaikka kuinka houkuttelin. Viime talvena tuo kone oli auki ja pääsin sitä pöydällä ihmettelemään. Vaikutti siltä, että käyttöakseli jumiutui sen takia että se kääntyi hiukan poikittain siinä vaiheessa kun tuo alapäässä oleva kapea osa nousi pesästään. Kun akseli oli suorassa tuli sujuvasti pois.

Link to comment

Kiitos hyvistä kommenteista, ja lisää saa laittaa, ei vaan lähe.

 

Pakeliitti tuli otettua osina pois, ja olen pohtinut, että voiko joku pakeliitinpala jumittaa tuolla tavalla, mutta olen pyöritellyt tuota konettakin jo useamman kerran oikein ja väärinpäin, niin luulis pakeliitin putoavan johonkin muualle välillä.

 

Eikös tuo shimmilevy ole tuolla ohuessa alapäässä? Voiko se jumittaa ylöspäin vedettäessä? Luulis että sen ulkohalkaisija on pienempi kuin reijän josta sitä koitan ulos eikä näin ollen jumittaisi irrotusta.

 

En tiedä lohduttaako, mutta mulla oli ihan samallainen ongelma etten saanut käyttöakselia pois vaikka kuinka houkuttelin. Viime talvena tuo kone oli auki ja pääsin sitä pöydällä ihmettelemään. Vaikutti siltä, että käyttöakseli jumiutui sen takia että se kääntyi hiukan poikittain siinä vaiheessa kun tuo alapäässä oleva kapea osa nousi pesästään. Kun akseli oli suorassa tuli sujuvasti pois.

Joo, tota mäkin olen kokoajan pitänyt todennäköisimpänä vaihtoehtona, mutta tuntuu oudolta että jämähtää aina ihan samassa kohtaa ja oiken kolahtaa jotain vasten kun nykäsee ylöspäin. Olen myös koittanut ohjailla alapäätä bensapumpun reijästä eri suuntiin, mutta ei mitään vaikutusta.

Yläpään ohjainpinta on kyllä aika lyhyt, joten voi hyvinkin helpolla jumittaa jos menee vähänkin vinoon.

 

Vielä kerran kertauksena. akseli nousee esim. magneetilla todella helposti 14 mm ylöspäin, mutta sitten metalli kilahtaa metallia päin ja liike pysähtyy siihen, jää samalla myös jumiin ja vaatii hieman voimaa että lähtee takaisinpäin. Yritetty myös vähän kovemmalla voimalla vetää koukulla bensapumpun reijästä, mutta kolahtaa samanlailla jumiin.

Link to comment

Mulla oli oireet juuri sammallaisia. Aina samaan kohtaan pysähtyi ja niin kuin seinään. Pumpun reijästä itsekkin sitä yritin ulos auttaa, mutta alapäätä olis pitänyt siirtää kampiakselia kohti.

Voi se silti olla eri ongelma.

Link to comment
Mulla oli oireet juuri sammallaisia. Aina samaan kohtaan pysähtyi ja niin kuin seinään. Pumpun reijästä itsekkin sitä yritin ulos auttaa, mutta alapäätä olis pitänyt siirtää kampiakselia kohti.

Voi se silti olla eri ongelma.

Nyt selvis. Saattoi olla osittain samaa kuin sullakin. Menköön mulla nyt vaikka huonon näön piikkiin.

Eli lopultakin huomasin, kun katsoin sadannen kerran jakajan reikään, että lohkon reikään oli syntynyt pienen pieni pykälä johon käyttöakselin yläpää tökkäsi. Pykälä oli todella huomaamaton, koska ylhäältäpäin katsottaessa pykälä oli tavallaan piilossa, mutta tuntui "herkällä" sormella. Pykälä oli kulunut vain lieriöpinnan toiselle sivulle, öljyreijän yläpinnan kohdalle. Siinä kohtaa ei pitäisi oikein minkään pyöriäkkään, vaan siinä kohdassa on mielestäni jo jakajan jalka, eikä sen pyörivä alapää, tiedä häntä. Annoin kuitenkin pykälälle hieman 360 hiomapaperia ja nyppäsin käyttöakselin pois!

Oli hieman ahdas, mutta tuli kuitenkin lopulta melko helpolla. Uskomatonta, että käyttöakselin yläpää voikin jäädä noin pienen pykälän taakse, toki akselin päässä ei ole mitään pyöristystä vaan terävä kulma.

