mun talli projektit. Kannen fiilaus ja virtausmittaus

[metake]

Älkääkä vastatko että jäähdytysteho paranee, koska se ei pidä paikaansa..

 

LOL!

 

Jos joku on onnistunut kirjoittaan fysiikan kaavat uusiksi, niin laittakoon tänne näkyviin ;) Mäkin voin sitten siitä opiskella miten energiatekniikan asiat on kehittyny..

[Guest fgronlun]

Tosta vauhtipyörän sorvauksesta 200mm:ksi: eikö aikuiskoulutuskeskuksessa ole valmis cnc ohjelma tolle muutokselle? Muistaakseni olen nähnyt ripakopallisen vw vauhtipyöriä siellä...

 

Tuosta en osaa sanoa. Mutta hyvä tietää tulevaisuudessa. Vaikka tämän päivän vauhtis hinnoilla ei taida kannattaa noita enää teettää..

[Guest fgronlun]

Älkääkä vastatko että jäähdytysteho paranee, koska se ei pidä paikaansa..

 

LOL!

 

Jos joku on onnistunut kirjoittaan fysiikan kaavat uusiksi, niin laittakoon tänne näkyviin ;) Mäkin voin sitten siitä opiskella miten energiatekniikan asiat on kehittyny..

 

Tuo jähdytys on siitä mielenkiintonen juttu ku siihen vaikuttaa moni asia.

 

Minulla on se mielikuva että jähdytys pinta-ala on nr1. Jos jähdytys pinta-ala on liian pieni voidaan tämän tehoa nostattaa ei jähdytettävän vaan jähdyttävän nesteen/kaasun (ilman) virtauksen nostamisella.

 

Siis jos oletetaan että olis orkkis öljyn jähdytin. Sisään tulevan öljyn lämpötila on 120°C ja ulos tulevan 100°C

Jähdytys ilma olis taas 40° ja ulostuleva 100°C.

Jos me tässä tapauksessa nostetaan öljyn virtausta niin luultavasti öljyn lämpötila ei tule laskemaan hirveesti vaan ulos tulevan jähdytys ilman lämpötilaa nousee entuudestaan..

Siis sitä mukaa ku ulos tulevan ilman lämpötilaa nostetaan nousee myös öljyn minimi lämpötila..siis yllä mainitussa tapauksessa.

 

Mutta jos taas sitten pidetään öljyn virtaus samana mutta nostetaan jähdytys ilman virtausta niin tällä saavutetaan kylmempi ulos tuleva öljyn lämpötila sekä kylmempi öljyn lämpötila..

 

Sittenhän öljyssä on se huono puoli että öljyyn on helppo siirtää lämpöä mutta taas öljystä pois lämmön saaminen on hankalampaa. Syy tähän on sen viskositeetin muuttuminen kylmetessä. Siis öljy hyytelöityy pintaan ja siten alkaa toimiin lämpöeristeenä jähdyttävän pinnan ja itse öljyn välissä...

 

Huh huh oliskohan tätä voinu saada enemmän sekavammaksi...

[metake]

Öljystähän koetetaan jäähdyttimellä poistaa lämpöenergiaa, eli ei suoranaisia lmpöasteita, vaikka ne käsikkäin kulkeekin. Jäähdyttimellä on tietty jäähdytysteho, jota ei voida virtauksella muuttaa (jos ei mennä ihan ääripäihin, mutta nyt ei mennä). Kennon jäähdytystehoa voi parantaa ilmankiertoa parantamalla, kuten yllä jo todettiin, mutta ei puututa nyt siihenkään.

 

Otetaan arvot hihasta: kennoon työnnetään litra 100 asteista öljyä, ja saadaan ulos litra 80 asteista öljyä. Nostetaan virtausta niin, että työnnetään kennoon 2 litraa 100 asteista, niin saadaa ulos 2 litraa 90 asteista öljyä. MUTTA, molemmissa tapauksissa öljystä on poistunut sama määrä lämpöenergiaa, ja vain tällä on merkitystä. Asteet ei lämmitä konetta jos virtaavan öljyn määrä on mitätön, eikä virtaava öljy lämmitä konetta jos asteet ovat mitättömät.

[mikko k]

Öljystähän koetetaan jäähdyttimellä poistaa lämpöenergiaa, eli ei suoranaisia lmpöasteita, vaikka ne käsikkäin kulkeekin. Jäähdyttimellä on tietty jäähdytysteho, jota ei voida virtauksella muuttaa (jos ei mennä ihan ääripäihin, mutta nyt ei mennä). Kennon jäähdytystehoa voi parantaa ilmankiertoa parantamalla, kuten yllä jo todettiin, mutta ei puututa nyt siihenkään.

 

Otetaan arvot hihasta: kennoon työnnetään litra 100 asteista öljyä, ja saadaan ulos litra 80 asteista öljyä. Nostetaan virtausta niin, että työnnetään kennoon 2 litraa 100 asteista, niin saadaa ulos 2 litraa 90 asteista öljyä. MUTTA, molemmissa tapauksissa öljystä on poistunut sama määrä lämpöenergiaa, ja vain tällä on merkitystä. Asteet ei lämmitä konetta jos virtaavan öljyn määrä on mitätön, eikä virtaava öljy lämmitä konetta jos asteet ovat mitättömät.

 

Eikx tää nyt mene just niin, että jos kennoon työnnetään litra ölkkiä x ajassa, niin se tulee ulos x lämpöisenä ja jos sinne työnnetään kakx litraa ölkkiä samassa ajassa, niin se tulee ulos kuumempana, kuten kirjoitit?? Eli silloin kyseessä on öljyn virtausnopeus, jota laskemalla saadaan ölkki ulos viileämpänä? Eli mitä suurempi ja avarampi kenno on, niin sitä enemmän öljyn virtaus hidastuu ja sitä enemmän öljy luovuttaa lämpöään? Mitä tekemistä tässä on öljyn lämpöenergialla? Eihän sitä energiaa käytetä mihinkään, vaan tarkoitus on saada öljy sopivaan lämpötilaan sen voitelevuuden ja ominaisuuksien optimoimiseksi? Emmä mitää ymmärrä, kun en oo ingenjööri, eikä musta enää näin vanhana tuukkaa.. Lisäksi flunssa ja räkätauti vaivaa...