 

Nyt olen koittanut huuhdella pakeliitin ja messingin muruja öljyn kanssa pois koneesta. Meneekö käyttöakselin alapuolella oleva öljyreikä suoraan öljypohjaan? Ainakin suurin osa muhjusta meni öljyn mukana tuosta reijästä.

 

Tästä taas opimme, että jos alkuperäinen tarkoitus on heittää arpamoottori kiinn ja katsoa kuinka kauan pelaa, niin ei kannattaisi alkaa tehdä "pikku" fiksauksia vaan lyödä kone paikoilleen ja antaa mennä niin kauan kuin rattaat kestää... ei olis ollut näitäkään murheita kun olis antanut tulpanjohtojen olla 180 astetta pielessä kuten edelliselläkin omistajalla, ja ton katkenneen pakeliitinkin olis voinut jättää paikalleen, oli se vaan niin perhanan lujassa eikä olis siitäkään tullut tota paskaa koneeseen.

Link to comment
Jo muutama viikko sitten

mittailin päittäisvälystä ilman stefaa ja valitsin sopivat shimmilevyt aika rennosti ja nyt

kasasin lopullisesti vauhtiksen uudella stefalla ja mittailin uudelleen tuota välystä.

 

Nuo viimeiset sataset saa heittämään riippuen kuinka lujaa tuota vauhtista nykii

edestakaisin, eli millaisilla voimilla nuo lukemat pitäisi ottaa?

 

Jos painan ja vedän vauhtista käsin niin lujaa kuin jaksan, niin saan arvoksi noin 0,11-0,13 mm,

mutta hiemankin vähemmällä voimalla välykseksi tulee vain noin 0,09 mm.

 

Samaan hämäännyin minäkin ja luulin jo että joku on paskana kun tulokset heittelee. Päädyin kuitenkin siihen että ei siellä mikään ole rikki. Pitää varmaan nokan sisäänajon jälkeen vielä mitata päittäinen, jos tuo eeppinen moottoriprojekti joku päivä sattuu valmistumaan.

Link to comment

Tietämättä sen enempää teidän mittausmenetelmistä. Väittäsin että olette varsin tarkkoja mittaajia, jos edes 0,05mm sisään saatte tuloksenne.

 

Hieno pyörä, ilman takkia aika alastoman näköinen.

Link to comment
Laittaisitko muuten jo kohta kuvia kytkinlevy(i)stä ja paineasetelmasta, sen verran erilainen on tuo kuin perus-ilmajäähyvolkkarissa, malttamattomana mie ainakin odotan! Myös paineasetelman käyttömekanismi kiinnostaa kun vasemman käden 5cm liikkeellä on hankala tehdä yhtä paljon pitävää voimaa kun vasemman pohkeen 15cm liikkeellä.

 

Jäi tuo kuvaus kytkimen kasausvaiheessa hieman vähiin, mutta tässä muutama vanha kuva.

Ffab55.JPG

 

Kytkinpaketti muodostuu kolmesta "teräslevystä" ja kahdesta niiden välissä olevasta kytkinlevystä.

Teräslevyt liikkuvat vauhtipyörässä olevia ohjaintappeja pitkin. Vauhtipyörän ja ensimmäisen teräslevyn välissä on 6 kpl puristusjousia jotka painavat teräslevyjä ja kytkinlevyjä toisiinsa. Voima välittyy teräslevyjen kautta kahteen kytkinlevyyn joista voima välittyy vaihteiston booriakselille.

 

Vaihteiston takaa tulee booriakselin keskeltä läpi painintappi joka työntää teräslevyjä erilleen kytkinlevyistä. Vaihteiston takana on vipu joka liikuttaa painintappia kytkinvaijerin välityksellä. Kytkinpaketti ja vaihteisto ovat pyörän alkuperäisiä osia.

 

Kytkin on yllättävän kevyt käyttää. Kytkimen pito pitäisi olla kokolailla riittävä vakionakin, koska se on alunperinkin suunniteltu kovaan military-käyttöön ja onhan rekisteriotteessakin pyörän kokonaispaino huimat yli 600 kg !!! Saa etsimällä etsiä vastaavia lukemia länsimaisista pyöristä. Suuri lukema perustuu sivuvaunuun ja rajuun kantavuuteen. Ei se pyörä kyllä tuolla kuormalla kovin lujaa taitaisi kulkea mutta ei kytkimenkään vielä pitäisi luistaa :)

 

Tehot moottorin vaihdossa kasvavat maltillisesti 32 hevosesta 40 hevoseen, joita tuossa arpamoottorissa saatta olla hieman vähemmänkin.