[metake]

Öljystähän koetetaan jäähdyttimellä poistaa lämpöenergiaa, eli ei suoranaisia lmpöasteita, vaikka ne käsikkäin kulkeekin. Jäähdyttimellä on tietty jäähdytysteho, jota ei voida virtauksella muuttaa (jos ei mennä ihan ääripäihin, mutta nyt ei mennä). Kennon jäähdytystehoa voi parantaa ilmankiertoa parantamalla, kuten yllä jo todettiin, mutta ei puututa nyt siihenkään.

 

Otetaan arvot hihasta: kennoon työnnetään litra 100 asteista öljyä, ja saadaan ulos litra 80 asteista öljyä. Nostetaan virtausta niin, että työnnetään kennoon 2 litraa 100 asteista, niin saadaa ulos 2 litraa 90 asteista öljyä. MUTTA, molemmissa tapauksissa öljystä on poistunut sama määrä lämpöenergiaa, ja vain tällä on merkitystä. Asteet ei lämmitä konetta jos virtaavan öljyn määrä on mitätön, eikä virtaava öljy lämmitä konetta jos asteet ovat mitättömät.

 

Eikx tää nyt mene just niin, että jos kennoon työnnetään litra ölkkiä x ajassa, niin se tulee ulos x lämpöisenä ja jos sinne työnnetään kakx litraa ölkkiä samassa ajassa, niin se tulee ulos kuumempana, kuten kirjoitit?? Eli silloin kyseessä on öljyn virtausnopeus, jota laskemalla saadaan ölkki ulos viileämpänä? Eli mitä suurempi ja avarampi kenno on, niin sitä enemmän öljyn virtaus hidastuu ja sitä enemmän öljy luovuttaa lämpöään? Mitä tekemistä tässä on öljyn lämpöenergialla? Eihän sitä energiaa käytetä mihinkään, vaan tarkoitus on saada öljy sopivaan lämpötilaan sen voitelevuuden ja ominaisuuksien optimoimiseksi? Emmä mitää ymmärrä, kun en oo ingenjööri, eikä musta enää näin vanhana tuukkaa.. Lisäksi flunssa ja räkätauti vaivaa...

 

Kumpi jäähdyttää 100 asteista konetta paremmin, desilitra 20 asteista öljyä, vai 2 litraa 60 asteista öljyä?

 

Pointti on siinä, että 100 asteista konetta viilentää yhtä hyvin 2 litraa 90 asteista öljyä, kuin litra 80 asteista. Ei pelkkä öljyn lämpötila ratkaise mitään, kuten ei myöskään pelkkä öljyn määrä, yhteisvaikutus on se mikä ratkaisee, ja se yhteisvaikutus on se lämpöenergian määrä.

 

Jäähdytyskennolla on tietty kyky poistaa öljystä lämpöenergiaa, ja sitä kykyä ei öljyn virtausnopeus muuta.

[Ketsa]

Voin ny helevetti. Jos samaan auton öljyn jäähdytyskiertoon vaihedetaan puolet poikkipinnaltaan suurempi kenno, niin öljyn virtausnopeus kennon kohdalla laskee ja öljy jäähtyy kennossa enemmän. Ja tietysti se johtuu siitä, että suuremman kennon jäähdytysteho on parempi kuin alkuperäisen.

Onko Metake lukenut taassa ooppeli-foorumia, vai mistä mieleen tuli että moottoriin menevän öljyn määrää vähentämällä jäähdytystehoa oltaisiin parantamassa? ;-)

[Guest fgronlun]

Öljystähän koetetaan jäähdyttimellä poistaa lämpöenergiaa, eli ei suoranaisia lmpöasteita, vaikka ne käsikkäin kulkeekin. Jäähdyttimellä on tietty jäähdytysteho, jota ei voida virtauksella muuttaa (jos ei mennä ihan ääripäihin, mutta nyt ei mennä). Kennon jäähdytystehoa voi parantaa ilmankiertoa parantamalla, kuten yllä jo todettiin, mutta ei puututa nyt siihenkään.

 

Otetaan arvot hihasta: kennoon työnnetään litra 100 asteista öljyä, ja saadaan ulos litra 80 asteista öljyä. Nostetaan virtausta niin, että työnnetään kennoon 2 litraa 100 asteista, niin saadaa ulos 2 litraa 90 asteista öljyä. MUTTA, molemmissa tapauksissa öljystä on poistunut sama määrä lämpöenergiaa, ja vain tällä on merkitystä. Asteet ei lämmitä konetta jos virtaavan öljyn määrä on mitätön, eikä virtaava öljy lämmitä konetta jos asteet ovat mitättömät.

 

Tässä olen samaa mieltä. Siis kummassakin tapauksessa moottorissa oleva öljyn lämpötila pysyy samana.

Mutta sen taso vois olla liian korkea käytettävään öljyyn nähden.

 

Se mitä mihin itse haluan selvittää on se että ku puhutaan yleensä auton moottorista niin öljyllä halutaan jähdyttää moottoria että sen lämpö ei nouse esim yli 100 asteen (siis öljyn).

 

Ku viritetään niin jähdytettävä öljymäärä lisääntyy tai kuten sanoit lämpöenergian määrä nousee. Siis jos haluttais pitää öljyn lämpötila aisoissa pitäis olemassa olevalla jähdyttimellä lisätä öljyn virtausta. Tästä ei monesti olekkaan mitään hyötyä koska jähdyttävän ilman määrä ei nosteta. Silloin tulee juuri tuo ongelma että jähdyttimeltä ulos tuleva ilman lämpötila on liian korkea. Siis yli sen lämpötilan mitä haluttais jähdytetyn öljyn lämpötilan olevan.

 

Toinen ja normaalein ratkasu on että asennetaan isompi lauhdutin. Tässä tapauksessa jähdyttimestä ulos tulevan öljyn lämpötila on alhasempi ja siksi kone käy kylmempänä.

Syy tähän on se että lämmitetään suurempi määrä ilmaa ja lämpöä oljystä siirtyy enemmän ilmaan..

 

Tai jotain sinnepäin.. :)

 

EDit oli tullu jo muita vastauksia tätä ruksates :)

 

 

 

 

Eikx tää nyt mene just niin, että jos kennoon työnnetään litra ölkkiä x ajassa, niin se tulee ulos x lämpöisenä ja jos sinne työnnetään kakx litraa ölkkiä samassa ajassa, niin se tulee ulos kuumempana, kuten kirjoitit?? Eli silloin kyseessä on öljyn virtausnopeus, jota laskemalla saadaan ölkki ulos viileämpänä? Eli mitä suurempi ja avarampi kenno on, niin sitä enemmän öljyn virtaus hidastuu ja sitä enemmän öljy luovuttaa lämpöään? Mitä tekemistä tässä on öljyn lämpöenergialla? Eihän sitä energiaa käytetä mihinkään, vaan tarkoitus on saada öljy sopivaan lämpötilaan sen voitelevuuden ja ominaisuuksien optimoimiseksi? Emmä mitää ymmärrä, kun en oo ingenjööri, eikä musta enää näin vanhana tuukkaa.. Lisäksi flunssa ja räkätauti vaivaa...

 

Tuo lämpö energia on juuri se mitä halutaan pois koneesta. Lämpö energia on jopa aika suuri normi moottorissa. Jos kone teho on 100kw niin jäähdytyksen kautta pitää hävitää toiset 80kw.

Siis 100 hepan koneessa häviää ilmaan noin 80hv.

 

Jokainen voi kattoa kuinka iso on saunan sähkö kiuas ja kuinka nopeeta sauna lämpenee ;)

 

Se vaan on ongelma jos pelkästään ajattelee sokeasti lämpöenergiaa niin tuon 80kw voi hävittää joko konelämpötilalla 100°C tai 150°C

 

Tuostahan suurin osa poistetaan ilma flektillä mutta uskon viritetyssä ilma koneessa pitää myös öljyn kautta hävittää hyvin suuri määrä..

 

Tässä on muuten lista kuinka polttoaineessa oleva energia käytetään otto moottorissa

Kampi akselilta saadaan noin 30%

Kitka, pumppaus ja dynaamisina häviöinä 7%

Lämpösäteilynä 9%

jähdytyksen kautta 16%

lämpönä pakokaasujen kautta 38%

 

 

 

Mutta tulipa taas juteltua teoriaa sinne tänne..

Ja sanon että kyllä itte pikkasen epäilen tuon öljyn jähdyttimen toimintaa... Mutta kuten aikasemmin totesin niin kokeilemalla se selvinee..

[DWL_Puavo]

Sorry vielä offtopic-härkkiminen, mutta ymmärtääkseni tälle on aika selkee ratkaisu: pinta-alan lisäksi jäähdytystehoon vaikuttaa lämpötilaero jäähdyttävän aineen (ilma) ja jäähdytettävän aineen (öljy) välillä. Jos oletetaan että jäähdyttävä aine (ilma, alumiinin välityksellä) on vakiolämpötilainen, niin tällöin lämpöenergiaa jäähdyttimellä voidaan poistaa sitä enemmän, mitä kuumempaa jäähdytettävä aine (öljy) on.

 

Tällöin, mitä enemmän kuumaa öljyä tungetaan jäähdyttimen läpi, sen enemmän siitä saadaan lämpöenergiaa poistettua koska öljyn lämpötila säilyy korkeampana myös jäähdyttimen poistopuolella koska sen lämpötila ei ennätä laskea niin paljoa jäähdyttimen läpi kulkiessaan. Tällöin myöskin jäähdyttimen lämpöä poistava "hyötysuhde" pysyy mahdollisimman suurena.

 

Vielä esimerkinomaisesti:

 

Sovitaan jäähdytysilman lämpötilaksi 20 astetta. Jos ajatellaan että jäähdyttimeen tulee öljy 100-asteisena ja laskee halutulla virtauksella jäähdyttimen jättöpäätyyn mennessä jollain virtauksella 20 asteeseen. Tällöin jäähdyttimen "jättöpääty" ei enää jäähdytä sitä öljyä yhtään, ja jäähdyttimen hyötysuhde heikkenee sitä mukaa kun öljyn lämpö lähestyy jäähdyttävän aineen lämpötilaa.

 

Sen sijaan jos virtausta kasvatetaan, jäähdyttimen jättöpäässä öljy on vaikka 40-asteista, ja tällöin jäähdyttimellä on vielä öljyä jäähdyttävä vaikutus loppupäässäkin koska lämpötilaero jäähdyttävään ilmaan on olemassa.

 

Menikö ihan mehtään :)

 

Puavo / DWL

[Lasse]

Oliskoos näistä iloo murheeseen:

 

http://www.setrab.se/uploads/media/Prod ... ish_01.pdf

 

Tahi

 

http://www.setrab.se/uploads/media/Prod ... ish_01.pdf

[metake]

Voin ny helevetti.

 

..keleen Ketsa, ei kai näitä ny sun kanssa tarvi vääntää ku tiedät nää jo valmiiks, kiusaat vaan taas hidasta hämäläistä :D

 

Enhän mä nyt niin kirjoittanut, että öljyä hidastamalla jäähdytysteho paranis, ja jos kirjoitinkin niin en tarkoittanut, ja jos tarkoitinkin niin se oli vahinko..

 

Selvennyksi selitän nyt vielä kerran, ainakin yritän..

 

Jos verrataan kahta kennoa, joista toisessa on enemmän putkia, mutta pienempiä, ja toisessa vastaavasti vähemmän mutta suurempia, siten että putkien yhteispoikkipinta-ala on sama. Niin kokonaisvirtausnopeus ja -määrä on sama, mutta useammilla ja pienemmillä putkilla oleva kenno jäähdyttää paremmin. Vastaavasti jos lisäät kennon pinta-alaa, niin tietysti se jäähdyttää paremmin, mutta se EI johdu virtausnopeuden muutoksesta, vaan tietysti pinta-alan kasvusta.

 

Siis sillä virtausnopeudella ei ole merkitystä jäähdytystehon kanssa, se oli se mun ainoo pointti.

[JaniM]

Eli jäähdyttävän/luovuttavan pinnan pinta-ala vissiin se haettu asia.

[DWL_Puavo]

Siis sillä virtausnopeudella ei ole merkitystä jäähdytystehon kanssa, se oli se mun ainoo pointti.