Toki vääntö ilmeisesti kasvaa hieman enemmän kun iskutilavuus tuplaantuu ja sylintereitäkin on potkimassa puolet enemmän...

 

Nyt tuon pyörän paino taitaa olla alle 200 kg + kuljettaja, joten toivotaan että kytkin kestää nuo kuplan rajut tehot.

Niin, ja muistaahan kaikki, että vaiheita on neljä eteen ja pakki :)

Link to comment

Pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri motoristille:

 

Video ovat peräisin tallin seinällä olevasta 24/7 nauhoittavasta valvontakamerasta josta voi näppärästi jälkikäteen valita alueen ja ajankohdan ja tallentaa videopätkän jälkipolville.

 

Huomaa asiallinen koejärjestely. Bensa kaadetaan suoraan ruuvipuristimeen kiinnitettyyn bensaletkuun, akku ja puola lattialla.

Mahtava fiilis kun lähtee laakista käyntiin (paitsi videolla kun lepsu eka potku). Kone pyörähtää yhdella polkaisulla maksimissaan kierroksen, mutta se tuntuu riittävän, hyvä näin.

 

Puuttuu enää muutama epäoleellinen osa, mm. takajarru, kardaani ja pakoputket...

 

Onko muuten vinkkiä miten sais nuo venttiilikopan alareunat tiiviiksi? Nyt kun pyörä on vinossa seisontatuella, niin toiseen venttiilikoppaan kertyy käydessä varmaan puoli litraa öljyä joka ei pääse takaisin öljypohjaan ja valuu seisoessaan pikkuhiljaa tiivisteen välistä tallin lattialle. Noita tiivisteitä taitaa olla aika monenlaatuisia? Kopat ovat Bugpackin rosteriset ja tiivisteet jotain korkkia.

Link to comment
Pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri motoristille:

https://www.youtube.com/watch?v=xfI1DMis7pQ

 

Video ovat peräisin tallin seinällä olevasta 24/7 nauhoittavasta valvontakamerasta josta voi näppärästi jälkikäteen valita alueen ja ajankohdan ja tallentaa videopätkän jälkipolville.

 

Huomaa asiallinen koejärjestely. Bensa kaadetaan suoraan ruuvipuristimeen kiinnitettyyn bensaletkuun, akku ja puola lattialla.

Mahtava fiilis kun lähtee laakista käyntiin (paitsi videolla kun lepsu eka potku). Kone pyörähtää yhdella polkaisulla maksimissaan kierroksen, mutta se tuntuu riittävän, hyvä näin.

 

Puuttuu enää muutama epäoleellinen osa, mm. takajarru, kardaani ja pakoputket...

 

Onko muuten vinkkiä miten sais nuo venttiilikopan alareunat tiiviiksi? Nyt kun pyörä on vinossa seisontatuella, niin toiseen venttiilikoppaan kertyy käydessä varmaan puoli litraa öljyä joka ei pääse takaisin öljypohjaan ja valuu seisoessaan pikkuhiljaa tiivisteen välistä tallin lattialle. Noita tiivisteitä taitaa olla aika monenlaatuisia? Kopat ovat Bugpackin rosteriset ja tiivisteet jotain korkkia.

 

Itse olen liimannut tiivisteet koppiin ja sen jälkeen vasta paikalleen ja tosiaan vuotavat helposti.

Link to comment

Huomenna putket kiinni ja koeajolle, tai sitten sunnuntaina, tai ens viikolla...

Päivän hölmö kysymys: Mitä luulette, tuleeko ongelmia latauksen kanssa? Laturi ja lataussäädin kuplasta, mutta akku vain 10 Ah moottoripyörän akku. Puskeeko akun paskaksi vai onko akun koolla mitään väliä? Eli luovuttaako tasavirtalaturi vain sen verran virtaa mitä akku haluaa ottaa vastaan vai painaako liikaa ja hajottaa akun? Jännitteenhän pitäisi olla ok.

 

Ffab56.JPG

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...