 

On sillä jos et miun aikaisempaa saivartelua vääräksi todista :) Sama jäähdytin mutta 2 eri virtausnopeutta -> väitän että suuremmalla virtausnopeudella öljy luovuttaa enemmän energiaa (ei huomioida kitkaa, öljyhän on liukasta, jätetään lisäliikkeen tuottamisen vaatima lisäenergiatarvekin huomiotta ja oisko vielä jotain pientä tekijää)

[metake]

väitän että suuremmalla virtausnopeudella öljy luovuttaa enemmän energiaa

 

Väitä vaan ;) Siinä olet ihan oikeassa, että mitä suurempi lämpötilaero, niin sitä parempi on kennon hyötysuhde, ja sitä suurempi on kennon jäähdyttävä vaikutus. Mutta jos ei huomioida kitkaa niin ei huomioida tuota hyötysuhdettakaan :)

 

Mä voin joku päivä kaivaa ihan laskennallisen kaavankin tuohon, jos jaksan, ja jos jotakuta kiinnostaa, jota kyllä suuresti epäilen..

[mikan]

Eiköhän pojat odotella kuumaa kesää, niin sitten saadaan mittaustuloksia paljonko tämän tuplaturbon öljynlämmöt oikein on...

 

t. Mika

[mikko k]

Meinaakko ihan tosissas käyttää noin tukkoista kennoa öljyn jäähdytykseen?? 8-/ Putkien pinta-ala on ihan olematon!

 

Aikamoisen tuuletuksen sain näköjään ajalliseksi... Noh, silti oon sitä mieltä, että kenno vaikuttaa kovin pieneltä ja tukkoiselta. Olkaat Te Hyvät Insinöörit mitä mieltä tahansa! ;-D

 

Olis kyllä aikanaan kiva tietää, että miten paljon on öljyllä sekä lämpöä että painetta ennen ja jälkeen tuon jäähdyttimen... Eikx ne kerro aika tarkasti tuon toimivuuden, ilman laskentakaavoja... :-)

[Guest fgronlun]

Hyvä että synty pikkasen väittelyä ja jos aika vaan antaa myötä niin voin tuosta jähdyttäjästä mitata in/out lämpötilat sitten joskus..

 

Hiljalleen on projekti edistyny ja eilen onnistuin sen ekaa kertaa starttaamaankin. Jotain pientä häikkää webereissä kyllä oli koska ei tahtonu käydä tyhjäkäyntiä, piänee varmaan tarkistaa tuo tyhjäkäynti piirit ja suuttimien koot.

 

Helppona väliaikais ratkasuna pistin dellortot kiinni ja kyllä alkas paljo nätimmin käymään. Pitihän ilman painekoteloita kokeilla pikkasen pihassakin että kuinka sutii ja hyvinhän se jakso kesa palloilla sutiakkin :D

 

Loppuviikosta pitää yrittää saada painekotelot asennettua ja hyvällä tuurilla vois viikonloppuna alkaa kattoon paljo tehoo tuo ny antais talvi pakkasilla..

 

pikkasen kuvitusta

 

 

Tulipa pieni videokin otettua tänään. Kaasareita ei ole tullu vielä ollenkaan säädettyä ja hyvinhän sen kuulee ku ampuu toisesta putkesta. Muuten olen erittäin koneen luonteeseen ja uskon että tästä tulee hyvin mielenkiintonen ku vaan ylipaine pääsee kaasareihin saakka..

 

[Guest fgronlun]

Pientä uppdate taas.

Tänään tuli sitten saatua kaikki painekotelot ym nippelit kiinni. Pitihän sitä myös olla koeajamassakin mutta ei siitä oikein tahtonu tällä säällä tulla yhtaan mitään. Paikottain löyty kyllä vähä asfalttia mutta eipä se ylipaine sieltä vielä ainakaan tahtonu tulla esille. Mutta eipä tuota ole säädettykkään ollenkaan vaan viime kesän säädöillä yritettiin.

 

Perjantai on sitten pyhitetty penkitykselle ja pitääpä toivoo että saa kaikki toimiin toivotulla tavalla...

 

Tässä ny sitten kuvat lopullisesta konehuoneesta..

 

 

 

Pitääpä toivoo että saa sitten seuraavaksi esitellä teho käppyröitä..

[vesav]

Hyvältä näyttää!

[Guest fgronlun]

Ensimmäinen vastoinkäyminen nyt takana. Ehdin ku ehdin saada auton penkkiin jo tänään ja illan saavutus oli kai taas sulanu mäntä :(

Jälkiviisaana niin tuo oli aika odotettavaa koska kuitenkin vaan orkkis valu männät. Yllätyksenä oli taas sitten että antautu näinkin helpolla. Yritin kuitenkin olla suht varovainen ja seokset pysy kuitenkin rikkaalla..

 

Toinen hyvin negatiivinen tulos oli ahtimet. Ahto paine nousee hyvin jo alhalta ja asettuu siihen 1.3bar kevyesti. Negatiivinen asia on sitten se että pakoputken vastapaine ampuu heti kättelyssä taivaisiin..

1.3barin ahdoilla niin vastapaine on 2.6bar joka on aivan liikaa. Yllätyin tuosta koska luulin että olis ollut marginaalia enemmän..

 

Tässä pikkasen mitta dataa. Punainen ja vihree on ahtimien pakopaineet ku taas sininen on ahtopaine.

 

Tämä loggaus on toiseksi viimeisestä vedosta ja tämän vedon jälkeen alko sitten huohottaan kunnolla viimeisen vedon aikana..

 

Mittauksia kattomalla voi jo olettaa että mäntä ollut jo rikki tässä vaiheessa.. Selityksenä on että ahto paine on koko matkan alle pakoputken paineen sekä toinen pako paine käyristä nousee ihan omaa tahtia..

Mutta jos mitään vikaa ei ole niin vaatii nokka akselin vaihdon jos meinaa saada tästä koneesta tehoa irti "kevyesti" eikä väkisin "painamalla" nykyisillä ahtimilla. Taas jos haluu pitää tuon kireen vapari nokan joutuis ettiin isommat ahtimet...

 

Tulipa vedettyä yks dyno vetokin mutta tulos ei ollut hirveen maritteleva mutta 3 käyvästä koneesta ei mitään hirveitä voi odottaa.. Huippu teho vaan on hirveen alhalla joten sopis että ahtimet kuristaa oikein kunnolla..

Tulos tais olla 117 rhp ja vääntöö oli 205Nm joten paljon alle sen mitä tuosta pitäis saada.

 

Seuraavaksi pitääkin sitten vaihtaa tako männät ja pikkasen miettiä pitäiskö nokka vaihtaa miedompaan..

Pitää pikkasen vetää mietintä myssyä syvemälle ja miettii koneen konceptia uudelleen..

 

Vielä ei kirvestä heitetä ja uskon kuitenkin vielä että voi saada tämänkin paketin toimiin. Mutta mitään kauheita tehoja ei taida näillä palikoilla irrota...

[mikan]

Aika kovat pakopaineet, kun ottaa huomioon että periaatteessa alle litrainen mosa per ahdin. Mistäs nää puhaltimet taas olikaan ja paljonko on turbiinin a/r?

 

t. Mika

[Guest fgronlun]

Aika kovat pakopaineet, kun ottaa huomioon että periaatteessa alle litrainen mosa per ahdin. Mistäs nää puhaltimet taas olikaan ja paljonko on turbiinin a/r?

 

t. Mika

 

pakopuolen A/R tais olla 0.34 joten mikään iso tuo ei ole.

Ittellä menny koko työpäivä mietties ja tullu pikkasen siihen lopputulokseen että olisikohan mulla joku villin puoleinen ahtoapaine vuoto..

Tai on melkein pakko olla vuoto koska pakopaine on heti korkeempi ku kone alkaa ahtaan..

 

Pitää vaihtaa männät tänään ja jos ehtii niin kokeilla sitten vähä lisää penkissä. Jos tuo ei ala toimiin sittenkään niin on nokka akselin vaihto edessä..

Kiltimmällä nokalla niin ei olis samaa haittaa tuosta korkeesta pakopaineesta...

[mikan]

0.34 on tosiaan ihan pienimmästä päästä mihin olen törmännyt. Mistä vehkeestä nuo ahtimet on alunperin?

 

t. Mika

[DWL_Puavo]

Noita GT1544:iä on ollut ainakin erilaisissa dieseleissä (VAG, Pösö, ooppeli ainkain) välillä 1.4 - 1.9 litraa, esim. jossain passatin 1.9tdi:ssä. Miullaki pari tuollaista odottaa 2.4 ltr dieselahtamista, toivottavasti fgronlundin pakopaineet laskee tai voi olla kohta myynnissä :)

[Guest fgronlun]

Nytt alkaa bonito oleen huipputehoin puolesta säädöissä.

Kaiken mailman ongelmia on ollut tässä ja konekin ollut irrotettuna jo 3 kertaa. Eka kertahan meni tuon mäntä harjottelun piikkiin toinen oli tuo vauhtipyörän stefan ja viimesin oli sitten moka moka tippunu prikka imukanavassa.

 

Tulipa tuon prikan irrotuksen yhteydessä vaihdettua nokkakin miedompaan.

 

Aikasemmin ehdin jo kehuskella paremmalla väännöllä mutta se osottautu mittaus "virheeksi". Alkas nimittäin itteä vaivaamaan tuo vääntö ja kuinka alhasella kierrosluvulla se tuli. Tänään sitten piti alkaa tutkiin koska kone kuullosti kiertävän mutta kiekka mittari näytti vaivasta 5000rpm. Toisella kierrosluku mittarilla sitten sain uskottavia numeroita johon pysty uskomaan.

Mutta tähänkin tahtoi tullu aika rankan puoleisiä sytty häiriöitä. Loppujen lopuksi oli pakko sitten alkaa tutkiin mikä on pielessä. Yksi vika oli kuoriutunut johto jakajan sisällä. Tämän jälkeen sytty toimi pari puhdasta vetoa kunnes pimeni sitten kokonaan. Joten aika finaalissa tuo taisi sitten olla. Tuo oli kuitenkin joku 70 luvun Lumenitionin joka pyöriny tallissa..

 

 

Tosiaan alkujaan minulla oli aika kireän puoleinen vapari nokka koneessa. Alkasin sitten epäröimään että antaisiko kiltimpi nokka kuitenkin paremman tehon koska turbo ahdistaa kuitenkin sen verran kierroksilla. Onneksi tuli ostettua pikkasen varaosia ja yhtenä löytönä oli Englen41 nokka-akseli.

Asteita tuossa on 284°ja nostoa nokalta mitatuna 10.7mm. Joten lauantaina sitten päätin että vaihdampa tuon sitten "yhtäkkiä"

Talli kaasuttelulla ei vaikuttanu olevan paljoo eroa mutta penkissä sitten näki jo pikkasen. Vertailuna tämä ei ole ehkä paras koska kumpikaan veto ei ole optimaalisilla suuttimilla vaan kone käy erittäin rikkaalla. Molemissa on kuitenkin sama ahtopaine(0.8bar). Heppa määriä ei kannata sokeesti kattoa ja koska olin hivenen varovainen en viittiny hirvesti huudattaa tuolla kiltimmällä nokalla. Mutta se on selvää että alavääntö ainakin leveni hivenen.

Musta viiva 284 nokalla ja punainen 296°

(penkitys arvot viittellisiä)

 

Tässä pikkasen pako/ahtopaine loggausta

 

Sitten seuraavaksi nypin hukkiksien letkut irti. Alussa piti pikkasen painia sytyn kanssa koska tahto keskikierros alueella nakuttaa. Sytyn säädön jälkeen piti sitten vetää varovainen veto ja kattoa mihin ahtopaine asettuu. Tuloksena sopiva ~1.6bar ahtopaine :)

Loggausta kuitenkin tarkemmin kattomalla huomasin että lamdassa on heittoa. Tai lamdan hyppiminen laihemmalle vedon aikana. Hyvä selitys tuolle voisi olla että on ollu sytty häiriö jonka takia palamatonta seosta päässy putkeen...

 

Pikkasen väsytti ruuvaaminen joten olin hyvin varovainen sytyn kanssa. Ekassa ja sitten ainoassa mittaus vedossa saatin seuraavanlainen tulos. Vertailuna 0.8bar veto. Huipputehoksi tuli sopiva 208 takapyöräheppaa joten tämän moottorin tavote saavutettu. 15% vaihteisto häviöllä aletaan oleen lähellä 240 koneheppaa..

Jos tuota viittis pikkasen hiplata ja säätää sytyn ennakkokäyrä optimaaliseksi niin vois olla mahis saada kutiteltua 5-10 heppa lisää (tai toivos on ainakin hyvä elää..)

 

Tämän vedon jälkeen oli aikomus kokeilla hivenen enemmän syttyä mutta se kokeilu loppu lyhyeen sytyn pimennettyä..

Mutta hyvä puoli tällä kertaa on se että rauta pysy sisällä ja mitään kummallisia sivuääniä ei tullu..

 

Viimeseksi vielä vertailu viime kesäiseen moottoriin. Vakio venoilla ja suht vakioilla kansilla ei taida tuosta hirveesti enempää löytyä...

 

Kokeilin seuraavassa osotteessa ( http://www.squirrelpf.com/turbocalc/index.php ) pikkasen täyttää arvoja ja hirveen hyvältä ei näytä.. Koneen sylinteri täytös (VE) turhan alhananen olisko ollu 74% huipputehon paikkeilla sekä turbokartalla niin ahdin liikkuu hyvin lähellä sakkaus rajaa. Tuo sakkaus raja vois hyvinkin pitää paikkansa koska ahtimista lähtevä ääni ei ollut täysin puhdasta vaikka selvää sakkausta ei kuulunu. Tässä kuva kompressori kartasta

http://www.squirrelpf.com/turbocalc/gra ... duct_id=19

 

Joten helppoja heppoja on piilotettuna kansissa ja olis mielenkiintonen kokeilla kairata kansia ja kattoa nouseeko teho millä lailla..

 

Teoreettisesti ainakin jos sais VE nostettua sen 6% niin samalla ahtopaineella pitäis löytyä se 15-20 heppaa lisää...

Mutta en tiedä mitä kuinka helppo olis vielä löytää se lisä virtaus vakio venoilla...

[Guest fgronlun]

Pientä uppdeittii taas.

 

Sytty tosiaan pimeni viimeksi ja korvaava sytty löyty aircooledin sivulta. Ihan mielenkiinnosta oli pakko kokeilla tuota niitten vastaavaa mallia petronixin valmisteelle. Pientä veistämistä aluslevy vaati että sopi alipaine kellolla olevaan jakajaan. Toinen huomioitava juttu oli että koska alipaine kellolla olevassa jakajassa on tavallaan 2 aluslevyä niin tulee tuo mokkula liian korkeelle siihen magneetti rinkulaan nähden. Tuon sai hyvin korjattua ku hio pyörittäjästä pikkasen matskua pois ja asetti rinkulan pikkasen korkeammalle. Muuten mitä tuli tänään kadulla kokeiltua niin hyvin pelittää joten oli vaatimattoman hinnan arvonen.

 

Sitten itte autoon. Koska alko asfaltti olemaan esillä ja kuivaa niin oli pakko päästä pienelle koeajo lenkille. Positiivisena puolena pitää sanoa että hyvin toimi mosa normaali ajossa ei käyttäytyny yhtään hektisesti tai että olis ollu vaikee liikkeelle lähdös. Joten aika sopiva tais tuosta vauhtiksesta tulla itte auton painoon nähden.

 

Mitä vetoihin tulee niin pientä hakemista oli sytyn kanssa ja jälleen tahto olla nakutuksen kanssa pientä painimista. Mutta kyllä muuten pisti hymyn suulle ku kiiihdytyksess niin aina 2 vaihteella häviää pito ku ahdin orkesteri pääsee laulaan :D

 

Välillä meinas olla pieniä läheltä piti juttuja ku tuli mustaa jäätä tai oli liian innokkaana kaasun kanssa märällä asfaltilla.

 

Kyllä se vaan taas pitää sanoa että turbo tai turbot niin ovat aina positiivinen yllätys ku niillä pääsee ajamaan.

 

Seuraavaksi niin hiukoo hirveesti yrittää kansia kairata ja löytää pari piilossa olevaa heppaa.. Mutta todellinen tarve olis kyllä löytää seuraavaksi kaikki säädöt kohilleen ja palata takas laillisiin HV lukemiin.

 

Ittestä kyllä alkaa tuntuun että omilla taidoilla aletaan olemaan niissä hv lukemissa mitä helposti on saatavissa "orkkis" 1600 koneesta. Toinen epävarmuus tekijä on kyllä nämä kaasarit tahtoo tuo luottamus olla aika huono ku aletaan leikkiin korekilla ahdoiilla. Sen on huomannu että hirveesti ei varota ku alkaa huohottimesta lykkään öljyä..

 

Mutta omalta osalta alkaa tämä twin projekti olemaan tässä. Seuraavaksi pitäsi alkaa kaivaan stroker osat esille ja alkaa veistään imu/pako sarjaa....

 

Tässä pieni video kännykällä otettuna

 

[peeki]

Mikä jakaja ja paljonko maksoi?

[Guest fgronlun]

Mikä jakaja ja paljonko maksoi?

 

Jakaja on "vakio" muokattu jolle annettu rälläkkää, vinkua ja pikkasen porakonetta :D mutta sytytys mokkula on tämä:

http://www.aircooled.fi/shop/index.php?productID=1558

 

Tuohan on tarkotettu 009 jakajalle mutta pienellä säätämisellä sai hyvin toimiin alipaine jakajassakin.

Ensivaikutelma on hyvin positiivinen ja normi motonetin puolalla vaikuttaa kipinä riittävän.. Mutta tuo pitää vielä penkis varmistaa.

[Guest fgronlun]

Heh taitaa jonkin sortin kirous vaivata tätä konetta.. Tai sitten vaan pitäis keventää kaasu jalkaa ja oppia kuunteleen konetta.

Viime ajo session lopulla alkas kampikammio huohotus oleen sitä luokkaa että seuraava 5 täyskaasu vedon huolto oli edessä.

Kone irti ja palasiksi ja tulipa opittua taas jotain uutta :)

 

Se että kone alkaa naputtaan täys kaasu vedossa niin kannattaa päästä kaasu saman tien.. Eikä luulla että kyllä se tuota kestää. Nimittäin oli saldona 2 hajonnutta mäntää sekä yksi sulanu sitten yksi haljennu pytty ja 3 kpl banaanina olevaa kiertokankea :D

Mitähän nuo saksan insinöörit on miettiny ku ei kestä yhtään ahtopainetta.. Kyllä osat on paskoja jos ei kestä 4 kertasta tehoa :D :D

 

Seuraavaksi sitten on ohjelmassa pikkasen yrittää säätää ahtoapaine jonnekkin tuonne 1bar hujakoille. Mittauksien mukaan pakopaineet suht järkevät tuolla tasolla ja jos tuota nakutusta sais jotenkin aisoihin. Taidan vielä joutua tuota jakajaa muuttaan pikkasen kiltimmäksi että antaa ennakkoa pikkasen vähemmän...

 

Onnekis löyty pikkasen ettimällä pro race kanget yhdestä kampipaketista. Noille tulee turbo jumalan kastajaiset rasvanliotus aineessa ja siihen loppuu hifistelyt.. :)

Onnekis tuli hankittua vara takoset männät joten niillekkin tulee nytte käyttöä.. Ja onhan mulla vanhasta sarjasta 1 kpl varalla jos taas pääsee innostumaan..

 

Yhteen vetona pitää sanoa että ku tuli mitattua nuo pakopaineet niin ymmärtää miksi kaikki turbo gurut aina on hermona vastapainesta. Kansia tarkastelemalla niin huomaa kuinka löytyy nakutus merkkejä pako venan ympäriltä mikä omasta mielestä viittaa juuri korkeaan vastapaineeseen.

 

Valitettavasti ei tullu otettua kuvia..

[SePi]

Otit siis savut taas kerran ;-)

[Guest fgronlun]

Otit siis savut taas kerran ;-)

 

Osuvasti sanottu. Tai voi sanoa että tuli öljynvaihto tehtyä huohotus putken kautta..

 

Tosiaan alkaa kone pikku hiljaa taas oleen nipussa. Työlistalla olis pikkasen tukea taka "haarukkaa" sekä kone tyynyt vaihtaa joko uusiin tai jäykempiin. Olis kiva pikkasen pystyä sutiin ilman että paikat irtoo hampaista..

 

Tulipa tallilla pikkasen otettua kuvia noista tuhotuista osista. Kyllä se pikkasen pistää hymyilyttään ku tuonkin verran saa tuhoa aikaan.. Tosissaan pitäis kai ottaa lunta pipon alle ennen seuraavaa koeajoa sekä putsata korvat vaikusta..

 

 

 

 

 

Pienenä loppu kevennyksenä pieni vihi tulevasta..(joskus vuonna 2032)

Tästä olis aikomus tehdä imuri kampikammioon koska nuo männät menee niin herkästi.. Sais kampikammio paineet pidettyä aioissa..

[Guest fgronlun]

Pientä päivitystä.

 

Pienien alkuvaikeuksien jälkeen alkaa näyttään että on löytyny hyvä kompromissi tehon ja kestävyyden suhteen.

 

Jakajaan tein pienen muutoksen jolla rajaan maksimi ennakkoa ja vaikuttaa että kone ei ole enää niin herkkää nakuttaan.

Noin viikon ajelun jälkeen voi vaan todeta että on se hauska vekotin leikkiä. Vielä ku sais takapään niin tiukaksi että ei tahtois ravistaa suties niin olis kaikki ok..

 

Eilisessä sateessa auto tahto ajottain olla jopa pikkasen holtiton ku noissa kummeissa ei vaikuta tuota märkäpitoa olla yhtään..

 

Tulipa pika pikaa tehtyä pienet ilma aukot takalamppujen alle ja vaikuttaa että noista olis jopa pikkasen apuakin..

 

Muuten omalta osalta alkaa auto oleen siinä vaiheessa että sais joku muu jatkaa loppusilauksien kanssa.

Jos ei mene kaupaksi niin pitänee käydä kokeilemassa mitä tuolla saa varttimaili ajaksi. Pers tuntuman mukaan 13s aika ei pitäis mikään mahdottomuus olla slickseillä.. Tavallisilla kummeilla on melkein turha kokeilla koska täys kaasu lähdössä sutii ja pompottaa niin pirusti..

 

Tässä pari kuvaa miltä auto näyttää tällä hetkellä

 

 

 

 

Seuraavaksi pitäis saada itteänsä otettua niskasta ja alkaa tekeen tuolle kirpulle jotain. Työlista on sen verran pitkä että ei varmaan tänä kesänä tule paljoa ajettua..

[mikko k]

Tavallisien kumien vaihto slikseihin ei auta pompotukseen, voi jopa pahentaa tilannetta. Jousitus/iskunvaimennus ja moottorin/loodan tuenta on oikea osoite pomppimisen korjaamiseen.

 

Onko noi skuupit takarenkaiden edessä toimivat? Sieltä vois saada "vetoa" konehuoneeseen..

[Guest fgronlun]

Tavallisien kumien vaihto slikseihin ei auta pompotukseen, voi jopa pahentaa tilannetta. Jousitus/iskunvaimennus ja moottorin/loodan tuenta on oikea osoite pomppimisen korjaamiseen.

 

Onko noi skuupit takarenkaiden edessä toimivat? Sieltä vois saada "vetoa" konehuoneeseen..

 

Viime kesänä oli sama ongelma veljen bajassa juuri tuon pompottamisen kanssa. Slickeseillä niin rengas paineilla leikkimällä saatiin hyppiminen lopuksi aika lailla aisoihin. Kovilla rengaspaineilla pompottaminen oli ihan holtitonta karheella asfaltilla ku taas pienillä (0.6bar) pompottaminen oli hyvin satunaista. Mutta bajassa oli alusta vuodelta 63 varmaan orkkis iskareilla..

 

Fefessä tosiaan pitäis vaihtaa nuo yli pehmeet orkkis kone kummit kovempiin tai sitten täys rautasiin sekä tehdä vähä lisä tukee sinne ja tänne.. Harukka on jollakin lailla lisätuettu mutta vaihdelaatikko vaatis pikkasen lisä tukee koska painoo tullu aika lailla lisää koneen taaksen.

 

Skuupit on yllätys yllätys kyllä toimivat. Kanavat menee aukoista sisälokareiden päälle ja sieltä suoraan konehuoneseen.

[Guest fgronlun]

Pitkästä aikaa tuli annettua hivenen talliaikaa kirpulle ja stroker mosalle. Ajatuksena oli kerätä pikkasen visioita painekoteloille sekä pakosarjalle. Pikkasen on epäselvää teenkö läppärungoilla vai yhdellä isolla. Läppärungoilla olis se hyvä puoli että painekoteloiden teko olis suht yksinkertasta ku taas oikein imusarjan teko yhdellä läpällä vatii pikkasen suunnittelua..

 

Aika näyttää mihin päädytään..

 

Tulipa löydettyä pieni yllätys. Tai netissä tästä varoteltu mutta uretaani rattiakselin puslta antautunu käytön puutteesta.. Hirveen kova laatunen tuo ei ole ollut. Olisko ajettu 10tkm ja ollu asennettuna 4-5vuotta..

[Guest fgronlun]

Tuli käytyä pääsiäisenä auto näyttelyssä tuola ruottin maalla. Ja tuliaisina tuli ostettuä tuollanen halppis mallin hukkis tuohon stroker mosaan.

Mielenkiinnosta kuten aina pitihän tuo pistää osiksi ja tarkistaa onko noissa niitä kauheitä jäysteitä kuten netistä joskus lukenu..

 

Mutta luultavasti kyseessä on hivenen parempi kopio koska tässä mallissa oli yhdestä puusta tehty venttiili sekä hyvin jäystetty sisältä sekä ulkoa.

 

 

 

Itte näyttelyssä tuli napsittua parisataa kuvaa ja pitää sanoa että autoja oli ihan laidasta laitaan. Vetonaulana oli Boyd coddingtonin tekele sekä Chip Foose omien tekeleisten kanssa..

 

En jaksanu alkaa lataan kaikkia kuvia mutta tässä näyttelyssä olleen ilma jäähy vehkeet.

 

Siistin näkönen race kupla. Kuulemma uitettu jenkeistä tuollasenaan.

 

 

 

Sopivasti pilattu..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tulipa ihmeteltyä tuota vanhaa formula fordia. Uutena asiana oli tuo että noissa nurinpäin oleva kuplan laatikko ja jokkis tyyliin Weberin ida halvari :)

 

 

 

Siistin näkönen kit car. Tuollasen kopan voi pistää kirppuunkin tai sitten tuohon kuti fefeen.

 

 

 

 

 

[Guest fgronlun]

Tuli tänään käytyä paikallisen katsastus miehen juttusilla haastattelemassa Kuitu fefen muutos katsastamisesta turboille.

Vastaus oli ainakin ittelle mielyisä jos vaan lain vaatimat tehot ym on kondiksessa..

 

 

Mutta sitten seuraavaan projektiin.. Villinä ajatuksena olis rakentaa se Evo III 1600 mosa. Tai sattuneista sysitä koneesta olis tulossa 1641..

 

Teho tavote olis aika lailla villi ainakin näin 3 miettimis kaljan jälkeen ;)

Eli tosiaan tavote olis tuosta repiä se +300hv tai jotain 350-400hv paikkeilla..

Vapari koneena tuo tarkoittais noin 200hv 1600 joka olis vaan muokattuna matalammalle puristus suhteelle sekä nokka olis turbo käyttöön sopivampi.

 

Mitä tuollanen mosa vaatis vaparina?

Se mitä ittellä on mietteis on pakarin primääri putkien pituus, kannen virtaus (max pinta ala) ym vapari hifistelyt..

 

Koneen specsit tällä hetkellä:

Vakio lohko öljy kanava modauksilla sekä aikeena pistää vielä holkit runko laakeri satuloihin.

Mitä muuta helppoa tuolle voisi tehdä?

 

Kampurana vanha kunnon jenkki hitsi kampura

H-profiile kanget 5.4"

Nokka Englen TCS-30 (308º 267º 0,419" 10,64 112º)

Mahlen slippari 87mm

 

Sitten loppu on aika lailla avoin. Kansien suhteen olis aikomus tehdä vakio aihioista 40/36 venttiileillä olevat kannet. Mitä tuollasille voi tehdä että ne sais joten kuten "kestään". Hitsaus onnistuu omassa tallissa joten tulppien siirto sekä kanavien hitsaus ainakin mielessä.. Onko muita vinkkejä?

 

Imusarjat noihin aikomus tehdä idan tupla imusarjoista joihin tulis paine kammiot molemmin puolin sekä sitten yksi keskellä oleva läppä?

 

Pakosarja on sitten seuraava. Jos max teho olis aikomus ottaa tuossa 7000-8000 paikkeilla niin minkä pitusta pako sekä imusarjaa tuohon olis sopivin tehdä? Vapari pituus kiinnostaa näin aluksi ainakin..

 

Tiedän että tavote on ehkä pikkasen villi mutta jos vakio 1600 saa näillä poropeukaloilla sen 200hv niin hifistelyllä pitäis saada jo pikkasen enemmän...

 

pauter, autocraft vastaukset löytyy jo mutta itteä kiinnostää juuri vanhan liiton modaukset jolla noista vakio "paskoista" otettu jotain irti ja ehkä saatu jopa kestään.. ainakin vähän aikaa :)

[mikan]

Eiköhän tuo ihan mahdollista ole. Tiedän yhden Datsunin 1500 ccm työntötankokoneen josta on dynottu noin 350 hv. Rakenteena ei ole kuitenkaan juuri sen kummallisempi kuin kuplan kone.

 

t. Mika

[Guest fgronlun]

Eiköhän tuo ihan mahdollista ole. Tiedän yhden Datsunin 1500 ccm työntötankokoneen josta on dynottu noin 350 hv. Rakenteena ei ole kuitenkaan juuri sen kummallisempi kuin kuplan kone.

 

t. Mika

 

Tuo oli vähä ittelläkin mielessä. Vaikka vanha työntötanko mosa niin eikö näistäkin pitäis saada ihan kivasti tehoa. Dyno kaveri aina vittuilee että koska meinaan alkaa ottaan ihan oikeita tehoja irti mosasta.

 

Pitää muistaa että vanhasta B20 volvo koneesta otetaan se 600hv joten eiköhän tuosta puolet pitäis onnistua VW koneesta....

[wp]

Käy ensimmäisenä lukemassa tämä jos ei ole entuudestaan tuttu:

 

http://cal-look.no/lounge/index.php?topic=3257.0

 

Kansien osalta ainakin itse investoisin CB Performancen 044:iin niin jäisi se hitsaus pois sillä sitä tarvitaan todella paljon jotta kanavien mitat ja muodot saisi sellaisiksi kun tarvitsee. Mun mielestä nuo CB:n kannet on riittävän "originaalit" tähän tarkoitukseen + niissä on tarpeeksi materiaalia palotilan ympärillä. Sitä tarvitaan tarvitaan jotta kansi olisi riittävän tukeva korkeille sylinteripaineille.

 

Aika paljon infoa löytyy suoraan tuosta linkin jutusta, yksi parhaita moottoriprojekteja volkkariin mitä olen nähnyt.